Velkajärjestely – kattava opas ylivelkaantuneelle

Mikä on velkajärjestely?

Velkajärjestely on laissa säädetty menettely, joka antaa pahasti ylivelkaantuneelle henkilölle mahdollisuuden päästä eroon veloistaan hallitusti. Kyseessä on viimesijainen keino, johon turvaudutaan silloin, kun muut vaihtoehdot velkojen hoitamiseen on käyty läpi.

Velkajärjestelyssä käräjäoikeus vahvistaa velalliselle maksuohjelman, jossa velat sovitetaan velallisen todelliseen maksukykyyn. Maksuohjelman päätyttyä jäljelle jäävät velat annetaan anteeksi. Näin velallinen saa uuden alun.

Velkajärjestelyä säännellään laissa yksityishenkilön velkajärjestelystä (57/1993). Lakia on päivitetty useaan otteeseen, ja vuodesta 2015 lähtien myös pienyrittäjät voivat hakeutua velkajärjestelyyn.

Ennen velkajärjestelyyn hakeutumista on aina selvitettävä muut vaihtoehdot, kuten lainojen yhdistäminen tai järjestelylaina. Jos nämä eivät riitä, velkajärjestely voi olla ainoa tie eteenpäin.

Kuka voi hakea velkajärjestelyä?

Yksityishenkilön velkajärjestely on tarkoitettu tilanteisiin, joissa velallisen maksukyky on heikentynyt pysyvästi eikä veloista selviäminen ole realistista. Velkajärjestelyyn voi hakea, kun seuraavat edellytykset täyttyvät:

Vuodesta 2015 lähtien myös elinkeinonharjoittajat ja pienyrittäjät voivat hakea yksityishenkilön velkajärjestelyä yritystoimintaan liittyvien velkojen osalta.

Velkajärjestelyn esteet

Tuomioistuin voi hylätä velkajärjestelyhakemuksen, jos velkaantumiseen liittyy moitittavia piirteitä. Yleisimpiä esteitä ovat:

Yksikään este ei välttämättä yksinään riitä hylkäyspäätökseen. Tuomioistuin arvioi tilanteen aina kokonaisuutena, ja velkajärjestely voidaan erityisillä perusteilla myöntää esteestä huolimatta. Hakemista kannattaa siis yrittää, vaikka aivan kaikki edellytykset eivät sataprosenttisesti täyttyisikään.

Vapaaehtoinen velkajärjestely

Vapaaehtoinen velkajärjestely tarkoittaa tilannetta, jossa velallinen ja velkojat sopivat velkojen maksujärjestelyistä ilman tuomioistuimen päätöstä. Kyseessä on siis kevyempi vaihtoehto tuomioistuimen kautta haettavalle velkajärjestelylle.

Vapaaehtoisessa velkajärjestelyssä voidaan esimerkiksi:

Vapaaehtoinen velkajärjestely on usein nopeampi ja joustavampi kuin tuomioistuinkäsittely, mutta se edellyttää kaikkien osapuolten suostumusta. Yksikään velkoja ei voi pakottaa toista velkojaa hyväksymään sovintoa.

Jos vapaaehtoinen ratkaisu ei onnistu, seuraava askel on yleensä hakea yksityishenkilön velkajärjestelyä käräjäoikeudesta.

Velkajärjestelyn hakeminen

Velkajärjestely hakeminen aloitetaan ottamalla yhteyttä oman kotipaikkakunnan talous- ja velkaneuvontaan. Velkajärjestelyä haetaan käräjäoikeudesta kirjallisella hakemuksella. Prosessissa auttaa maksuton julkinen velkaneuvonta, jota tarjoaa Oikeuspalveluvirasto. Velkaneuvonnan puhelinnumero on 0800 9 8009.

Hakemuksen voi noutaa käräjäoikeuden kansliasta tai ladata tuomioistuinlaitoksen verkkosivuilta (tuomioistuimet.fi). Hakemukseen liitetään tarvittavat asiakirjat, kuten verotustodistus, palkka- tai eläketodistus sekä selvitys kaikista veloista.

Moni ylivelkaantunut pohtii, miten päästä velkajärjestelyyn. Velkajärjestelyyn hakeutuminen etenee seuraavasti:

Miten hakea velkajärjestelyyn?

Velkajärjestelyn maksuohjelma

Kun käräjäoikeus hyväksyy velkajärjestelyhakemuksen, laaditaan velalliselle velkajärjestely maksuohjelma. Maksuohjelman laatii tyypillisesti käräjäoikeuden nimeämä selvittäjä yhdessä velallisen kanssa.

Maksuohjelmassa:

Maksuohjelman kesto on tyypillisesti 3 vuotta. Jos velallinen säilyttää omistusasuntonsa, kesto voi olla pidempi – tavallisten velkojen osalta enintään 10 vuotta. Nollaohjelma (ks. alla) kestää 5 vuotta.

Maksuohjelman vahvistamisen jälkeen ulosottotoimet velallista kohtaan lakkaavat. Velallisen on noudatettava maksuohjelmaa tarkasti. Jos maksut laiminlyödään, tuomioistuin voi määrätä maksuohjelman raukeamaan, jolloin alkuperäiset velat palautuvat voimaan.

Maksuvara velkajärjestelyssä

Maksuvara tarkoittaa sitä osaa tuloista, joka jää velkojen maksuun välttämättömien elinkustannusten jälkeen. Velkajärjestelyssä velallisen on käytettävä kaikki maksuvaransa velkojen maksuun.

Välttämättömiin menoihin luetaan:

Elinkustannusten normit vuonna 2026:

Nämä summat tarkistetaan indeksikorotuksella vuosittain.

Velkajärjestelyn nollaohjelma

Nollaohjelma on maksuohjelman erityismuoto, jossa velallisen maksuvelvollisuus poistetaan kokonaan maksuohjelman ajaksi. Nollaohjelma tulee kyseeseen silloin, kun velallisella ei ole lainkaan maksuvaraa.

Tyypillisiä tilanteita ovat:

Nollaohjelman kesto on 5 vuotta, eli pidempi kuin tavallisen maksuohjelman. Ohjelman aikana velallinen ei maksa velkojilleen lainkaan, mutta jos tulot nousevat merkittävästi ohjelman aikana, syntyy lisäsuoritusvelvollisuus. Tämä tarkoittaa, että parantuneista tuloista on maksettava osa velkojille.

Lisäsuoritusvelvollisuus

Jos velallisen tulot nousevat maksuohjelman aikana, hänellä voi olla velvollisuus maksaa lisäsuorituksia velkojille. Lisäsuoritusvelvollisuus syntyy esimerkiksi silloin, kun velallinen:

Lisäsuoritukset lasketaan erikseen, ja ne on ilmoitettava selvittäjälle. Lisäsuoritusvelvollisuus on tärkeää huomioida, sillä sen laiminlyönti voi johtaa maksuohjelman raukeamiseen.

Velkajärjestelyn vaikutus luottotietoihin

Velkajärjestely aiheuttaa maksuhäiriömerkinnän luottotietorekisteriin. Tämä merkintä vaikeuttaa uuden luoton saamista merkittävästi.

Maksuhäiriömerkintä säilyy rekisterissä:

Velkajärjestelyn aikana velallinen ei saa ottaa uutta velkaa ilman selvittäjän lupaa. Uuden velan ottaminen voi johtaa maksuohjelman raukeamiseen.

Maksuhäiriömerkinnästä ja sen vaikutuksista voit lukea tarkemmin oppaastamme luottotietojen palautumisesta.

Velkajärjestelyn jälkeen

Kun maksuohjelman kaikki maksut on suoritettu ja mahdolliset lisäsuoritukset maksettu, velallinen vapautuu jäljellä olevista veloistaan. Tämä tarkoittaa puhdasta pöytää taloudellisesti.

Velkajärjestelyn jälkeen kannattaa:

Velkajärjestely kokemuksia jakavat henkilöt kertovat usein, että vaikka tiukka maksuohjelma vaati sopeutumista, se opetti samalla taloudenhallintaa. Velaton elämä maksuohjelman jälkeen koettiin valtavaksi helpotukseksi.

Velkajärjestely tilastoissa

Velkajärjestelyhakemusten määrä on kasvanut viime vuosina selvästi. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2025 käräjäoikeuksiin jätettiin yhteensä 5 348 yksityishenkilön velkajärjestelyhakemusta, mikä on 10,7 % enemmän kuin edellisvuonna.

Kasvu on jatkunut ja jopa kiihtynyt vuonna 2026: Tilastokeskuksen heinäkuussa 2026 julkaisemien tietojen mukaan tammi–kesäkuussa 2026 hakemuksia jätettiin 3 218 kappaletta, mikä on 18 % enemmän kuin vuotta aiemmin ja eniten ensimmäisellä vuosipuoliskolla sitten vuoden 1996. Hakemuksista 49,4 % oli miesten ja 50,6 % naisten jättämiä.

Kasvava trendi kertoo siitä, että yhä useampi suomalainen tarvitsee apua ylivelkaantumistilanteessa. Positiivisen luottotietorekisterin käyttöönotto huhtikuussa 2024 on parantanut lainanantajien kykyä arvioida hakijoiden kokonaisvelkamäärää, mutta se ei ole toistaiseksi kääntänyt velkajärjestelyhakemusten kasvutrendiä.