Kulutusluottojen ja pikavippien lainsäädäntö ja korkokatto

Kulutusluottojen ja pikavippien myöntämistä ja markkinointia säännellään Suomessa kuluttajansuojalailla. Laki asettaa tiukat rajat lainojen koroille ja kuluille kuluttajan suojaksi.

Kulutusluottojen korkokatto on sidottu korkolain mukaiseen viitekorkoon, joka tarkistetaan puolivuosittain. Kulutusluoton nimelliskorko saa olla enintään 15 prosenttia + viitekorko, kuitenkin aina enintään 20 prosenttia.

Aikavälillä 1.1.–30.6.2026 viitekorko on 2,50 %, joten kulutusluottojen enimmäiskorko on 17,50 prosenttia. Muut luottokustannukset (avausmaksu, tilinhoitomaksu jne.) saavat olla enintään 0,01 % lainapääomasta päivässä, kuitenkin korkeintaan 150 euroa vuodessa.

Kulutusluottojen korkokatto perustuu kaavaan: 15 % + korkolain viitekorko. Viitekorko tarkistetaan kahdesti vuodessa, tammikuussa ja heinäkuussa.

Viitekorko 1.1.–30.6.2026 on 2,50 %, joten kulutusluoton nimelliskorko saa olla enintään 17,50 %. Korko ei kuitenkaan koskaan voi nousta yli 20 prosentin, vaikka viitekorko nousisi yli 5 prosenttiin.

Korkokatto koskee kaikkia kuluttajalle myönnettäviä luottoja: kulutusluottoja, pikavippejä, luottokortteja, joustoluottoja ja tililuottoja. Asuntolainat ja ajoneuvorahoitus eivät kuulu korkokaton piiriin.

Koron lisäksi lainoista perittäville kuluille on asetettu omat rajat:

• Avausmaksu, tilinhoitomaksu ja muut luottokustannukset saavat olla yhteensä enintään 0,01 % luoton määrästä päivässä
• Vuositasolla kulut saavat olla enintään 150 euroa
• Yksittäinen kulu saa olla enintään 5 euroa, edellyttäen että luoton kesto on vähintään 30 päivää eikä 150 euron vuosiraja ylity
• Maksuajan pidentämisestä saa periä enintään 5 euroa kerralta, kuitenkin enintään 20 euroa vuodessa

Nämä rajat koskevat kaikkia kuluttajille myönnettäviä luottoja, myös luottokortteja.

Korkokaton vaikutus näkyy selkeimmin, kun laskee lainan todelliset kokonaiskulut. Alla esimerkkejä maksimikustannuksista vuoden 2026 korkokaton mukaan.

1 000 euron laina, 12 kuukautta:

• Nimelliskorko: max 17,50 %
• Korkokulu: noin 96 euroa
• Muut kulut: max 150 euroa
• Todellinen vuosikorko: noin 26–27 %

4 000 euron laina, 24 kuukautta:

• Nimelliskorko: max 17,50 %
• Korkokulu: noin 749 euroa
• Muut kulut: max 300 euroa (2 vuotta x 150 euroa)
• Todellinen vuosikorko: noin 26 %

Huomaa, että todellinen vuosikorko on selvästi nimelliskorkoa korkeampi, koska se sisältää kaikki luottokustannukset.

1.10.2023 voimaan tullut kuluttajansuojalain muutos muutti korkokaton laskentatavan. Aiemmin kiinteä 20 prosentin korkokatto korvattiin viitekorkoon sidotulla mallilla.

Uudistuksen myötä kulutusluottojen enimmäiskorko laskee automaattisesti, kun yleinen korkotaso laskee. Tämä on konkreettisesti näkynyt vuosina 2024–2026: kun EKP:n ohjauskorot ovat laskeneet, myös viitekorko on laskenut, ja samalla kulutusluottojen enimmäiskorko on tippunut 19,50 prosentista nykyiseen 17,50 prosenttiin.

Uudistuksessa tiukennettiin myös kulutusluottojen markkinointia koskevia säädöksiä.

Syyskuussa 2019 voimaan tullut laki asetti ensimmäistä kertaa korkokaton kaikille kulutusluotoille summasta riippumatta. Aiemmin korkokatto koski vain alle 2 000 euron lainoja.

Vuoden 2019 laki asetti luottojen enimmäiskoroksi 20 prosenttia ja rajasi muut luottokustannukset nykyiselle tasolleen. Uudistus oli merkittävä, koska se sulki porsaanreiän, jota monet joustoluotto-yritykset olivat hyödyntäneet.

Kulutusluottojen valvonta on jaettu kahdelle viranomaiselle:

Finanssivalvonta (Fiva) ylläpitää valvottavaluetteloa kaikista Suomessa toimivista luotonantajista ja vertaislainavälittäjistä. Valvontavastuu siirtyi Finanssivalvonnalle 1.7.2023, kun laki eräiden luotonantajien ja luotonvälittäjien rekisteröinnistä (16.2.2023/186) astui voimaan.

Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) valvoo, että luotonantajien markkinointi on hyvän luotonantotavan mukaista. KKV voi puuttua esimerkiksi harhaanjohtavaan markkinointiin tai laittomiin luottoehtoihin.

Aiemmin luotonantajien rekisteriä piti Etelä-Suomen Aluehallintovirasto. Kaikki aiemmin rekisteröidyt yritykset siirtyivät automaattisesti Finanssivalvonnan alaisuuteen.

Huhtikuussa 2024 Suomessa otettiin käyttöön positiivinen luottotietorekisteri, jota ylläpitää Tulorekisteriyksikkö. Rekisteri sisältää tiedot kuluttajien kaikista lainoista ja tuloista.

Kaikki luotonantajat ovat velvollisia tarkistamaan rekisterin ennen luottopäätöstä. Tämä parantaa luottokelpoisuuden arviointia merkittävästi, koska luotonantaja näkee hakijan koko velkatilanteen, ei pelkästään maksuhäiriömerkintöjä.

Rekisteri vähentää ylivelkaantumisen riskiä ja tekee luottopäätöksistä tarkempia. Käytännössä se tarkoittaa, että lainaa on vaikeampi saada, jos sinulla on jo paljon velkaa suhteessa tuloihisi.

EU:n uusi kuluttajaluottodirektiivi (EU) 2023/2225 tulee sovellettavaksi Suomessa 20.11.2026. Direktiivi korvaa aiemman vuoden 2008 kuluttajaluottodirektiivin ja tuo merkittäviä muutoksia.

Keskeisiä muutoksia ovat:

• Sääntelyn soveltamisala laajenee koskemaan myös pienluottoja, osamaksusopimuksia ja BNPL-palveluja (osta nyt, maksa myöhemmin)
• Mainonnassa annettavia tietoja selkiytetään: todellinen vuosikorko ja kokonaiskulut pitää esittää entistä näkyvämmin
• Luottokelpoisuuden arviointia koskevat vaatimukset tiukkenevat
• Talousvalistuksen ja velkaneuvontapalvelujen saatavuutta edistetään

Oikeusministeriö valmistelee direktiivin kansallista täytäntöönpanoa. Muutokset tuovat erityisesti uusia velvoitteita BNPL-palvelujen tarjoajille, jotka eivät aiemmin ole kuuluneet kuluttajaluottosääntelyn piiriin.

Pikavippien yleistyminen 2005–2013

Pikavipit yleistyivät Suomessa nopeasti vuosien 2005 ja 2010 välillä. Lainaa sai tekstiviestillä ja pikavippifirmojen mainokset pyörivät televisiossa. Tuolloin lainoille ei ollut korkokattoa, ja todellinen vuosikorko saattoi olla yli 1 000 prosenttia.

Vuoden 2013 lakimuutos: korkokatto alle 2 000 euron lainoihin

Vuonna 2013 säädetty laki asetti alle 2 000 euron pienlainoihin korkokaton: viitekorko + 50 prosenttiyksikköä. Korkokatto kattoi kaikki lainasta aiheutuvat kulut eli todellisen vuosikoron.

Lakimuutoksen seurauksena noin 60 pikavippiyritystä lopetti toimintansa tai muutti liiketoimintamalliaan.

Porsaanreikä: joustoluotot ja tililuotot

Koska vuoden 2013 korkokatto koski vain alle 2 000 euron lainoja, monet yritykset siirtyivät tarjoamaan joustoluottoja ja tililuottoja yli 2 000 euron luottorajoilla. Asiakas saattoi nostaa vain pieniä summia, mutta luottoraja tulkittiin kokonaisuudessaan lainaksi.

Monien tililuottojen todellinen vuosikorko oli jopa yli 400 prosenttia. Käytännössä 1 000 euron lainasta kertyi 90 päivässä yli 300 euroa maksettavaa. Tämä porsaanreikä suljettiin lopulta vuoden 2019 lakimuutoksella, joka laajensi korkokaton kaikkiin kulutusluottoihin.

Pandemia ja väliaikainen 10 % korkokatto (2020–2021)

Koronapandemian aikana hallitus asetti väliaikaisen 10 prosentin korkokaton ja suoramarkkinointikiellon kaikkiin kulutusluottoihin. Laki oli voimassa 1.7.2020–30.9.2021. Väliaikaista 10 prosentin korkokattoa esitettiin vakituiseksi, mutta tätä ei lopulta toteutettu.