Sijoitussuunnitelma määrittää sijoittamisesi tavoitteet, käyttämäsi sijoituskohteet ja varojen jakamisen eri omaisuusluokkien välillä. Hyvä sijoitussuunnitelma auttaa tekemään johdonmukaisia päätöksiä ja pysymään rauhallisena markkinoiden heiluessa.
Näin teet sijoitussuunnitelman – opas ja esimerkki
Lue
Lue Mitä opit tästä oppaasta
Sijoitussuunnitelma on henkilökohtainen suunnitelma, joka ohjaa sijoittamisen tavoitteita, riskitasoa ja sijoituskohteiden valintaa. Laadi omasi helposti vaihe vaiheelta.
7 vaihetta3 min suoritusaika
Sijoittamisen tavoite
Eräs tärkeimmistä asioista pitkäaikaisen sijoittamissuunnitelman valmistelussa on oman sijoitustavoitteensa löytäminen. Asettamalla itselleen selkeän tavoitteen, on sijoitussuunnitelman laatiminen ja noudattaminen helpompaa. Sijoitustavoitteesi voi olla esimerkiksi unelma-asunnon käsirahan kerryttäminen tai eläkepäivien turvan kerryttäminen. Riippumatta siitä onko tavoitteesi kunnianhimoinen vai maltillinen, kannattaa asettaa itselleen saavutettavissa oleva tavoite.
Sijoitushorisontti
Oman sijoitushorisonttisi harkitseminen ohjaa vahvasti sijoitussuunnitelmasi laatimista. Sinun tulee pohtia, milloin tulet tarvitsemaan sijoituksiisi kiinnittämiä rahoja. Mikäli sijoitushorisonttisi on vain muutamien vuosien mittainen, rajaa tämä pois käytännössä kaikki korkeamman riskipitoisuuden omaisuusluokat.
Lyhyellä aikavälillä sijoittaminen pakottaa tyytymään matalampaan tuottotasoon, jotta sijoitusten volatiliteetti, eli tuoton keskihajonta määrätyllä ajanjaksolla, voidaan minimoida.
Pitkällä aikavälillä sijoittaessa voidaan sijoittaa myös korkeamman riskitason omaisuusluokkiin, kuten osakemarkkinoille. Pitkällä aikavälillä ajoittaiset suuretkaan vaihtelut sijoituskohteen tuotossa eivät häiritse lopputulosta.
Kuinka aktiivisesti haluat sijoittaa?
Haluatko olla itse aktiivisesti mukana sijoituskohteidesi valinnassa ja järjestellä sijoituskohteitasi uudelleen säännöllisesti? Vai luotatko ennemmin laajaan hajautukseen ja passiiviseen sijoitusstrategiaan? Sijoitussuunnitelmaa laatiessasi, sinun tulee selvittää itsellesi kuinka aktiivisen roolin haluat omissa sijoituksissasi ottaa.
Aktiivinen sijoittaja voi käyttää runsaasti aikaa osakepoimintojen tekemiseen henkilökohtaisesti, passiivisen sijoittajan luottaessa hajauttamiseen indeksirahastojen avulla.
Pitkällä aikavälillä passiivinen indeksisijoittaja on historiallisesti voittanut suurimman osan aktiivisista osakepoimijoista. Erityisesti lyhyellä aikavälillä aktiivinen sijoitusstrategia saattaa kuitenkin tuottaa ylituottoa indeksiin nähden.
Kertasijoitus vai jatkuva sijoittaminen?
Onko tarkoituksenasi sijoittaa yksittäinen kertasumma vai toteuttaa jatkuvaa sijoittamista esimerkiksi kuukausittain?
Suuremman kertasumman sijoittaminen saattaa tulla ajankohtaiseksi esimerkiksi perinnön, omaisuuden myymisen tai bonuksen saamisen myötä.
Mikäli et halua ottaa aktiivista roolia sijoittamisessa, voit tehdä kertaoston esimerkiksi indeksirahastosta.
Suuren kertasumman sijaan monille meistä on helpointa säästää osuus kuukausittaisista tuloistamme sijoitettavaksi. Sijoituksia on mahdollista tehdä kuukausittain, mutta pienemmillä sijoitussummilla saattaa olla edullisempaa tehdä suurempia ostoja harvemmin kulujen minimoimiseksi.
Sijoitusbudjetti
Seuraavaksi on hyvä miettiä, kuinka paljon aiot sijoittaa. Sijoitettavissa olevan rahamäärän suunnittelu kannattaa aloittaa omien kuukausittaisten tulojen ja menojen selvittämisestä.
Selvittämällä paljonko rahaa sinulle jää välttämättömien menojesi jälkeen, tiedät paljonko sinun on mahdollista säästää kuukaudessa.
Kaikkea yli jäävää rahaa ei tietenkään ole pakko sijoittaa. Ennen sijoittamisen aloittamista, muista myös pitää huoli oman puskurirahaston säästämisestä.
Voit asettaa tavoitteeksesi esimerkiksi tietyn prosenttiosuuden palkastasi joka kuukausi. Suosittu nyrkkisääntö on säästää vähintään 10–20 % nettotuloista. Näin pidät huolen siitä, että kerrytät varallisuuttasi pitkäjänteisesti.
Riskinsietokyky
Riskinsietokyvyllä mitataan sitä, kuinka suurta riskitasoa olet sijoituskohteissasi valmis sietämään määrätyllä tarkastelujaksolla.
Yleensä riskitasoa mitataan sijoituskohteen tuoton keskihajonnalla eli volatiliteetilla määrätyllä ajanjaksolla.
Riskinsietokykyyn liittyvät vahvasti paitsi henkilökohtainen asennoitumisesi riskinottoon, myös sijoitushorisonttisi sekä sijoittamisen tavoitteet. Pitkällä aikavälillä sijoittaessasi lyhyen aikavälin volatiteetilla ei ole merkitystä, sillä pitkällä aikavälillä nämä tasoittuvat.
Mikäli taas tiedät tarvitsevasi rahoja jo muutaman vuoden kuluttua, esimerkiksi asuntosi käsirahaksi, ei sinun ole kannattavaa sijoittaa riskipitoisiin kohteisiin.
Omat arvosi
Sijoitussuunnitelmaa laatiessasi suosittelemme myös pohtimaan omia arvojasi. Omien arvojen pohtiminen on tärkeää sijoituskohteidesi valitsemisen kannalta.
Oman arvomaailman ymmärtäminen ja kartoittaminen on tärkeää, jotta pystyt laatimaan omien arvojesi mukaisen sijoitussuunnitelman.
Käytännössä jokaisessa omaisuusluokassa on mahdollista valikoida omaan arvomaailmaasi soveltuvia sijoituskohteita, riippumatta siitä millaisia omat arvosi ovat.
Voit halutessasi esimerkiksi välttää sijoittamista tiettyihin toimialoihin, kuten aseteollisuuteen tai fossiilisiin polttoaineisiin. Vaihtoehtoisesti voit myös suosia ainoastaan ESG-tekijöiden mukaisiin vastuullisiin sijoituskohteisiin.
Mikä on sijoitussuunnitelma?
Sijoitussuunnitelma on tärkeä työkalu oman sijoittamisesi suunnitteluun niin aloittelevalle kuin kokeneelle sijoittajalle.
Sijoitussuunnitelman avulla päätät paljonko aiot sijoittaa, kartoitat sijoittamisen tavoitteet, käytettävät sijoituskohteet ja käyttämäsi sijoitusstrategian.
Sijoitussuunnitelman ei tarvitse olla määrätyn muotoinen tai noudattaa tiettyä mallia. Voit laatia sen esimerkiksi yksinkertaiseen tekstitiedostoon, Excel-taulukkoon tai käyttää valmista sijoitussuunnitelma-pohjaa.
Sen pääasiallisena tarkoituksena on selkeyttää omat ajatuksesi ja tavoitteesi konkreettiseksi suunnitelmaksi, jota on mahdollista noudattaa pitkäjänteisesti.
Miksi sijoitussuunnitelma kannattaa laatia?
Sijoitussuunnitelman laatiminen saattaa vaikuttaa kokeneiden sijoittajien ja varakkaiden henkilöiden asialta.
Sijoitussuunnitelman laatiminen palvelee kuitenkin ketä tahansa joka sijoittaa, riippumatta siitä kuinka pitkällä sijoitusurallasi olet. Tutkitusti sijoittajat, joilla on kirjallinen suunnitelma, tekevät vähemmän impulsiivisia päätöksiä ja saavuttavat parempia tuottoja pitkällä aikavälillä.
Laatimalla sijoitussuunnitelman pystyt kartoittamaan omia tavoitteitasi ja mahdollisuuksia sijoittajana.
Sijoitussuunnitelma ohjaa epäselvissä tilanteissa
Pystyt pitämään tavoitteistasi kiinni helposti noudattamalla sijoitussuunnitelmaa
Tiedät paljonko pystyt sijoittamaan
Opit valitsemaan itsellesi sopivimmat sijoituskohteet
Usein kysytyt kysymykset sijoitussuunnitelmasta
Mikä on sijoitussuunnitelma?
Sijoitussuunnitelma on henkilökohtainen strategia, jossa määritellään sijoittamisen tavoitteet, aikajänne, riskinsietokyky ja valitut sijoitusinstrumentit. Sen avulla pystyt rakentamaan oman sijoitusstrategiasi ja tekemään johdonmukaisia päätöksiä.
Mihin sijoittaa pitkällä aikavälillä?
Pitkällä sijoitushorisontilla salkkuun on mahdollista lisätä korkeamman riskipitoisuuden sijoituskohteita, kuten osakkeita ja osakerahastoja. Historiallisesti osakemarkkinat ovat tuottaneet keskimäärin 7–8 % vuodessa pitkällä aikavälillä. Hajauttaminen indeksirahastojen avulla on kustannustehokas tapa sijoittaa pitkäjänteisesti.
Mihin sijoittaa lyhyellä aikavälillä?
Lyhyellä aikavälillä on syytä painottaa salkussa matalan riskitason sijoituskohteita, kuten korkosijoituksia, määräaikaistalletuksia ja säästötilejä. Näin sijoitusten arvo ei heilahda merkittävästi juuri silloin, kun rahoja tarvitaan.
Mikä on sijoitushorisontti?
Sijoitushorisontti tarkoittaa sitä, kuinka pitkäksi aikaa sijoitukset oletetaan tehtävän. Sijoitushorisonttia määrittäessäsi sinun tulee miettiä sitä, koska tulet tarvitsemaan sijoituksiin kiinnitettäviä rahoja. Yleisesti alle 3 vuotta pidetään lyhyenä, 3–10 vuotta keskipitkänä ja yli 10 vuotta pitkänä sijoitushorisonttina.
Mihin kannattaa sijoittaa 10 000 euroa?
10 000 euron sijoittamisessa kannattaa huomioida oma sijoitussuunnitelmasi ja riskinsietokykysi. Hyvä lähtökohta on hajauttaa: esimerkiksi 60–70 % laajaan osakeindeksirahastoon, 20–30 % korkorahastoihin ja pitää 10 % puskurirahastona. Mikäli sijoitushorisontti on pitkä, voi osakepainoa kasvattaa.
Kuinka usein sijoitussuunnitelma kannattaa päivittää?
Sijoitussuunnitelma kannattaa tarkistaa vähintään kerran vuodessa tai aina kun elämäntilanteesi muuttuu merkittävästi (esimerkiksi työpaikan vaihto, asunnon osto tai lapsen syntymä). Samalla kannattaa tarkistaa allokaatio ja tehdä tarvittaessa rebalansointi.
Kuinka laatia sijoitussuunnitelma
Ennen sijoitussuunnitelman laatimista, sinun tulee opetella tuntemaan itsesi sijoittajana.
Aloita sijoitussuunnitelman laatiminen käymällä jokainen seuraavista kohdista huolellisesti läpi:
Huomioi velkaantumisaste
Velkaa on maltillisesti suhteessa varallisuuteesi
Velka on matalakorkoista ja edullista
Esimerkki sijoitussuunnitelmasta
Olemme tutustuneet sijoitussuunnitelman laatimisen vaiheisiin, ja nyt on aika soveltaa niitä käytännössä.
Rakennamme seuraavaksi yksinkertaisen esimerkin sijoitussuunnitelmasta. Kootaan ensin tiedot suunnitelman laatimista varten:
Esimerkkinä käytämme 30-vuotiasta työssäkäyvää suomalaista, joka haluaisi kasvattaa varallisuuttaan eläkepäivien turvaksi. Eläkeikään on aikaa vielä yli 30 vuotta, joten myös riskipitoiset sijoitukset ovat vaihtoehto.
Esimerkkimme sijoittaja haluaa päästä mahdollisimman helpolla, ja valitsee siksi passiivisen sijoitustyylin kuukausittaisin sijoituksin.
Sijoittajalle jää kuukauden pakollisten menojen jälkeen säästöön keskimäärin 400 euroa kuukaudessa, josta suurin osa halutaan sijoittaa.
Sijoittamisen tavoite: Pesämuna eläkepäiviä varten
Sijoitushorisontti: Yli 30 vuotta
Sijoittamisen aktiivisuus: Passiivinen
Kertasijoitus/Jatkuva sijoitus: Jatkuva sijoitus
Tulot pakollisten menojen jälkeen: 400 €/kk
Allokaatio: 80 % osakkeet, 20 % korkosijoitukset
Sijoituskohteet
Esimerkin tapauksessa sijoittajan on ensimmäisenä syytä huolehtia oma puskurirahastonsa kuntoon yllättäviä menoja varten.
Äkillisiä menoja varten rahaa kannattaa kerätä 3–6 kuukauden pakollisia menoja vastaava summa esimerkiksi korkeakorkoiselle säästötilille.
Pitkä sijoitushorisontti yhdessä passiivisen sijoitustyylin kanssa ohjaavat sijoittajan osakerahastoihin. Kustannustehokkain tapa sijoittaa osakkeisiin on indeksirahastojen tai indeksi-ETF:ien ostaminen.
Sijoittamalla kuukausittain useaan eri indeksirahastoon, pystyy sijoittaja hajauttamaan sijoituksiaan tehokkaasti niin ajallisesti, maantieteellisesti kuin toimialallisesti.
Mikäli sijoittaja haluaa madaltaa sijoitussalkkunsa riskitasoa, voidaan osakerahastojen rinnalle ottaa myös matalamman riskitason ja tuotto-odotuksen korkosijoituksia.
Allokaatio eli varojen jako omaisuusluokkiin
Sijoitussuunnitelman yksi tärkeimmistä vaiheista on allokaatiopäätös eli sijoitusvarojen jako eri omaisuusluokkien välillä. Yleisimmät omaisuusluokat ovat:
- Osakkeet – korkea tuotto-odotus, korkea riski
- Korkosijoitukset – matalampi tuotto, vakaampi arvo
- Kiinteistöt – reaaliomaisuutta, joka suojaa inflaatiolta
- Käteinen – puskurirahasto ja lyhyen aikavälin tarpeet
Allokaatio riippuu sijoittajan riskinsietokyvystä ja sijoitushorisontista. Nuori sijoittaja, jolla on pitkä sijoitushorisontti, voi painottaa osakkeita voimakkaammin. Lähempänä eläkeikää painopistettä kannattaa siirtää korkosijoituksiin.
Esimerkiksi 30-vuotiaalle sijoittajalle tyypillinen allokaatio voisi olla 80 % osakkeita ja 20 % korkosijoituksia, kun taas 55-vuotiaalle sopiva jako voisi olla 50/50.
Tärkeää: Tarkista allokaatiosi vähintään kerran vuodessa ja tee tarvittaessa tasapainotus (rebalansointi), jotta sijoitussalkkusi pysyy alkuperäisen suunnitelman mukaisena.
Sijoitusten tuleva arvo
Voit arvioida sijoitusten lopullista arvoa sijoitusajan päätteeksi korkoa korolle -laskurin avulla.
Esimerkkitapauksessa 400 euron kuukausittainen sijoitus 30 vuoden ajan 7 % vuosittaisella tuotto-odotuksella tarkoittaisi noin 490 000 euron pesämunaa eläkkeelle. Historiallisesti osakemarkkinoiden keskimääräinen vuosituotto on ollut noin 7–8 % pitkällä aikavälillä.
Huomioithan kuitenkin, että todelliset vuosituotot saattavat vaihdella huomattavasti laskelmissa käytetyistä oletuksista. Menneet tuotot eivät ole tae tulevasta.
Sijoitussuunnitelman päivittäminen
Sijoitussuunnitelma ei ole kertaluontoinen dokumentti vaan elävä työkalu, jota kannattaa päivittää säännöllisesti.
Tarkista sijoitussuunnitelmasi vähintään kerran vuodessa. Käy läpi seuraavat asiat:
- Ovatko tavoitteesi muuttuneet?
- Onko sijoitushorisonttisi lyhentynyt?
- Vastaako allokaatiosi edelleen suunnitelmaasi (tasapainotus/rebalansointi)?
- Onko elämäntilanteessasi tapahtunut muutoksia (työpaikan vaihto, perheen kasvu, asunnon osto)?
Markkinoiden lyhyen aikavälin heilahtelut eivät ole syy muuttaa sijoitussuunnitelmaa. Suunnitelman tarkoitus on nimenomaan estää impulsiiviset päätökset markkinamyllerryksen keskellä.
Suomen positiivinen luottotietorekisteri, joka otettiin käyttöön huhtikuussa 2024, antaa lainanantajille kokonaiskuvan velkaantumisestasi. Mikäli suunnittelet sijoituslainan ottamista, huomioi tämä sijoitussuunnitelmassasi.
Financer Talks
Onko sinulla kysyttävää tästä aiheesta? Kysy yhteisöltä.
Ole ensimmäinen, joka kysyy tästä aiheesta.
Vertaile osakevälittäjiä
13 vaihtoehtoa
Tarkastettuja, valvottuja välittäjiä