Velkajärjestely – kattava opas ylivelkaantuneelle

Velkajärjestely on laissa säädetty menettely, joka antaa pahasti ylivelkaantuneelle henkilölle mahdollisuuden päästä eroon veloistaan hallitusti. Kyseessä on viimesijainen keino, johon turvaudutaan silloin, kun muut vaihtoehdot velkojen hoitamiseen on käyty läpi.

Velkajärjestelyssä käräjäoikeus vahvistaa velalliselle maksuohjelman, jossa velat sovitetaan velallisen todelliseen maksukykyyn. Maksuohjelman päätyttyä jäljelle jäävät velat annetaan anteeksi. Näin velallinen saa uuden alun.

Velkajärjestelyä säännellään laissa yksityishenkilön velkajärjestelystä (57/1993). Lakia on päivitetty useaan otteeseen, ja vuodesta 2015 lähtien myös pienyrittäjät voivat hakeutua velkajärjestelyyn.

Ennen velkajärjestelyyn hakeutumista on aina selvitettävä muut vaihtoehdot, kuten lainojen yhdistäminen tai järjestelylaina. Jos nämä eivät riitä, velkajärjestely voi olla ainoa tie eteenpäin.

Yksityishenkilön velkajärjestely on tarkoitettu tilanteisiin, joissa velallisen maksukyky on heikentynyt pysyvästi eikä veloista selviäminen ole realistista. Velkajärjestelyyn voi hakea, kun seuraavat edellytykset täyttyvät:

• Velallinen on maksukyvytön suhteessa velkojensa määrään
• Maksukyvyttömyys johtuu olosuhteiden olennaisesta muutoksesta (esim. sairaus, työttömyys, avioero)
• Elämäntilanne on vakiintunut – velallinen on esimerkiksi eläkkeellä, työssä tai pitkäaikaistyötön
• Muut keinot velkojen järjestelemiseksi on selvitetty
• Velallisen on yritettävä sovintoratkaisua velkojien kanssa ennen hakemista

Vuodesta 2015 lähtien myös elinkeinonharjoittajat ja pienyrittäjät voivat hakea yksityishenkilön velkajärjestelyä yritystoimintaan liittyvien velkojen osalta.

Tuomioistuin voi hylätä velkajärjestelyhakemuksen, jos velkaantumiseen liittyy moitittavia piirteitä. Yleisimpiä esteitä ovat:

• Kevytmielinen velkaantuminen – Velallinen on ottanut holtittomasti velkaa suhteessa maksukykyynsä, esimerkiksi lukuisia pikavippejä tai kulutusluottoja lyhyessä ajassa
• Rikosperäiset velat – Merkittävä osa veloista on syntynyt rikollisen toiminnan seurauksena
• Väärät tiedot lainanhaussa – Velallinen on antanut virheellisiä tietoja tulojaan tai velkojaan koskien
• Maksukyvyttömyyden tilapäisyys – Tuomioistuin katsoo, että velallinen pystyy tulevaisuudessa selviytymään veloistaan esimerkiksi työllistyessään
• Aiempi velkajärjestely – Velalliselle on jo aiemmin myönnetty velkajärjestely

Yksikään este ei välttämättä yksinään riitä hylkäyspäätökseen. Tuomioistuin arvioi tilanteen aina kokonaisuutena, ja velkajärjestely voidaan erityisillä perusteilla myöntää esteestä huolimatta. Hakemista kannattaa siis yrittää, vaikka aivan kaikki edellytykset eivät sataprosenttisesti täyttyisikään.

Velkajärjestely hakeminen aloitetaan ottamalla yhteyttä oman kotipaikkakunnan talous- ja velkaneuvontaan. Velkajärjestelyä haetaan käräjäoikeudesta kirjallisella hakemuksella. Prosessissa auttaa maksuton julkinen velkaneuvonta, jota tarjoaa Oikeuspalveluvirasto. Velkaneuvonnan puhelinnumero on 0800 9 8009.

Hakemuksen voi noutaa käräjäoikeuden kansliasta tai ladata tuomioistuinlaitoksen verkkosivuilta (tuomioistuimet.fi). Hakemukseen liitetään tarvittavat asiakirjat, kuten verotustodistus, palkka- tai eläketodistus sekä selvitys kaikista veloista.

Kun käräjäoikeus hyväksyy velkajärjestelyhakemuksen, laaditaan velalliselle velkajärjestely maksuohjelma. Maksuohjelman laatii tyypillisesti käräjäoikeuden nimeämä selvittäjä yhdessä velallisen kanssa.

Maksuohjelmassa:

• Kartoitetaan kaikki velallisen velat ja niiden määrät
• Määritetään velallisen maksuvara – tulot vähennettynä välttämättömillä menoilla
• Laaditaan maksuaikataulu, jossa velkoja maksetaan takaisin maksuvaran mukaisesti

Maksuohjelman kesto on tyypillisesti 3 vuotta. Jos velallinen säilyttää omistusasuntonsa, kesto voi olla pidempi – tavallisten velkojen osalta enintään 10 vuotta. Nollaohjelma (ks. alla) kestää 5 vuotta.

Maksuohjelman vahvistamisen jälkeen ulosottotoimet velallista kohtaan lakkaavat. Velallisen on noudatettava maksuohjelmaa tarkasti. Jos maksut laiminlyödään, tuomioistuin voi määrätä maksuohjelman raukeamaan, jolloin alkuperäiset velat palautuvat voimaan.

Maksuvara tarkoittaa sitä osaa tuloista, joka jää velkojen maksuun välttämättömien elinkustannusten jälkeen. Velkajärjestelyssä velallisen on käytettävä kaikki maksuvaransa velkojen maksuun.

Välttämättömiin menoihin luetaan:

• Asumiskustannukset (vuokra tai vastike)
• Elinkustannukset (ruoka, hygienia, vaatteet)
• Terveydenhuoltokulut
• Työmatkakustannukset
• Elatusapumaksut
• Muut välttämättömät menot

Elinkustannusten normit vuonna 2026:

• Yksin asuva tai yksinhuoltaja: 719 €/kk
• Avo- tai aviopuoliso: 605 €/kk
• Kaksi vanhinta alle 17-vuotiasta lasta: 464 €/kk per lapsi
• Kolmas ja sitä nuoremmat lapset: 433 €/kk per lapsi
• 17 vuotta täyttänyt kotona asuva lapsi: 510 €/kk

Nämä summat tarkistetaan indeksikorotuksella vuosittain.

Nollaohjelma on maksuohjelman erityismuoto, jossa velallisen maksuvelvollisuus poistetaan kokonaan maksuohjelman ajaksi. Nollaohjelma tulee kyseeseen silloin, kun velallisella ei ole lainkaan maksuvaraa.

Tyypillisiä tilanteita ovat:

• Velallinen elää pelkästään perustoimeentulotuen varassa
• Velallinen on pysyvästi työkyvytön sairauden tai vamman vuoksi
• Velallinen on pienituloinen eläkeläinen

Nollaohjelman kesto on 5 vuotta, eli pidempi kuin tavallisen maksuohjelman. Ohjelman aikana velallinen ei maksa velkojilleen lainkaan, mutta jos tulot nousevat merkittävästi ohjelman aikana, syntyy lisäsuoritusvelvollisuus. Tämä tarkoittaa, että parantuneista tuloista on maksettava osa velkojille.

Jos velallisen tulot nousevat maksuohjelman aikana, hänellä voi olla velvollisuus maksaa lisäsuorituksia velkojille. Lisäsuoritusvelvollisuus syntyy esimerkiksi silloin, kun velallinen:

• Saa palkankorotuksen tai uuden työpaikan
• Perii omaisuutta tai saa lahjan
• Voittaa rahapelistä tai arvonnasta

Lisäsuoritukset lasketaan erikseen, ja ne on ilmoitettava selvittäjälle. Lisäsuoritusvelvollisuus on tärkeää huomioida, sillä sen laiminlyönti voi johtaa maksuohjelman raukeamiseen.

Velkajärjestely aiheuttaa maksuhäiriömerkinnän luottotietorekisteriin. Tämä merkintä vaikeuttaa uuden luoton saamista merkittävästi.

Maksuhäiriömerkintä säilyy rekisterissä:

• Tavallisessa velkajärjestelyssä: maksuohjelman ajan ja joitakin kuukausia sen jälkeen
• Asunnon säilyttävässä velkajärjestelyssä: kunnes asuntolaina on kokonaan maksettu

Velkajärjestelyn aikana velallinen ei saa ottaa uutta velkaa ilman selvittäjän lupaa. Uuden velan ottaminen voi johtaa maksuohjelman raukeamiseen.

Maksuhäiriömerkinnästä ja sen vaikutuksista voit lukea tarkemmin oppaastamme luottotietojen palautumisesta.

Kun maksuohjelman kaikki maksut on suoritettu ja mahdolliset lisäsuoritukset maksettu, velallinen vapautuu jäljellä olevista veloistaan. Tämä tarkoittaa puhdasta pöytää taloudellisesti.

Velkajärjestelyn jälkeen kannattaa:

• Tarkistaa, että maksuhäiriömerkintä poistuu luottotietorekisteristä ajallaan
• Rakentaa taloudellinen puskuri yllättävien menojen varalle – lue lisää puskurirahastosta
• Välttää uutta ylivelkaantumista – eroon veloista -oppaamme antaa vinkkejä
• Hakea vapaaehtoista luottokieltoa, jos haluat varmistaa, ettei nimissäsi oteta uutta luottoa

Velkajärjestely kokemuksia jakavat henkilöt kertovat usein, että vaikka tiukka maksuohjelma vaati sopeutumista, se opetti samalla taloudenhallintaa. Velaton elämä maksuohjelman jälkeen koettiin valtavaksi helpotukseksi.