Luottotiedot
Luottotiedot kuvaavat henkilön maksukykyä aiempien luottojen maksuista suoriutumisen perusteella. Pankit ja rahoitusyhtiöt tarkistavat luottotietosi lainaa haettaessa.
Luottotietojen perusteella määritetään luottokelpoisuutesi, eli voidaanko sinulla myöntää lainaa.
Mikäli luottotiedoissa on avoin maksuhäiriömerkintä maksamattomasta velasta, ei luottoa yleensä voida myöntää.
Luottotietojen menettämisellä tarkoitetaan luottotietorekisteriin merkittävää maksuhäiriömerkintää.
Vuokranantaja, luotonantaja tai työnantaja voivat tarkistaa luottotietosi sekä maksuhäiriömerkinnän tiedot.
Pystyt myös itse tarkistamaan luottotietosi kerran vuodessa ilmaiseksi luottotietorekisterin pitäjältä, kuten Suomen Asiakastiedolta.
Maksuhäiriömerkintä
Maksuhäiriömerkintä on luottotietorekisteriin kirjattava merkintä, jonka voit saada laskun tai velan maksamatta jättämisestä.
Maksuhäiriömerkintä voidaan ilmoittaa luottorekisteriin velan maksun myöhästyttyä vähintään 60 päivää, kunhan asianmukainen kirjallinen maksukehotus on lähetettyä vähintään 21 päivää aiemmin.
Maksuhäiriömerkintä poistuu kuukauden kuluessa velan maksusta ja maksun ilmoittamisesta luottotietorekisterin pitäjälle. Muussa tapauksessa merkintä säilyy 2-3 vuotta.
Maksuhäiriömerkintä vaikeuttaa ja käytännössä estää luoton saamisen, ja nykyiset luottokorttisi voidaan sulkea.
Vuokrasopimusten sekä vakuutusten ja puhelinliittymien ostaminen muuttuu vaikeaksi ja saattaa edellyttää ennakkomaksuja. Myös monet työtehtävät edellyttävät puhtaita luottotietoja.
Todellinen vuosikorko
Todellinen vuosikorko on lainan kokonaiskustannus prosentteina vuodessa, mukaan lukien kaikki lainan kustannukset, kuten korot, palkkiot ja muut maksut.
Lainojen vertailussa kannattaa käyttää todellista vuosikorkoa, sillä todellinen vuosikorko huomioi kaikki lainasta syntyvät kustannukset.
Nimelliskorko
Lainan nimelliskorko on lainapääomasta perittävä korko. Kuluttajaluotoissa lainakorko on lähtökohtaisesti vuosikorko, mutta yrityslainoissa saatetaan käyttää myös kuukausikorkoa.
Nimelliskorko ei huomioi mitään muita lainakustannuksia, joten pelkän nimelliskoron käyttäminen lainojen vertailussa ei kannata.
Nykyinen kuluttajansuojalaki rajaa kuluttajaluotoista perittävän nimelliskoron korkeintaan 15 prosenttiin lisättynä korkolain mukaisella viitekorolla.
Vaikka viitekorko nousisi yli 5 prosenttiin, voidaan kuluttajaluotoista periä korkeintaan 20 prosentin nimelliskorkoa.
Muut luottokustannukset
Lainoista ja luotoista peritään koron lisäksi tyypillisesti myös muita kustannuksia, kuten tilinhoitomaksua tai avausmaksua.
Nämä kustannukset eivät sisälly lainan nimelliskorkoon, mutta huomioidaan lainan todellista vuosikorkoa laskettaessa.
Muiden luottokustannusten määrä ei saa kuluttajansuojalain nojalla ylittää päivässä 0,01 prosenttia lainan määrästä (tai luottorajasta, mikäli kyseessä on joustoluotto tai luottokortti).
Luoton muut kustannukset eivät saa kuitenkin ylittää 150 euroa vuodessa eikä niitä voida periä yli vuodelta ennakkoon.
Maksuajan pidentäminen
Monet luotontarjoajat mahdollistavat lainan maksuajan pidentämisen, kunhan pyyntö tehdään ajoissa ennen maksun erääntymistä.
Maksuajan pidentäminen on yleensä maksullista, ja myös sen hintaa rajoitetaan kuluttajansuojalaissa.
Maksuajan pidentämisestä voidaan periä kuluttajalta enintään 5 euroa, mikäli maksuaika pitenee vähintään 14 päivällä.
Vuodessa maksuajan pidentämisestä ei saa kuitenkaan koitua kuluttajalle yli 20 euron kuluja.
Luoton luovuttamisaika
Kuluttajaluottoja voidaan myöntää Suomessa kellon ympäri, mutta klo 23-7 välisenä aikana tehdyn luottosopimuksen mukainen laina voidaan maksaa tilille vasta kello 7 jälkeen.
Jatkuvissa luotoissa ensinosto pitää tehdä klo 7-23 välisenä aikana, mutta tulevat nostot on mahdollista tehdä kellonajasta riippumatta.
Myös jatkuvan luoton, kuten joustoluoton luottorajaa voidaan korottaa klo 23-7 välisenä aikana.
Koroton maksuaika
Koroton maksuaika tarkoittaa ajanjaksoa luoton alussa, jonka aikana korkoa ei kerry.
Esimerkiksi monissa luottokorteissa on alussa 30-60 päivän koroton ja kuluton maksuaika, jonka aikana takaisin maksetusta luotosta ei koidu lainanottajalle kustannuksia.
Lainavakuutus
Lainavakuutus on joihinkin lainoihin saatavilla oleva maksullinen lisäpalvelu, joka tuo turvaa työttömyyden, sairauden tai kuoleman varalle.
Lainavakuutus tarjoaa turvaa lainanottajan maksukyvyn heikentymisen tai velallisen kuoleman varalle.
Lainojen yhdistäminen
Lainojen yhdistäminen tarkoittaa useiden erillisten lainojen yhdistämistä yhdeksi suuremmaksi lainaksi.
Suurempaan lainaan on usein mahdollista saada matalampi korko kuin useaan pieneen lainaan.
Lainojen yhdistämisellä säästät rahaa, vaikka korko pysyisi samana, sillä maksat lainan sivukuluja ainoastaan yhdestä lainasta.
Kuluttajansuojalaki rajoittaa yksittäisen lainan sivukulut 0,01 prosenttiin lainamäärästä päivässä, kuitenkin enintään 150 euroon vuodessa.
Näin pelkästään voit säästää jo pelkästään lainan sivukuluissa useita satoja euroja vuodessa yhdistämällä lainat.
Lainan liitteet
Lainan liitteet ovat asiakirjoja, jotka liitetään lainahakemukseen ja jotka voivat olla tarpeen lainan saamiseksi.
Vaaditut liitteet voivat olla palkkakuitteja, verotietoja tai työsopimuksia. Näillä lainantarjoaja pyrkii varmistumaan maksukyvystäsi.
Suuri osa pankeista ja rahoitusyhtiöistä vaatii nykypäivänä vahvan tunnistautumisen lisäksi yhtä tai useampaa liitettä lainaa haettaessa.
Kulutusluotto
Kulutusluotto on laina, joka myönnetään yksityishenkilölle kulutustarkoituksiin, kuten auton ostoon, lomamatkaan tai kodin remontointiin.
Kuluttajansuojalaissa puhutaan kuluttajaluotosta, jolla viitataan pääasiallisesti kulutusluottoihin.
Kuluttajansuojalaissa kuluttajaluotto määritellään luotoksi, jonka luotonantajana toimiva elinkeinonharjoittaja myöntää tai lupaa myöntää kuluttajalle. Kyseessä voi olla suora laina, maksunlykkäys tai muu taloudellinen järjestely.
Marginaalikorko
Marginaalikorko eli lainan marginaali on viitekorkoon lisättävä korko, joka sisältää pankin oman katteen.
Marginaalikoron taso voi olla kiinteä tai määräytyä asiakaskohtaisen luottoarvion perusteella.
Marginaaliin voivat vaikuttaa esimerkiksi asiakkaan maksukyky, työllisyystilanne, varallisuus ja muut velat.
Viitekorko
Viitekorko on markkinakorko tai pankin oma prime-korko, johon lainan korko voidaan sitoa yleistä korkotasoa heijastaakseen.
Yleisimpiä viitekorkoja ovat Euribor-korot, jotka kuvaavat pankkien välisten lainamarkkinoiden korkotasoa.
Viitekorkona voidaan käyttää myös pankkien itse päättämiä prime-korkoja, joiden taso ei vaihtele säännöllisesti vaan ainoastaan pankkien omilla päätöksillä.
Euribor-korko
Euribor-korko on Euroopan pankkien välinen korko, jota käytetään usein viitekorona lainoissa. Se määräytyy päivittäin ja perustuu euroalueen pankkien väliseen lainanantoon.
Euribor-korosta puhuttaessa viitataan yleensä 12 kuukauden euriboriin, joka on yleisin asuntolainojen viitekorko. Euribor-korkoja on kuitenkin myös 1 viikon, 1 kuukauden, 3 kuukauden ja 6 kuukauden aikajaksolle.
Mitä lyhyemmälle ajanjaksolle korko on, sitä herkemmin se reagoi markkinoiden muutoksiin, niin ylös- kuin alaspäin. Historiallisesti lyhempi euribor-korko on ollut pitkällä aikavälillä edullisempi valinta viitekoroksi.
Lainan kuukausierä
Lainan kuukausierä on summa, jonka lainanottaja maksaa lainanantajalle joka kuukausi lainan takaisinmaksamiseksi. Se sisältää lainan pääoman lyhennyksen sekä mahdolliset korot ja muut kulut.
Lainan kuukausierä on lainasta kuukausittain lainanantajalle maksettava maksuerä. Lainan kuukausierään sisältyvät lainan lyhennyksen ja koron lisäksi myös kaikki muut lainasta perittävät kulut, kuten tilinhoitomaksu.
Joustoluotto
Joustoluotto on jatkuva luotto, jossa sinulle myönnetään määrätty luottoraja. Pystyt luottorajan puitteissa tekemään itse nostoja tilillesi tarpeen mukaan.
Joustoluotossa maksat koron ainoastaan käytössäsi olevasta luotosta, luottokortin tavoin. Tilinhoitomaksu voidaan kuitenkin periä koko myönnetystä luottorajasta.
Joustoluotossa lainan takaisinmaksu vapauttaa luottorajaa takaisin käyttöön ja mahdollistaa taas lisänostojen tekemisen.
Korkokatto
Korkokatto on enimmäiskorko, joka lainasta voidaan periä. Korkokatolla voidaan viitata joko lakisääteiseen korkokattoon, joka rajoittaa lainasopimusten tekemistä ja kulutusluottojen korkotasoa tai vaihtuvakorkoisten lainojen korkokattoon.
Kuluttajansuojalaki rajoittaa kuluttajaluottojen vuosikoron 15% + korkolain mukaiseen viitekorkoon, kuitenkin korkeintaan 20 prosenttiin.
Vaihtuvakorkoisissa lainoissa korkokatolla voidaan suojautua viitekoron nousua vastaan, sillä lainan korko ei nouse korkokattoa korkeammaksi.
Korkokatto on yleensä maksullinen lisäpalvelu, josta saatetaan maksaa erillisenä kuukausikuluna tai korkeampana marginaalina.
Lainan vakuudet
Lainan vakuudet ovat lainan takaisinmaksun turvaksi kiinnitettävää omaisuutta. Kulutusluotot ovat tyypillisesti vakuudettomia lainoja, mutta suuremmissa lainoissa pankit saattavat vaatia vakuuksia. Esimerkiksi asuntolaina vaatii aina vakuuksia.
Vakuudellisen lainan riskitaso on pankille vakuudetonta matalampi, joten vakuudellisiin lainoihin voidaan myöntää paremmat ehdot kuin vakuudettomaan lainaan, esimerkiksi matalampi korko.
Tämän vuoksi esimerkiksi sijoituslainassa tai autolainassa kannattaa hyödyntää vakuuksia, mikäli tämä on mahdollista.
Lainan takaus
Lainan vakuutena voidaan omaisuuden sijaan käyttää myös takausta.
Lainan takaus on jonkin henkilön sitoumus lainan takaisinmaksuun, mikäli lainanottaja ei kykene itse suoriutumaan lainan takaisinmaksusta.
Lainan takaus tunnetaan myös henkilötakauksena.
Kertaluotto
Kertaluotto on kokonaisuudessaan kerralla lainanottajan tilille maksettava laina, joka ei automaattisesti sisällä mahdollisuutta lisäluoton saamiseen lainan maksun jälkeen.
Lainapääoma
Lainapääoma on lainanottajan velka lainanantajalle. Lainapääomaa pienentävät lainan lyhennykset.
Nostopalkkio
Nostopalkkiolla voidaan viitata kertaluoton avausmaksuun tai joustoluoton jokaisesta nostosta maksettavaan maksuun.
Nostopalkkio voi olla kiinteä tai prosentuaalinen osuus lainan määrästä.
Myös nostopalkkion määrää rajoittaa kuluttajansuojalaissa säädetty lainan sivukulujen 0,01 prosentin päivittäinen ja 150 euron vuosittainen raja.
Tilinhoitomaksu
Tilinhoitomaksu on kuukausittainen tai vuotuinen maksu, jonka lainantarjoaja veloittaa lainan hoitamisesta. Tilinhoitomaksu kattaa esimerkiksi tilin ylläpidon ja asiakaspalvelukulut.
Tilinhoitomaksun määrää rajoittavat kuluttajansuojalaissa säädetyt 0,01 prosentin päivittäinen ja 150 euron vuosittainen raja.
Prime-korko
Prime-korko on pankin oma viitekorko, jota ei euribor-koron tavoin määritetä päivittäin markkinaehtoisena.
Prime-koron taso määräytyy pankkien sisäisillä päätöksillä ja heijastelee yleensä yleistä korkotasoa viiveellä.
Vertaislaina
Vertaislaina eli P2P-laina (peer to peer) myönnetään yksityishenkilöltä toiselle ilman perinteistä pankkia välikätenä.
Vertaislainaaminen tapahtuu P2P-lainausalustojen välillä, joissa yksityishenkilöt voivat lainata toisilleen rahaa.
Viivästyskorko
Viivästyskorko on korko, joka veloitetaan, jos maksua ei suoriteta eräpäivään mennessä.
Viivästyneelle kulutusluoton maksulle kertyy ensimmäisen puolen vuoden ajan tavallista korkoa sekä korkolain mukaista viivästyskorkoa.
Puolen vuoden jälkeen korkoa kertyy enää korkolain mukaisen viivästyskoron verran. Korkolain mukainen viivästyskorko on 7 prosenttia lisättynä korkolain mukaisella viitekorolla.
Kirjoitushetkellä viivästyskorko on näin 11,5 prosenttia, viitekoron ollessa 4,5 prosenttia.
Vähimmäislyhennys
Vähimmäislyhennys on pienin lainantarjoajan sallima lyhennyserä, joka lainanottajan tulee vähintään maksaa.
Esimerkiksi luottokortissa ja joustoluotossa vähimmäislyhennys on yleinen käsite, sillä voit halutessasi maksaa koko lainan pois kerralla.
Luottoraja
Luottoraja on enimmäismäärä, jonka verran lainanottaja voi nostaa joustoluotolta tai luottokortilta. Luottoraja määritetään asiakaskohtaisesti luottosopimuksessa.
Luottorajaan vaikuttavat esimerkiksi hakijan tulot, hakijan aiempi suoriutuminen veloistaan, lainanhakijan muut velat
Pikavippi
Pikavippi on pieni kulutusluotto, joka maksetaan yleensä nopeasti takaisin. Pikavippien laina-ajat ovat tyypillisesti muutamista viikoista muutamiin kuukausiin.
Myös pikavippien lainasummat ovat kasvaneet vähimmillään satoihin euroihin tiukentuneen korkosääntelyn myötä, siinä missä aiemmin oli mahdollista saada muutamien kymppien suuruisia lainoja.
Velkaneuvonta
Velkaneuvonta on ilmainen palvelu ylivelkaantumisen ja oman talouden hallintaan. Velkaneuvontaan hakeutuminen tapahtuu oikeusaputoimiston kautta.
Pystyt hakeutumaan velkaneuvontaan mistä tahansa Suomessa sijaitsevasta oikeusaputoimistosta, riippumatta omasta kotipaikkakunnastasi.
Velkaneuvonnassa sinua voidaan auttaa maksusopimusten laadinnassa ja erilaisten ratkaisuvaihtoehtojen löytämisessä taloudellisiin ongelmiisi. Lisäksi velkaneuvonta on mahdollistaa velkajärjestelyyn hakeutumisen.
Velkaneuvontaan voi hakeutua kuka tahansa, riippumatta siitä onko sinulla velkaa laisinkaan, sillä velkaneuvonnassa voidaan auttaa myös muissa taloudellisissa ongelmissa.
Lainan lyhennysvapaa
Osa lainantarjoajista mahdollistaa lyhennysvapaan saamisen lainaan.
Lainan lyhennysvapaa on väliaikainen järjestely, jonka aikana lainasta ei makseta lainkaan lyhennyksiä, vaan pelkkää korkoa ja sivukuluja.
Lainan lyhennysvapaita on mahdollista saada erityisesti pidempiin kulutusluottoihin sekä suurempiin lainoihin, kuten asuntolainaan.
Puuttuuko listasta jokin termi? Kerro se alla
Jäikö lainasanastostamme puuttumaan jokin mieltäsi askarruttava termi?
Ota meihin rohkeasti yhteyttä ja kerro, mistä termeistä haluaisit kuulla lisää.