Tunnista 8 suurinta sijoittamisen riskiä ja miten suojautua niiltä

Kaikkiin sijoituskohteisiin liittyy jonkinlaista riskiä, eikä täysin riskittömiä sijoituskohteita ole olemassa .

Riskillä viitataan sijoitusympäristössä sijoituskohteeseen liittyvään epävarmuuteen. Sillä voidaan viitata myös sijoituskohteen arvonlaskun todennäköisyyteen

Käsittelemme tässä artikkelissa yleisimpiä riskityyppejä, riskin ja tuoton suhdetta sekä tapoja riskin minimointiin.

Onko riski pahasta?

Maltillinen määrä riskiä on olennainen osa sijoittamista. Pyrkimällä liialliseen riskitason madaltamiseen, madallat samalla myös sijoitusten tuotto-odotusta.

Matalimman riskitason sijoituskohteita ovat säästötilit ja määräaikaistalletustilit, joiden tarjoamat vuosituotot liikkuvat tyypillisesti muutamissa prosenteissa. 

Matalariskisiin sijoituskohteisiin mielletään myös valtioiden takaamat joukkovelkakirjat eli bondit. Sijoitusajasta riippuen Yhdysvaltain valtion takaamat joukkovelkakirjat tarjoavat 3-5 prosentin vuosituottoa.

Onko riskittömiä sijoituskohteita olemassa?

Täysin riskittömiä sijoituskohteita ei todellisuudessa ole olemassa, jonka vuoksi termi riskitön korko viittaa todellisuudessa erittäin matalariskiseen korkoon.

Riskittömällä korolla viitataan pääasiassa valtioiden takaamiin joukkovelkakirjoihin eli bondeihin. Erityisesti Yhdysvaltojen joukkovelkavelkakirjat (Treasury bond) ovat yleinen esimerkki riskittömästä korosta. 

Todellinen riskitön korko lasketaan korjaamalla näiden tuotto nykyisellä inflaatiotasolla.

Riskittömän koron tarkoitus on toimia vertailukohteena sijoituspäätöstä tehdessä. Käytännössä sen avulla voidaan laskea tarkasteltavan sijoituskohteen tarjoamaa riskipreemiota ja näin ollen sijoituspäätöksen kannattavuutta.

Tunnista riskityypit

Sijoittamisessa on läsnä lukematon määrä erilaisia riskitekijöitä, jotka voidaan karkeasti jaotella kahteen kategoriaan:

• Markkinariski eli systemaattinen riski tarkoittaa koko markkinoihin vaikuttavaa riskitekijää, jota ei voida suoraan hajauttaa pois. Esimerkiksi korkoriski tai globaalit logistiikan ongelmat heijastuvat käytännössä kaikille toimialoille.

• Yritysriski eli epäsystemaattinen riski tai spesifi riski tarkoittaa yksittäiseen yritykseen tai toimialaan kohdistuvaa riskiä, jonka hajauttaminen on mahdollista. Esimerkiksi liiketoimintaan kohdistuvat ongelmat tai koko toimialan kysynnän lasku.

Markkinariski

Toisin kuin yritysriski, se ei kohdistu ainoastaan tietylle maantieteelliselle alueelle, toimialalle tai tiettyyn yritykseen, vaan koko markkinoihin.

Markkinariski, joka tunnetaan myös nimellä systemaattinen riski, tarkoittaa koko markkinoihin vaikuttavaa riskiä.

Markkinariski on se osa riskiä, jota ei voida täysin hajauttaa pois kasvattamalla salkussa olevien omistusten määrää. Myös markkinariskiltä on kuitenkin mahdollista suojautua osittain esimerkiksi johdannaisten avulla.

Valuuttariski

Valuuttariski koskee nimensä mukaisesti valuuttakurssien aiheuttamaa riskiä sijoituksillesi.

Valuuttariski koskee sijoittajien lisäksi myös kansainvälistä kauppaa tekeviä yrityksiä, joiden liiketoiminta saattaa kokea suuria haasteita valuuttakurssien muutoksien myötä. 

Useilla sijoittajilla saattaa olla ulkomaisista pörsseistä ostettuja osakkeita, joiden arvo noteerataan jossakin muussa valuutassa kuin eurossa. Esimerkiksi Yhdysvalloissa listattujen osakkeiden arvo noteerataan Yhdysvaltain dollareissa. 

Mikäli Yhdysvaltain dollarin arvo suhteessa euroon heikkenee, laskee sijoituksesi euromääräinen arvo, vaikka osakkeen arvo ei dollareissa liikkuisikaan.

Sama pätee myös toiseen suuntaan, sillä ulkomaiset valuutat voivat toimia myös turvasatamana euron heikentymistä kohtaan.

Korkoriski

Korkoriski tarkoittaa mahdollisuutta korkojen nousun aiheuttamille tappioille. Se on osa markkinariskiä, sillä korkotason nouseminen vaikuttaa tasavertaisesti kaikkiin toimialoihin ja heijastuu tyypillisesti globaalisti.

Mikäli yleinen korkotaso nousee, on velkarahaa vaikeampi ja kalliimpi saada, joka taas vähentää investointeja. Velkarahan saannin vaikeutuminen hidastaa talouskasvua ja vaikuttaa tasaisesti sijoittajiin, yrityksiin ja valtioihin kaikkialla.

Poliittinen riski

Poliittiset riskit ovat poliittisten muutosten ja tapahtumien aiheuttamaa riskiä.

Esimerkiksi uusi hallitus, joka ajaa radikaalisti aiemmasta poikkeavaa talouspolitiikkaa saattaa aiheuttaa negatiivisia vaikutuksia alueella toimiville yrityksille.

Esimerkiksi öljy ja monet muut raaka-aineet ja hyödykkeet ovat tunnetusti kärsineet erityisen paljon poliittisen riskin vaikutuksista.

Toimialoja koskeva sääntely, tuotantorajoitukset, kaupankäynnin rajoitukset sekä epävakaat markkinaympäristöt vaikeuttavat yritysten toimintaa ja heijastuvat yritysten arvostukseen ja hyödykkeiden hintoihin.

Pahimmillaan poliittinen riski voi realisoitua, mikäli jonkin maan hallitus päätyy ottamaan yrityksen haltuunsa. Esimerkiksi poliittisesti epävakailla alueilla hallitus saattaa päätyä ottamaan haltuunsa tai ohjailemaan muilla tavoin strategisesti tärkeänä pitämiään yrityksiä.

Yritysriski

Yritysriski, yrityskohtainen riski, epäsystemaattinen tai spesifi riski on se osa riskiä, joka on mahdollista hajauttaa pois. Yritysriski koskee yksittäistä yhtiötä tai toimialaa.

Liiketoiminta

Yrityksen liiketoimintaan voivat vaikuttaa suoraan sekä sisäiset että ulkoiset ongelmat, jotka aiheuttavat yritysriskiä. Esimerkiksi epäonnistumiset immateriaalioikeuksien kanssa, kuten patentoinnin epäonnistuminen saattavat johtaa kilpailuedun menettämiseen.

Yrityksen heikko taloushallinto tai epärehellinen johto saattavat johtaa yhtiön epäonnistumiseen, vaikka itse yhtiön liiketoiminta ja tunnusluvut näyttäisivätkin hyvältä.

Yrityksen toiminta saattaa perustua myös suppeaan tuote- tai palvelutarjontaan, jonka kysyntä yllättäen loppuu tai putoaa. Erilaisia yrityskohtaisen riskin sisäisiä ja ulkoisia lähteitä on olemassa lukemattomia.

Osinkoriski

Osinkoriski viittaa riskiin, että yhtiö päättää laskea maksamansa osingon määrää tai lopettaa osingonmaksun kokonaan. 

Kasvuosakkeisiin kurssinousun toivossa sijoittavan ei tarvitse yleensä pelätä osinkoriskin realisoitumista, sillä kasvuyhtiöt maksavat yleensä varsin matalia osinkoa tai eivät osinkoa lainkaan. 

Myöskään yhtiöiden valuaatio eli arvostustaso ei perustu osinkotuottoon vaan yhtiön liiketoimintaa kohdistuviin odotuksiin.

Useat taloudelliseen riippumattomuuteen tähtäävät sijoittajat perustavat kuitenkin osan suunnitelmaansa tasaisiin osingonmaksajiin. 

Mikäli tällainen osinko-osake madaltaisi yllättäen osinkoaan tai lopettaisi sen maksamisen, kärsisi yrityksen arvostus tästä. Sijoittaja menettäisi luotettavan passiivisen tulonlähteen sekä kärsisi sijoitustensa arvon madaltumisesta.

Osinkoriskin pienentäminen onnistuu helposti hajauttamalla sijoitussalkkua useampiin luotettaviin osingonmaksajiin. Näin todennäköisyys osinkotulojesi huomattavalle madaltumiselle laskee merkittävästi.

Likviditeettiriski

Likviditeettiriski viittaa siihen, että sijoituskohteen myyminen tai ostaminen ei onnistu, sillä kohteelle ei löydy markkinaa.

Mikäli sijoituskohteen vaihto on erittäin heikko, eikä sillä käydä paljoa kauppaa, on hintaliukuma(price slippage) todellinen riski.

Jos sijoituskohteelle ei löydy riittävästi ostajia määrätyltä hintatasolta, joudutaan hintaa laskemaan, kunnes osto- ja myyntilaita kohtaavat.

Erityisesti suuret myyntierät saattavat romahduttaa heikon likviditeetin omaavien sijoituskohteiden hintatason, hinnan liukuessa kohtaamaan ostolaidan tarjouksia.

Likviditeettiriski on vahvasti läsnä pörssin ulkopuolisilla sijoituskohteilla, kuten listaamattomilla osakkeilla.

Joudut itse etsimään listaamattomille sijoituskohteille ostajan ja määrittämään ostohinnan, eikä hinta määräydy automaattisesti pörssilistattujen kohteiden tavoin.

Kuinka pienentää riskejä?

Jokaisella sijoittajalla on oma riskipreferenssinsä eli halukkuus riskinottoon. Etenkin pitkällä sijoitushorisontilla sijoittavilla halukkuus riskinottoon saattaa olla keskimääräistä korkeampi.

Yleisesti ottaen sijoittajan kannattaa pyrkiä pitämään riskitasonsa maltillisena ja seurata omaa sijoitussuunnitelmaansa. Riskitason madaltamiseen on olemassa useita erilaisia keinoja, joista muutamia listasimme alle.

Hajautus

Paras ratkaisu kaikkien riskityyppien madaltamiseen on sijoitussalkun tehokas hajauttaminen.

Hajauttamalla sijoituksia usealle eri toimialalle, useisiin eri omaisuusluokkiin sekä pitkällä aikavälillä, pystyt helposti madaltamaan sijoittamisen riskiä.

Pörssisäätiön toteuttaman tutkimuksen mukaan saat yksityissijoittana lähes optimaalisen hajautuksen jo kymmenellä osakkeella. Tämän jälkeen yksittäisen osakkeen lisääminen salkkuun ei enää madalla riskiä huomattavasti.

Käteispaino

Käteiskassaa ei kannata kasvattaa liian suureksi, sillä inflaatio syö nopeasti tämän reaaliarvoa. Kaikkea varallisuutta ei tästä huolimatta kannata sijoittaa, vaan sopiva taloudellinen puskuri on aina syytä ylläpitää.

Taloudellisen puskurin tärkeä osa on myös riittävän käteiskassan rakentaminen. Pitämällä rahaa tilillä likvidissä muodossa, pystyt myös hyödyntämään potentiaalisia sijoitusmahdollisuuksia niiden ilmaantuessa. 

Voit minimoida inflaation haittavaikutukset tilillä makaavalle rahalle pitämällä rahaa korollisella säästötilillä.

Johdannaiset

Markkinariskiltä suojautuminen ei ole mahdollista pelkästään hajauttamalla.

Kokeneet sijoittajat voivat kuitenki hyödyntää erilaisia johdannaisia, kuten optioita ja viputuotteita suojautuakseen markkinoiden laskulta.

Esimerkiksi shorttaus eli lyhyeksi myynti mahdollistaa markkinoiden laskusta hyötymisen. 

Yhteenveto

Sijoituksen tuotto-odotuksen ja riskitason välillä on selkeä yhteys, joka sinun on sijoittajana syytä tunnistaa.

Tunnistamalla erilaiset sijoitusten riskityypit, kykenet rakentamaan sijoitussalkun maltillisella riskitasolla ja hyvällä tuotto-odotuksella.

Markkinariski koostuu koko markkinoihin vaikuttavista tapahtumista, eikä ole helposti tai kokonaan hajautettavissa pois.

Yritysriski taas koostuu yksittäiseen yritykseen tai toimialaan vaikuttavista riskeistä, jotka on mahdollista minimoida hajautuksella.

Seuraa omaa sijoitussuunnitelmaasi ja valikoi sijoitustesi riskitaso sijoitushorisonttisi, tuottotavoitteidesi ja riskinsietokykysi mukaan.