Opas ETF-sijoittamisen aloittamiseen

Kerromme tässä oppaassa mikä on ETF, miten ne eroavat tavallisista sijoitusrahastoista ja mitkä ovat niiden etuja ja haittoja.

Annamme myös yksinkertaisen ohjeistuksen ETF-sijoittamisen aloittamiseen vaihe vaiheelta.

Mikä on ETF?

ETF on lyhenne sanoista Exchange Traded Fund eli pörssinoteerattu rahasto.

Nimensä mukaisesti ETF-rahastoilla käydään kauppaa pörssissä, samaan tapaan kuin osakkeillakin.

Kaupankäynnin tapahtuessa pörssissä, toimeksiannot tapahtuvat reaaliajassa aina pörssin ollessa auki. Tämän lisäksi ETF-rahastojen hinnat päivittyvät reaaliajassa kysynnän ja tarjonnan mukaan. 

ETF-rahastojen lisäksi on olemassa myös tavallisia sijoitusrahastoja, jotka ovat etenkin Suomessa varsin yleinen vaihtoehto. ETF-rahastoista eroten näillä rahastoilla käydään kauppaa pörssin sijasta rahastoyhtiöiden välityksellä, tyypillisesti useita päiviä kestävien toimeksiantojen kautta.

ETF-sijoittaminen nostaa suosiotaan maailmalla ja vuonna 2021 maailmanlaajuisesti ETF-rahastoihin sijoitettiin 9,94 biljoonaa dollaria eli noin 9,3 biljoonaa euroa.

Miten ETF-rahastot toimivat?

ETF-rahastot seuraavat tyypillisesti jotakin kohdeindeksiä, joka saattaa koostua esimerkiksi tietyllä toimialalla toimivista tai tietyllä maantieteellisellä alueella sijaitsevista yhtiöistä.

ETF voi olla joko fyysinen tai synteettinen.

• Fyysinen ETF sijoittaa varansa suoraan osakkeisiin

• Synteettinen ETF mallintaa kohdeindeksiä johdannaisten avulla

Maksaako ETF-rahasto osinkoa?

Tavallisten sijoitusrahastojen tapaan myös ETF:t voivat päättää maksavatko rahaston osinkotuotot omistajilleen takaisin vai sijoittavatko ne takaisin osakkeisiin kasvuosuuksina, kasvattaen ETF:n arvoa.

Osinkoa jakavat ETF:t ilmoitetaan yleensä Inc tai Dist -lyhenteellä, kun taas osinkotuotot uudelleensijoittavat Acc -lyhenteellä.

Miksi sijoittaa ETF-rahastoihin?

Miksi ETF-sijoittaminen kannattaa, ja millaisia hyötyjä se tarjoaa sijoittajalle? Listasimme muutamia selkeimmistä ETF-rahastojen hyödyistä.

Helppo hajautus

Hajauttaminen on sijoittaessa tärkeä osa sijoitussalkun suunnittelua ja riskin alentamista. Hajauttaminen onnistuu yksittäisiä osakkeita ostamalla eri toimialoilta ja maantieteellisiltä alueilta.

Pörssisäätiön toteuttaman tutkimuksen mukaan kymmenestä eri osakkeesta koostuvalla salkulla päästään jo lähelle optimaalista hajautusta.

[Image: Image]

ETF-rahastot mahdollistavat huomattavasti suoria osakeostoja helpomman ja laajemman hajautuksen. Riittää että valitset sellaisen ETF:n, joka sijoittaa haluamallesi toimialalle ja maantieteelliselle alueelle.

Matalat kulut

Suurin osa ETF-rahastoista on passiivisia ja seuraa ennalta määritettyä indeksiä.

Tämän ansiosta ETF-rahastojen juoksevat kulut liikkuvat 0-1 prosentin välillä. Tavalliset sijoitusrahastot ovat tyypillisesti kuluiltaan hintavampia, etenkin niiden ollessa aktiivisesti hoidettuja.

ETF kulut ovat tavallisia rahastoja pienempiä myös sen ansiosta, että niillä käydään kauppaa suoraan pörssissä. Tällöin ETF-sijoittajat välttyvät tavallisten sijoitusrahastojen lunastuspalkkioilta ja toimeksiantojen odotuksilta.

Verotehokkuus

ETF-sijoittaminen on yleisesti ottaen verotehokkaampaa kuin suorien osakkeiden ostaminen. ETF-rahastoissa korkoa korolle -ilmiö kasvattaa pääomaa tehokkaasti, verojen realisoituessa yleensä vasta myyntihetkellä.

Osakesäästötilin avulla myös osakkeiden verotus voidaan siirtää realisoituvaksi vasta rahaa tililtä nostettaessa. Osakesäästötilillä on kuitenkin lukuisia rajoitteita, kuten 50 000 euron yläraja talletettavan rahan määrälle.

ETF-rahastoja on mahdollista ostaa ainoastaan arvo-osuustilille, mutta niiden verokohtelu on tästä huolimatta edullista. ETF-verotus ja tähän liittyvät hyödyt ja erikoisuudet avataan tarkemmin alempana.

ETF vs osakkeet

ETF-sijoittaminen tarjoaa monia hyödyllisiä etuja niin matalan kulurakenteen kuin helpon hajautuksen muodossa. Erot ETF-sijoittamisen ja suoran osakesijoittamisen välillä eivät kuitenkaan ole aina selkeitä.

Käymme seuraavaksi läpi muutamia suurimmista eroista ETF:ien ja suorien osakesijoitusten välillä.

Osakepoiminta

Ostaessasi yksittäisiä osakkeita, joudut harjoittamaan osakepoimintaa. Valikoit yksittäisiä osakkeita, joiden uskot tarjoavan sinulle enemmän tuottoa kuin markkinat keskimäärin.

Vaikka tuottoisan yhtiön valitseminen saattaa kuulostaa yksinkertaiselta, kykenee todella harva ammattisijoittaja voittamaan indeksiä pitkällä aikavälillä.

Indeksin suuri otanta toimii varsin pätevänä esityksenä yhdysvaltalaisten suuryritysten suoriutumisesta kokonaisuutena. Yli- ja alisuoriutuvien yhtiöiden suoriutumisen summa muodostaa tasapainoisen indeksin.

Tämä pylväsdiagrammi kuvastaa yksittäisten yhdysvaltalaisten osakkeiden suoriutumista indeksiin verrattuna. Kuvaaja osoittaa hyvin sen, kuinka on historiallisesti ollut todennäköisempää valita indeksiin nähden alisuoriutuva yhtiö.

Osakesalkun hajautus

Yksittäisten osakkeiden poiminnan todennäköisiä haittavaikutuksia on mahdollista paeta hajauttamalla osakesalkkuaan riittävästi. Jo aiemmin mainitun pörssisäätiön tutkimuksen mukaan lähes optimaaliseen hajautukseen päästään jo 10 osakkeella, jonka jälkeen osakekohtainen riskin madaltuminen alkaa laskemaan rajusti.

10 osakkeella et kuitenkaan kykene altistamaan itseäsi kovinkaan laajasti ja tasapainoisesti eri toimialoille tai maantieteellisille alueille.

Tässä tapauksessa indeksiä mallintava ETF-rahasto on yleisesti ottaen paitsi helpompi myös edullisempi vaihtoehto. Suorien osakkeiden ostaminen kokonaisen indeksin edestä tuottaisi nimittäin monessa tilanteessa varsin suuret kaupankäyntikulut.

Ajallinen hajautus

Maantieteellinen ja toimialallinen hajautus ovat erinomaisia tapoja salkkusi riskitason madaltamiseen. Ajallista hajautusta ei kuitenkaan saa unohtaa.

Markkinoiden ajoittaminen on historiallisesti osoittautunut varsin vaikeaksi, sillä nousu- ja laskukausien varma ennustaminen on mahdotonta. Varmimmaksi vaihtoehdoksi tässä suoriutumiseen on muodostunut ajallinen hajauttaminen.

Ajallinen hajauttaminen tarkoittaa sitä, että samaa sijoituskohdetta ostetaan säännöllisesti, jotta keskimääräinen ostohinta tasoittuu pitkällä aikavälillä. Hetkelliset nousut tai laskut eivät pääse haittaamaan suoriutumista pidemmällä ajanjaksolla.

Suorilla osakeostoilla hajautetun salkun ajallinen hajauttaminen on työlästä, sillä jokaista yksittäistä osaketta tulisi ostaa säännöllisesti lisää. Huomattavasti helpompaa onkin ostaa jotakin indeksiä seuraavaa ETF-rahastoa säännöllisesti. Asia helpottuu entisestään hyödyntämällä automaattista kuukausittaista sijoitusta ETF-rahastoon, josta kerromme lisää alempana.

ETF hyvät ja huonot puolet

Alla olevasta taulukosta ilmenevät ETF-rahastojen hyvät ja huonot puolet verrattaessa suoriin osakeostoihin ja tavallisiin sijoitusrahastoihin.

Kuinka aloittaa ETF-sijoittaminen

Mistä ostaa ETF-rahastoja?

Alla olevasta taulukosta löydät vertailun suosittelemistamme kaupankäyntialustoista ETF-rahastoille.

Miten ETF-verotus toimii?

ETF-rahastot ovat sijoituskohteena varsin verotehokkaita, sillä useissa maissa rahastot eivät joudu maksamaan osingoistaan veroja.

Kasvutuottorahasto

Mikäli ETF uudelleensijoittaa nämä osingot, kasvaa ETF:n arvo hyvin verotehokkaasti. Tässä tapauksessa puhutaan kasvuosuusrahastoista, joita merkitään yleensä ACC se eli accumulating merkinnällä.

Tuotto-osuusrahasto

Mikäli rahasto maksaa saamansa osinkotulot suoraan omistajilleen, maksetaan näistä osingoista tällöin normaali pääomavero. Tunnistat tällaisen ETF-rahaston DIST eli distributing merkinnästä.

Parhaimmillaan ainoa maksettava vero ETF sijoittamisessa on luovutusvoitosta maksettava pääomavero. ETF-rahastoja on mahdollista ostaa ainoastaan arvo-osuustilille, jolloin vero realisoituu maksettavaksi heti.

Arvo-osuustilillä tapahtuviin suoriin osakesijoituksiin verrattaessa ETF verotus on huomattavasti kevyempää, sen mahdollistaessa korkoa korolle -ilmiön ilman välissä tapahtuvaa verotusta.