Kotitalouksien velka Suomessa: tilastot

Mitä nämä kotitalouksien velkatilastot kertovat?

Suomalaisten velkaantuminen on kääntynyt laskuun huippuvuosista, mutta velkaa on edelleen paljon suhteessa tuloihin. Tilastokeskuksen mukaan kotitalouksien lainavelat olivat 173,4 miljardia euroa vuoden 2026 ensimmäisen neljänneksen lopussa ja kotitalouksien velkaantumisaste oli 118,4 % (Lähde: Tilastokeskus, 17.6.2026).

Samaan aikaan Suomen Pankin rahalaitostilastoissa Suomessa toimivien pankkien myöntämiä kotitalouslainoja oli toukokuun 2026 lopussa 140,6 miljardia euroa. Tästä 105,5 miljardia euroa oli asuntolainoja (Lähde: Suomen Pankki, 30.6.2026).

Tämä sivu ei ole lainojen vertailusivu. Taustaksi voit tarvittaessa lukea erikseen, miten asuntolaina, kulutusluotto ja taloyhtiölaina eroavat toisistaan.

Kotitalouksien velkaantumisaste on laskenut neljä vuotta

Suomalaisten velkaantuminen oli korkeimmillaan 2020-luvun alussa. StatFin-aikasarjassa Q4-luku nousi 134,1 prosenttiin vuonna 2021 ja oli 133,4 % vielä vuoden 2022 lopussa. Vuoden 2026 ensimmäisellä neljänneksellä lukema oli enää 118,4 %.

Lasku ei tarkoita, että velat olisivat kadonneet. Lainavelkojen määrä on pysynyt noin 173-175 miljardin euron haarukassa, mutta käytettävissä olevat tulot ovat kasvaneet. Velkaantumisaste laskee, kun velka kasvaa hitaammin kuin tulot.

Jos katsot yksittäisen lainan kustannusta, velkaantumisaste ei kerro koko totuutta. Siinä kohtaa olennaisempia ovat maksuerä, laina-aika, korkosidonnaisuus ja todellinen vuosikorko.

Kotitalouksien kokonaisvelka euroina

Kansantalouden rahoitustilinpidon mukaan kotitalouksien lainavelat olivat 173,4 miljardia euroa vuoden 2026 ensimmäisen neljänneksen lopussa. Vuotta aiemmin, vuoden 2025 ensimmäisellä neljänneksellä, lainavelat olivat 174,0 miljardia euroa (Lähde: Tilastokeskus, 18.6.2025 ja 17.6.2026).

StatFin-taulukossa näkyy myös asuntoyhtiölainojen kotitalouksille kuuluva osuus. Se oli 21,7 miljardia euroa vuoden 2026 Q1 lopussa. Tämä on tärkeä lisäluku, koska taloyhtiölaina ei aina näy samalla tavalla yksittäisen kotitalouden omana pankkilainana.

Kotitalouksien talletuskanta oli Tilastokeskuksen mukaan 119,4 miljardia euroa vuoden 2026 ensimmäisellä neljänneksellä. Suomen Pankin pankkitilastoissa kotitalouksien talletukset olivat toukokuun 2026 lopussa 118,0 miljardia euroa.

Asuntolainakanta ja keskimääräinen asuntolaina

Asuntolainat ovat kotitalouksien velan suurin osa. Suomen Pankin mukaan asuntolainakanta oli toukokuun 2026 lopussa 105,5 miljardia euroa. Tästä 9,2 miljardia euroa oli sijoitusasuntolainoja.

Tilastokeskuksen velkaantumistilastossa asuntokunnilla oli vuoden 2025 lopussa velkaa yhteensä 137 miljardia euroa. Velkojen kokonaissummasta 68 % oli asuntovelkaa, ja asuntovelallisia oli 28 % kaikista suomalaisista asuntokunnista (Lähde: Tilastokeskus, velkaantumistilasto 2025).

Velallisilla asuntokunnilla oli velkaa keskimäärin 95 300 euroa vuonna 2025. Kahden aikuisen lapsiperheissä velallisia oli 84 %, ja velallisten keskimääräinen velka oli 170 100 euroa. Yhden henkilön asuntokunnissa velallisia oli 36 %, ja velkaa oli keskimäärin 49 700 euroa.

Kulutusluotot ja vakuudettomat lainat

Suomen Pankin mukaan kotitalouksien kokonaiskulutusluottokanta oli vuoden 2025 lopussa 28,2 miljardia euroa. Koko kannan vuosikasvu oli vain 0,1 %, mutta vakuudettomien kulutusluottojen vuosikasvu oli 1,5 %.

Kokonaiskulutusluottokannasta noin puolet oli vakuudettomia kulutusluottoja, kun ajoneuvolainat jätetään pois. Lisäksi kotitalouksien kulutusluotoista 9,7 miljardia euroa oli ajoneuvolainoja ja 4,3 miljardia euroa vakuudellisia kulutusluottoja (Lähde: Suomen Pankki, 2026).

Positiivinen luottotietorekisteri antaa kulutusluotoista laajemman kuvan kuin vanhat tilastot. Euro & talous -artikkelin mukaan rekisteriin oli joulukuun 2025 lopussa raportoitu noin 153 miljardin euron kokonaisluottokanta, noin 17,0 miljardia euroa muita kuluttajaluottoja, noin 9,9 miljardia euroa ajoneuvolainoja ja 7,2 miljardia euroa tili- ja korttiluottoja (Lähde: Suomen Pankki / Euro & talous, 10.2.2026).

Kulutusluottojen kustannuksissa kannattaa erottaa korko, kuukausimaksut ja luoton kokonaiskulut. Korkosääntelyn tausta on kuvattu tarkemmin Financerin korkokatto Suomessa -oppaassa.

Keskimääräinen velka kotitaloutta kohden

Velka jakautuu epätasaisesti. Tilastokeskuksen mukaan tasan puolet suomalaisista asuntokunnista oli velattomia vuonna 2025. Toinen puoli kantoi koko asuntokuntien 137 miljardin euron velkasumman.

Velallisilla asuntokunnilla oli velkaa keskimäärin 95 300 euroa ja korkoja maksettiin keskimäärin 3 300 euroa vuonna 2025. Korkoja maksettiin yhteensä 5 miljardia euroa.

Siksi kotitalouksien velkaantumisasteen rinnalla kannattaa katsoa velallisten asuntokuntien lukuja. Koko väestön keskiarvo voi näyttää rauhalliselta, vaikka tietyissä elämäntilanteissa velkamäärät ovat paljon suurempia.

Velkaantumisen alueelliset ja ikäkohtaiset erot

Alue-erot ovat suuria. Tilastokeskuksen mukaan Kauniaisissa velallisilla asuntokunnilla oli keskimäärin 247 000 euroa velkaa vuonna 2025. Savukoskella vastaava luku oli 38 400 euroa.

Uusimaa korostuu euromääräisessä velassa. Kaikista Suomen asuntokunnista 31 % asui Uudellamaalla, mutta velkojen kokonaissummasta Uudenmaan osuus oli 42 %. Maakunnista suurin keskimääräinen velka oli Ahvenanmaalla, 131 000 euroa, ja pienin Kymenlaaksossa, 64 700 euroa.

Henkilötasolla 15 vuotta täyttäneistä miehistä 46 %:lla ja naisista 43 %:lla oli velkaa vuonna 2025. Velallisten miesten keskimääräinen velkamäärä oli 71 900 euroa ja naisten 60 000 euroa. Ikäryhmittäin 15-24-vuotiaiden velallisten keskimääräinen velka oli 18 100 euroa, kun 35-44-vuotiailla se oli 91 500 euroa.

Suomi verrattuna euroalueeseen

Suomen kotitalouksien velkaantumisaste on laskenut, mutta se on edelleen euroaluetta korkeampi. Tilastokeskuksen mukaan Suomen kotitalouksien velkaantumisaste oli 121,1 % vuoden 2025 kolmannella neljänneksellä.

EKP:n mukaan euroalueen kotitalouksien debt-to-income ratio oli 81,4 % vuoden 2025 kolmannella neljänneksellä. Euroalueen household debt-to-GDP ratio oli samaan aikaan 50,7 % (Lähde: ECB, 2025 Q3).

Lukuja ei kannata sekoittaa yksittäisen kotitalouden maksukykyyn. Suomessa iso ero tulee etenkin asuntolainoista, vaihtuvakorkoisuudesta ja siitä, että asumiseen liittyvää velkaa on sekä kotitalouksilla että asuntoyhteisöissä.

Trendit 2015-2025: mitä suunta kertoo?

Vuosien 2015 ja 2021 välillä kotitalouksien velkaantumisaste nousi 119,2 prosentista 134,1 prosenttiin. Samalla asuntoyhtiölainojen kotitalouksille kuuluva osuus kasvoi 9,1 miljardista eurosta 19,7 miljardiin euroon.

Vuoden 2022 jälkeen suunta muuttui. Vuoden 2025 lopussa velkaantumisaste oli 119,0 %, eli lähes samaa tasoa kuin vuonna 2015. Lainavelkojen euromäärä ei kuitenkaan pudonnut yhtä voimakkaasti, vaan pysyi 173,9 miljardissa eurossa vuoden 2025 lopussa.

Käytännössä suomalaisten velkaantuminen on nyt enemmän tulojen, korkojen ja lainanhoitokulujen kysymys kuin pelkkä lainakannan kasvutarina. Jos talous heikkenee, velkaongelmat näkyvät ensin niillä, joilla on paljon vaihtuvakorkoista velkaa tai useita pienempiä luottoja. Apua velkaongelmiin käsitellään tarkemmin velkaneuvonnan ja velkajärjestelyn oppaissa.

Lähteet ja menetelmät

Pääasiallinen velkaantumisaste ja pitkä aikasarja ovat Tilastokeskuksen kansantalouden rahoitustilinpidon StatFin-taulukosta 129g. Taulukon tuorein päivitys oli 17.6.2026 ja se kattaa ajan 2000Q1-2026Q1.

Asuntokuntien keskimääräiset velat, alue-erot, ikäerot ja velattomien asuntokuntien osuus ovat Tilastokeskuksen velkaantumistilastosta 2025. Julkaisu ilmestyi 24.6.2026.

Pankkilainojen, asuntolainojen, talletusten ja korkosidonnaisuuksien luvut ovat Suomen Pankin rahalaitostilastosta 30.6.2026, joka kuvaa toukokuun 2026 lopun ennakkotietoja. Kulutusluottojen laajempi rakenne perustuu Suomen Pankin vuoden 2026 julkaisuun sekä positiivista luottotietorekisteriä käsittelevään Euro & talous -artikkeliin.