Talouskriisin aikana osinkotuotot olivat toisinaan tätäkin hurjempia. Muun muassa Metson osinko keväällä 2008 oli 3 euroa ja kurssi oli loppuvuodesta alle 9 euroa. Näin ollen osinkotuottoprosentti oli tilapäisesti jopa yli 30.Myös Metson suhteen markkinat olivat oikeassa: Metso jakoi osinkoa 0,70 euroa keväällä 2009.
Osinkosijoittajien tulee siis tutkia osinkohistoriaa esimerkiksi viimeisen viiden vuoden ajalta ja tarkistaa analyytikkojen ennusteet kuluvalle vuodelle.
Lisäksi yhtiön osingonjakosuhde ja taseen vakavaraisuus kannattaa tarkistaa, sillä mikäli yrityksen osakekohtainen osinko on korkeampi kuin osakekohtainen tulos, osinko voi olla vaarassa.
Tuoton kannalta nouseva osinko on tärkein
Nouseva osinko on osakkeen arvonnousun kannalta tärkeämpi asia. Jos yrityksen osinko nousee vuodesta toiseen, osakekurssi seuraa pitkällä juoksulla myös perässä.
Tällaisista yrityksestä käytetään mielenkiintoista nimitystä: osinkoaristokraatti.
Muun muassa Yhdysvalloissa osinkoaristokraatteja ovat S&P 500-indeksiin kuuluvat yhtiöt, joiden osingot ovat kasvaneet 25 vuotta peräkkäin. Euroopassa tämän tittelin saamiseen riittää vain 10 peräkkäistä vuotta.
Osinko-osake voi myös olla yritys, jonka arvioidaan maksavan nousevaa osinkotuottoa myöhemmässä vaiheessa. Haaste tässä tilanteessa on vain se, että osinkoennusteet ovat aina arpapeliä, kun ennustetta tehdään vuosien päähän.
Osinkosijoittajien kannattaakin poimia yhtiöt, joilla on nouseva osinkohistoria. Samalla tulee tarkistaa, että tulevaisuuden osingonmaksukyky on tallella. Nykyisen osinkotuoton tarkistaminen ja osinkoyhtiöiden vertaileminen on myös tärkeää.
Suomalaisten yhtiöiden osinkohistorian näet helpoiten Kauppalehden palvelusta. Palvelu on ilmainen, mutta vaatii kirjautumista palveluun.