Maksuhäiriöisten henkilöiden määrä on noussut takaisin lähelle 2020-luvun huippuja. Asiakastiedon mukaan maaliskuun 2026 lopussa hieman yli 385 000 suomalaisella oli vähintään yksi maksuhäiriömerkintä. Vuotta aiemmin luku oli noin 373 000.

Nopea tapa lukea kehitystä on tämä: vuoden 2023 lopussa maksuhäiriöisiä oli 350 500, vuoden 2024 lopussa hieman alle 369 000, vuoden 2025 lopussa 382 000 ja maaliskuun 2026 lopussa yli 385 000.

Tämä sivu ei ole lainavertailu eikä kaupallinen suositus. Taustaksi voit lukea erikseen, miten omat luottotiedot tarkistetaan, miten luottotietojen palautuminen toimii ja mitä velkajärjestely tarkoittaa.

Maaliskuun 2026 lopussa maksuhäiriömerkintä oli hieman yli 385 000 suomalaisella. Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan Suomen väkiluku oli samaan aikaan 5 650 933 henkilöä. Koko väestöön suhteutettuna se tarkoittaa noin 6,8 prosenttia.

Tämä osuus aliarvioi aikuisväestön näkökulmaa, koska koko väestössä ovat mukana myös lapset. Asiakastieto ilmoitti vuonna 2020, että 390 000 maksuhäiriöistä kuluttajaa vastasi 8,5 prosenttia aikuisväestöstä. Tuoreissa julkaisuissa vertailukelpoista koko maan aikuisosuutta ei ole annettu samalla tavalla.

Maakuntien erot ovat silti selviä. Asiakastiedon Q1/2026 julkaisussa Päijät-Häme erottui korkeimpana: lähes 9 prosentilla maakunnan asukkaista oli vähintään yksi maksuhäiriömerkintä. Uudenmaan osuus oli Q3/2025 julkaisussa hieman yli 8 prosenttia.

Maksuhäiriöt painottuvat nuoriin ja keski-ikäisiin aikuisiin, eivät tasaisesti koko väestöön. Asiakastiedon Q3/2025 julkaisun mukaan maksuhäiriöisiä henkilöitä oli eniten 35-39-vuotiaiden ikäluokassa. Tässä ryhmässä 15,5 prosentilla miehistä ja 10 prosentilla naisista oli vähintään yksi merkintä.

Nuorten ensimerkinnät ovat toinen tärkeä signaali. Vuoden 2025 ensimmäisellä neljänneksellä noin 850 alle 20-vuotiasta ja 2 150 20-24-vuotiasta sai ensimmäisen maksuhäiriömerkintänsä. Asiakastiedon mukaan alle 20-vuotiaiden ensimerkinnät olivat kasvaneet lähes 22 prosenttia ja 20-24-vuotiaiden yli 65 prosenttia vuoden 2022 vastaavaan neljännekseen verrattuna.

Jos aihe koskee omaa tilannetta eikä pelkkää tilastoa, aloita tarkistamalla omat luottotiedot ja selvittämällä, näkyykö merkinnän yhteydessä maksusta kertova tieto.

Asiakastiedon julkaisuissa nousee toistuvasti esiin yksi ryhmä: maksamattomat tili- ja kertaluotot sekä pikavipit. Vuoden 2025 ensimmäisellä neljänneksellä niiden osuus velkomustuomioista oli vajaa 68 prosenttia. Syyskuun 2025 lopussa Asiakastieto kuvasi osuudeksi 66 prosenttia kaikista velkomustuomioista.

Tämä ei tarkoita, että jokainen maksuhäiriö johtuisi lainasta. Merkintä voi liittyä myös ulosottoon, velkajärjestelyyn tai muuhun maksamatta jääneeseen saatavaan. Lainojen puolella riskit korostuvat erityisesti jatkuvissa luotoissa, osamaksuissa ja korttiluotoissa, koska pieni kuukausierä voi peittää kokonaiskulut.

Jos haluat ymmärtää luottojen kulupuolta, katso erikseen kulutusluotto ja todellinen vuosikorko. Maksuhäiriötilastojen lukeminen kertoo ongelman laajuuden, mutta yksittäisessä taloudessa ratkaisevaa on, mihin velka perustuu ja pystyykö maksusuunnitelmaa muuttamaan ajoissa.

Pelkkä maksuhäiriöisten henkilöiden lukumäärä ei kerro koko kuvaa, koska yhdelle henkilölle voi tulla useita merkintöjä. Vuonna 2025 uusia yksittäisiä maksuhäiriöitä rekisteröitiin 1,85 miljoonaa kappaletta. Vuonna 2024 vastaava luku oli 1,95 miljoonaa.

Vuoden 2025 luvussa on kaksijakoinen viesti. Yksittäisiä uusia merkintöjä tuli hieman vähemmän kuin vuotta aiemmin, mutta ne osuivat aiempaa laajemmalle joukolle: yli 314 000 henkilölle vuonna 2025, kun vuoden 2024 vertailuluku oli 301 500.

Vuoden sisällä vaihtelu oli suurta. Q1/2025 aikana uusia maksuhäiriöitä rekisteröitiin 381 000, Q2/2025 aikana 626 000 ja Q3/2025 aikana 436 000. Kesäkuun 2025 julkaisu kertoi myös, että keskimäärin maksuhäiriöisellä henkilöllä oli 13 maksuhäiriötä.

Alueellisissa luvuissa pitää erottaa kaksi asiaa: maksuhäiriöisten henkilöiden määrä ja osuus väestöstä. Asiakastiedon Q1/2026 julkaisussa muistutettiin, että Tilastokeskuksen väestötietojen päivitys vaikuttaa prosenttiosuuksiin. Jos maakunnan väkiluku vähenee, maksuhäiriöisten osuus voi nousta, vaikka henkilömäärä olisi lähes ennallaan.

Päijät-Häme oli uusimmassa julkaisussa korkeimman osuuden maakunta: lähes 9 prosentilla asukkaista oli vähintään yksi maksuhäiriömerkintä. Uusimaa nousi aiemmissa 2025 julkaisuissa esiin sekä suuren henkilömäärän että kasvun vuoksi. Q3/2025 julkaisussa Uudellamaalla maksuhäiriöisten osuus oli hieman yli 8 prosenttia.

Jos oma tilanne on menossa perintään tai ulosottoon, alueellinen tilasto ei ratkaise mitään käytännössä. Silloin järkevä seuraava lukeminen on velkojen perintä, ulosotto tai velkaneuvonta.

Maksuhäiriöisten määrä nousi Suomessa 2020-luvun alussa historiallisen korkealle. Asiakastiedon vuoden 2020 julkaisussa 390 000 kuluttajalla oli maksuhäiriömerkintöjä, mikä vastasi 8,5 prosenttia aikuisväestöstä. Uusimmassa Q1/2026 julkaisussa Asiakastieto kertoo kaikkien aikojen ennätykseksi noin 392 000 maksuhäiriöistä henkilöä vuodelta 2021.

Vuoden 2022 lopun luottotietolain muutos muutti aikasarjan tulkintaa. Merkintä voi poistua aiempaa nopeammin, kun velka on maksettu ja tieto maksusta on toimitettu rekisterinpitäjille. Tämän jälkeen määrä laski vuoden 2023 loppuun, jolloin maksuhäiriöisiä oli 350 500.

Vuoden 2024 alusta suunta kääntyi uudelleen nousuun. Maaliskuun 2026 lopun 385 000 henkilön taso on jo lähellä 2020-luvun huippua. Siksi pelkkä merkinnän nopeampi poistuminen ei ole ratkaissut ylivelkaantumista, jos sama henkilö palaa pian takaisin maksuhäiriörekisteriin.

Suomen luottotietojärjestelmä ei enää perustu vain maksuhäiriöihin. Positiivinen luottotietorekisteri otettiin käyttöön kuluttajaluottojen osalta vuonna 2024, ja Verohallinnon Tulorekisteriyksikkö ylläpitää rekisteriä.

Suomen Pankin Euro ja talous -julkaisun mukaan positiivisen luottotietorekisterin kokonaisluottokanta oli joulukuun 2025 lopussa noin 153 miljardia euroa. Rekisterissä oli muiksi kuluttajaluotoiksi luokiteltuja luottoja noin 17,0 miljardia euroa, ajoneuvolainoja noin 9,9 miljardia euroa ja tili- sekä korttiluottoja 7,2 miljardia euroa.

Maksuviiveiden puolella ero näkyy selvästi. Muista kuluttajaluotoista 1,7 prosentissa oli yli 60 päivän maksuviive ja 1,2 prosenttia oli hoitamattomia lainoja. Asuntolainoissa vastaavat osuudet olivat 0,5 prosenttia ja 0,4 prosenttia. Lisää rekisteristä löytyy sivulta positiivinen luottotietorekisteri.

Maksuhäiriömerkintä voi vaikeuttaa uuden luoton saamista, vuokra-asunnon saamista, puhelinliittymän avaamista tai vakuutuksen hankkimista. Oikeuspalveluviraston mukaan merkintä ei kuitenkaan yleensä vaikuta ennen merkintää tehtyihin sopimuksiin, jos hoidat ne jatkossa ajallaan.

Vuoden 2022 lainmuutoksen jälkeen maksuhäiriömerkintä poistuu kuukauden kuluessa siitä, kun rekisterinpitäjä on saanut tiedon merkintään johtaneen velan maksamisesta. Takuusäätiö muistuttaa silti, että maksuhäiriömerkinnän voimassaoloaika ei ole sama asia kuin velan vanhentuminen. Velka voi olla edelleen olemassa, vaikka merkintä poistuu.

Jos maksuhäiriö on jo tullut, uuden lainan hakeminen harvoin korjaa perusongelmaa. Poikkeuksia voi olla, mutta niitä kannattaa arvioida varovasti. Jos aihe kiinnostaa tilastojen sijasta hakutilanteen näkökulmasta, lue erillinen opas lainaa ilman luottotietoja.

Tämän sivun luvut on koottu ensisijaisesti Suomen Asiakastiedon maksuhäiriötilastoista, Tilastokeskuksen väestötilastoista, Verohallinnon positiivisen luottotietorekisterin dokumentaatiosta ja Suomen Pankin Euro ja talous -julkaisusta.

Luvuissa säilytetään lähteen oma pyöristystapa. Jos Asiakastieto käyttää ilmaisua “hieman yli”, “vajaa” tai “lähes”, sama muoto säilytetään taulukoissa, ellei lähde anna täsmällistä lukua. Financerin omat laskelmat merkitään laskelmiksi.

Koko väestön osuus on laskettu jakamalla Asiakastiedon maksuhäiriöisten henkilöiden määrä Tilastokeskuksen väkiluvulla. Tämä ei ole sama asia kuin aikuisväestön osuus, eikä sitä pidä käyttää ikäryhmäkohtaisena lukuna.