Korkosijoittaminen perustuu korkomarkkinoille sijoittamiseen korkorahastojen tai suorien korkosijoitusten, kuten joukkovelkakirjojen eli bondien avulla.
Kannattaako korkomarkkinoille sijoittaa, millaista tuottoa sieltä saa, ja miten sinne sijoitetaan? Näihin kysymyksiin pyrimme vastaamaan pikaisesti.
Obligaatio, joukkovelkakirja vai bondi?
Korkosijoitusten yhteydessä puhutaan obligaatioihin, joukkovelkakirjoihin tai bondeihin sijoittamisesta.
Todellisuudessa näillä kaikilla viitataan samaan arvopaperiin. Kyseessä on yleensä yrityksen tai valtion liikkeelle laskema instrumentti, jonka avulla lainaat rahojasi liikkeellelaskijalle määräajaksi.
Obligaatio ja joukkovelkakirjalaina ovat toistensa synonyymeja, bondin taas juontaessa juurensa englanninkielisestä joukkovelkakirjalainan termistä “Bond”.
Miksi sijoittaa korkoihin?
Korkomarkkinoiden tuotto on läpi historian ollut keskimäärin huonompaa kuin osakemarkkinoiden. Miksi korkomarkkinoille kannattaa sijoittaa, mikäli osakemarkkinoilta saa paremman tuoton?
Salkun hajautus
Korkomarkkinoiden kehitys korrelloi yleensä negatiivisesti osakemarkkinoiden tuottoon. Mikäli haluat suojautua osakemarkkinoiden laskuilta, ovat korkosijoitukset tähän erinomainen valinta.
Osakemarkkinoiden heikko suoriutuminen on yleensä näkynyt korkosijoitusten arvonnousuna.
Lisäämällä salkkuusi korkosijoituksia madallat sijoitussalkkusi volatiliteettia eli arvonvaihtelua määrätyllä aikajaksolla.
Sijoitussalkkusi “rauhoittuu” niin hyvässä kuin huonossa. Osakemarkkinoiden suurimpina nousupäivinä korkosijoitukset madaltavat hieman salkkusi tuottoa, mutta suurimpina laskupäivinä vastavuoroisesti pienentävät häviöitä.
Kenelle korkosijoitus sopii?
Korkosijoitukset soveltuvat matalampaa riskitasoa etsivän salkkuun sekä tilanteisiin, joissa salkun tuottoja ollaan käyttämässä lähivuosina.
Nuoren sijoittajan pitkä sijoitushorisontti mahdollistaa korkean osakepainon, mutta eläköitymistä lähestyvä sijoittaja arvostaa mahdollisimman pientä vaihtelua salkun arvossa.
Tasainen tuotto
Haluatko varmistaa pitkäaikaisen kassavirran sijoitussalkkuusi, jopa vuosikymmenten ajaksi? Pitkiin korkoihin sijoittavat tuotto-osuusrahastot ovat tähän erinomainen valinta.
Korkosijoitusten arvo kehittyy yleisen korkotason muutosten mukaisesti, mutta tämän lisäksi korkosijoituksille maksetaan kuponkikorkoa.
Hyvän luottoluokituksen omaavien valtioiden pitkiin korkoihin sijoittavat rahastot ovat eräs matalariskisimmistä sijoituskohteista, joten voit olla varma tuoton jatkuvuudesta.
Käytetäänhän Yhdysvaltain liikkeellelaskemaa velkaa rahoitusalalla riskittömän koron vastineena.
Miten sijoittaa korkoihin?
Voit sijoittaa korkoihin rahastojen välityksellä tai sijoittamalla suoraan velkakirjoihin.
Korko-ETF:t
Helpoin ja edullisin tapa sijoittaa korkoihin on ETF-rahastojen välityksellä. Tämä onnistuu käytännössä kaikilla sijoitusalustoilla, eToron mahdollistaessa ETF-sijoittamisen jopa ilman kaupankäyntikuluja.
Suomalaisen kannattaa yleensä suosia ACC (accumulating) eli kasvuosuusrahastoja. Näissä rahastoissa tuotot sijoitetaan uudelleen rahaston sisällä, ilman että verotus realisoituisi välissä. Näin korkoa korolle -ilmiö kiihtyy, etkä joudu itse maksamaan veroja tai uusia kaupankäyntikuluja välissä.
Sijoittaminen suoraan velkakirjoihin
Sijoittaminen suoraan velkakirjoihin onnistuu muutamilta sijoitusalustoilta, kuten Freedom24:ltä ja Interactive Brokersilta.
Yksittäisiin velkakirjoihin sijoittaminen edellyttää yleensä suuria minimisijoituksia ja erilaisten tietämystestien suorittamista.
Yksittäisiin velkakirjoihin sijoittamista ei kannata harkita ilman runsasta sijoitustietämystä ja kokemusta. Se on lähinnä suurten ammattisijoittajien hyödyntämä sijoitusmuoto.
Korkoihin sijoittaminen ETF-rahastoilla
Helpoin tapa sijoittaa korkoihin on pörssinoteerattujen rahastojen eli ETF-rahastojen avulla.
Pystyt sijoittamaan korko-ETF:iin esimerkiksi eTorossa ja Nordnetissa.
Korko-ETF:t tarjoavat edullisen ja helpon mahdollisuuden sijoittaa kymmeniin tai satoihin eri velkakirjoihin vain yhtä rahastoa ostamalla.
Rahastot sijoittavat strategiansa mukaisesti lyhyisiin tai pitkiin valtiokorkoihin, yrityslainoihin tai jonkinlaiseen yhdistelmään näitä.
Monet ETF:t pyrkivät seuraamaan jotakin korkoindeksiä, joka koostuu esimerkiksi tiettyjen valtioiden liikkeelle laskemista, tietyn maturiteetin obligaatioista.
Tarkista ETF:n sisältö Nordnetissa
ETF:t kertovat yleensä pintapuolisesti sijoitusstrategiansa, ja millä kriteereillä rahastoon ostettavat velkakirjat valitaan.
Nordnetissa pystyt itse tarkistamaan rahaston sisällön ja rahaston suurimmat omistukset helposti. Näet myös jakauman pitkien ja lyhyiden korkojen välillä.
Esimerkkinä toimii Xtrackers II Eurozone Government Bond 25+ UCITS ETF 1C, joka sijoittaa pääasiassa euroalueen valtioiden pitkiin korkoihin.
Lyhyet korot
Lyhyen maturiteetin korkosijoitusten duraatio on matalampi, joten ne eivät reagoi niin herkästi markkinakoron muutoksiin.
Lyhyisiin korkoihin sijoittavassa ETF-rahastossa tämä näkyy matalampana volatiliteettina eli rahaston arvonmuutoksina määrätyllä aikavälillä.
Toisaalta lyhyille korkosijoituksille maksetaan myös pitkiä korkoja matlaampaa kuponkikorkoa, joten korkotuoton osuus on näissä rahastoissa matalampi.
Lyhyen koron ETF-rahastot sijoittavat tyypillisesti alle 2 vuoden maturiteetin korkosijoituksiin.
Esimerkkejä lyhyisiin korkoihin sijoittavista ETF-rahastoista:
- Vanguard U.S. Treasury 0-1 Year Bond UCITS ETF – (USD) Acc
- Amundi ETF Govies 0-6 Months Euro Investment Grade UCITS ETF DR
- Invesco Euro Cash 3 Months UCITS ETF Acc
- iShares € Govt Bond 0-1yr UCITS ETF EUR
Esimerkkejä eTorosta:
- SDIA.L
- IB01.L
- IUSU.DE
- IS3L.DE
- IBCC.DE
Rahamarkkinarahastot ja erittäin lyhyet korot
Olemme niputtaneet kaikki lyhyen koron sijoitukset samaan kategoriaan selkeyden vuoksi. Todellisuudessa lyhyet korot voidaan jakaa vielä alaluokkiin, kuten rahamarkkinarahastoihin (Money market fund) ja erittäin lyhyisiin korkoihin (Ultra short bond).
Rahamarkkinarahastot pyrkivät sijoittamaan erityisen lyhyisiin (0-3kk) korkoihin, säilyttämään alkuperäisen pääoman ja hankkimaan tälle säännöllisen tuoton.
Rahamarkkinarahastojen volatiliteetti on matalaa, jonka vuoksi niihin on mahdollista sijoittaa myös lyhyemmällä sijoitushorisontilla.
Ne eivät kuitenkaan tarjoa säästötilien kaltaista talletussuojaa.
Pitkät korot
Pitkän maturiteetin joukkovelkakirjoissa sekä maksettava kuponkikorko että velkakirjan duraatio ovat korkeampia kuin lyhyemmän juoksuajan velassa.
Tämä tarkoittaa sitä, että pitkät korot toisaalta tarjoavat korkeamman tuoton sijoitetulle pääomalle, mutta reagoivat herkemmin markkinakorkojen muutoksiin.
Valtioiden liikkeelle laskemat pitkän duraation bondit saattavat olla jopa 30-50 vuoden mittaisia.
Esimerkkejä pitkiin korkoihin sijoittavista ETF-rahastoista:
- iShares $ Treasury Bond 20+yr UCITS ETF
- Xtrackers II Eurozone Government Bond 25+ UCITS ETF 1C
- iShares € Govt Bond 15-30yr UCITS ETF EUR (Dist)
- iShares € Govt Bond 7-10yr UCITS ETF EUR (Dist)
Esimerkkejä eTorosta:
- IUAA.L
- SXRL.DE
- IS04.DE
Laskeva tuottokäyrä
Pitkien korkosijoitusten korkotuotto on lyhyitä korkosijoituksia korkeampi, niiden sitoessa pääomaa jopa vuosikymmenten ajaksi, aiheuttaen suuren vaihtoehtoiskustannuksen.
Pitkien korkojen tuotto saattaa poikkeuksellisesti pudota lyhyttä korkoa pienemmäksi, mikäli sijoittajat odottavat heikkoa talouskehitystä lähitulevaisuudessa ja haluavat lukita rahansa pitkiin korkoihin.
Pitkien korkojen korkea kysynnän myötä velalle ei tarjota enää niin korkeaa korkoa. Yhdysvalloissa lyhyen koron tuoton noustessa pitkää korkoa korkeammaksi on nähty enteilevän lähestyvästä taantumasta.
Yrityslainat
Valtioiden lisäksi tyypillisiä velkakirjojen liikkeellelaskijoita ovat rahoitusta keräävät yritykset.
Yrityslainoissa luottoriski on tyypillisesti valtionvelkaa korkeampi, jonka vuoksi myös maksettava kuponkikorko on korkeampi.
Yrityslainoissa haviteltu tuottotaso ja sijoituksen riskitaso kulkevat käsi kädessä. Mitä korkeamman riskin sijoituskohteeksi markkinat jonkin yrityksen tulkitsevat, sitä korkeampaa korkoa se joutuu velalle maksamaan saadakseen sijoittajia.
Esimerkkejä yriytyslainojen velkakirjoihin sijoittavista ETF-rahastoista:
- Shares Global Corp Bond UCITS ETF USD (Dist)
- iShares € High Yield Corp Bond UCITS ETF EUR (Dist)
- iShares Global High Yield Corp Bond UCITS ETF USD (Dist)
- Vanguard EUR Corporate Bond UCITS ETF – (EUR) Dist
- Xtrackers II EUR Corporate Bond UCITS ETF 1C
Esimerkkejä eTorosta:
- LQDE.L
- SDIA.L
- D26A.L
- IS0R.DE
- IS3K.DE
Yrityslainojen tuotto
Suuret kansainväliset yhtiöt, joiden liiketoiminta on vakiintunutta saavat yleensä rahoitusta matalammalla korolla.
Korkeampaa korkotuottoa etsivät taas voivat suunnata katseensa heikomman luottoluokituksen yhtiöihin, jotka toimivat epävakailla kehittyvillä markkinoilla. Riskitaso on kuitenkin huomattavasti korkeampi.
Kehittyvien markkinoiden rahastot tunnistat yleensä ”EM” eli Emerging Markets -merkinnästä.
Missä sijoittaa korkoihin?
Korkoihin sijoittaminen onnistuu ETF:ien tai perinteisten sijoitusrahastojen kautta useimmilla sijoitusalustoilla.
Esittelemme lyhyesti eToron, Nordnetin ja Freedom24:n tarjoamat sijoitusmahdollisuudet korkosijoitusten osalta.
Sijoita korkoihin eTorossa
Helpoin tapa sijoittaa korkoihin eTorossa ovat ETF-rahastot. Listasimme ylempänä muutamia esimerkkejä eTorosta löytyvistä lyhyisiin tai pitkiin korkohiin sekä yrityslainoihin keskittyvistä ETF:istä.
EToro on sijoitusalusta, jolla voit sijoittaa osakkeisiin, rahastoihin ja CFD-sopimuksiin. Pääomasi on vaarassa. Sijoituskohteiden aiempi menestys ei ole tae tulevasta.
Löydät eTorosta kymmeniä korko-ETF:iä Lontoon pörssin ja Xetra ETFs -listalta. Nämä ETF:t tunnistat myös ETF:n tickerin eli lyhenteen perässä olevasta .DE(Xetra) tai .L (Lontoo) päätteestä.
Lontoon ja Xetran listoilla olevat ETF:t ovat aitoja ETF:iä, joilla kaupankäynti tapahtuu ilman kaupankäyntikuluja ja joiden tappiot ovat tavanomaisesti vähennyskelpoisia.
Älä sijoita Yhdysvalloissa listattuihin ETF:iin, sillä nämä löytyvät eTorosta vain CFD-muodossa. Näistä peritään kaupankäyntikuluja ja näiden tappiot eivät ole vähennyskelpoisia.
Korkoihin sijoittavat ETF:t tunnistat eTorossa yleensä rahaston nimestä löytyvästä “Bond” -sanasta.
Valtioiden velkakirjoihin sijoittavat ETF:t on yleensä merkattu “Treasury Bond” tai “Govt Bond” -termillä ja tämän perästä löytyvällä aikavälinä joka kertoo kuinka pitkiin korkoihin rahasto sijoittaa. Esimerkiksi 7-10yr tarkoittaa rahaston sijoittavan 7-10 vuoden pituisiin korkoihin.
Yrityslainat taas tunnistaa “Corp Bond” -termistä. Yrityslainoissa pitkät ja lyhyet korot saattavat vaihdella, joten kannattaa tutustua rahaston sijoitusstrategiaan.
Korkeampaa riskitasoa etsivät tunnistavat kehittyvien markkinoiden ETF:t lisämerkinnästä “EM” eli Emerging Markets.
Sijoita korkoihin Nordnetissa
Nordnet tarjoaa satojen ETF:ien ja perinteisten rahastojen valikoiman sekä erinomaiset työkalut rahaston sisältöön tutustumiseen. Näet rahaston suurimmat yksittäiset sijoitukset sekä jakauman pitkien ja lyhyiden korkojen välillä.
Nordnetissä ETF-sijoittamisen kulut ovat varsin hintavat, uuden käyttäjän maksaessa kaupankäyntikuluja vähintään 9€ tai 0,15 prosenttia.
Listaamattomiin rahastoihin sijoittaminen taas onnistuu vain 15 euron minimisijoituksella, eikä siitä peritä lainkaan kaupankäyntikuluja. Listaamattomien rahastojen ostaminen ja myyminen on kuitenkin hidasta, eivätkä niiden hinnat päivity reaaliajassa.
Sekä ETF:iin, että listaamattomiin rahastoihin on mahdollista kuukausisäästää. Listaamattomiin rahastoihin kuukausisäästö on niin ikään ilmaista.
ETF:iin kuukausisäästämisestä veloitetaan 2,50 euron kuukausittainen kulu, jolla sijoitat jopa 4 eri ETF-rahastoon. ETF-sijoittaminen kuukausisäätöllä on siis huomattavasti suoraa kauppaa edullisempaa.
Löydät korkoihin sijoittavat ETF:t helposti Nordnetista suodattamalla rahastotyypin “korko” -suodattimella.
Sijoita suoraan velkakirjoihin Freedom24:ssä
Freedom24 mahdollistaa eToron ja Nordnetin tavoin sijoittamisen Euroopassa listattuihin korko-ETF:iin edullisin, vain muutaman euron suuruisin kaupankäyntikuluin.
Edellä mainituista eroten, Freedom24 lukeutuu harvoihin alustoihin, joilla pystyt käymään kauppaa suoraan velkakirjamarkkinoilla.
Kaupankäynti velkakirjamarkkinoilla onnistuu edullisimmillaan vain reilun muutaman euron kaupankäyntikuluin, valitsemastasi sijoituspaketista riippuen. Bondeihin sijoittaminen edellyttää kuitenkin tietämystestin hyväksyttyä läpäisyä.
Sijoittamalla suoraan velkakirjoihin, pystyt itse valikoimaan minkä valtion tai yrityksen liikkeelle laskemiin velkakirjoihin haluat sijoittaa. Voit myös valita kuinka pitkän maturiteetin lainoihin haluat sijoittaa tai kuinka korkeaa korkotasoa etsit.
Korkosijoituksen tunnusluvut
Korkosijoittajan on hyvä ymmärtää muutamia velkakirjoihin liittyviä tunnuslukuja, vaikka sijoittaminen tapahtuisi korko-ETF:ien välityksellä.
Duraatio
Duraatio kuvaa joukkovelkakirjan tai muun velkainstrumentin herkkyyttä korkotason muutoksille.
Mitä korkeampi duraatio on, sitä herkemmin korkotason muutokset vaikuttavat joukkovelkakirjan hintaan.
Käytetään esimerkkinä velkakirjaa, jonka duraatio on viisi tai korkorahastoa, jonka keskimääräinen duraatio on viisi. Mikäli korkotaso putoaisi prosentilla, putoaisi tämän sijoituskohteen arvo 5 prosentilla.
Maturiteetti
Maturiteetti on joukkovelkakirjan eräpäivä, jolloin velan liikkeellelaskija – yleensä valtio tai yritys – sitoutuu maksamaan lainapääoman takaisin velkakirjan haltijalle.
Maturiteetista puhutaan yleensä vuosina, viitaten velkakirjan jäljellä olevaan juoksuaikaan ennen eräpäivää.
Joukkovelkakirjoja lasketaan usein liikkeelle eri maturiteeteilla. Samaan aikaan saatetaan laskea liikkeelle velkaa esimerkiksi 1-5 vuoden maturiteeteilla.
Mitä pidempi velan maturiteetti on, sitä herkemmin velkakirja reagoi markkinakoron muutoksiin.
Kuponkikorko
Velkakirjoissa on yleensä kuponkikorko eli velalle vuosittain maksettava korko. Kuponkikorko voi olla kiinteä prosenttiluku tai viitekorkoon sidottu vaihtuva korko.
Kuponkikorko määritetään velkakirjan liikkeellelaskun hetkellä velkakirjan nimellisarvolle. Esimerkiksi 100 euron nimellisarvolla liikkeelle laskettu velkakirja kuuden prosentin kiinteällä kuponkikorolla tuottaisi sijoittajalle 6 euroa vuodessa korkoina.
Velkakirjan arvo voi muuttua, mikäli markkinakorko muuttuu, mutta velkakirjalle maksettava rahamääräinen kuponkikorko ei kuitenkaan muutu. Edellä mainittu velkakirja siis tuottaa edelleen 6 euroa vuodessa, vaikka velkakirjan arvo putoaisi 50 euroon.
Korkosijoitusten riskit
Korkosijoitukset mielletään yleisesti osakesijoituksia matalamman riskitason sijoituskohteiksi, mutta myös niihin liittyy riskejä. Pääasialliset riskit, joihin korkosijoittajan kannattaa tutustua ovat luottoriski ja korkoriski.
Riskeistä huolimatta korkosijoitusten oikeaoppinen käyttö osana sijoitusstrategiaa mahdollistaa sijoitussalkun riskitason laskemisen.
Luottoriski
Luottoriski viittaa luoton liikkeellelaskijan aiheuttamaan riskin osaan. Käytännössä luottoriskillä mitataan sitä, kuinka todennäköistä on, ettei luoton liikkeellelaskija kykene suoriutumaan luoton takaisinmaksusta.
Mitä korkeampi luottoriski, sitä korkeampi kuponkikorko yleensä korkosijoituksessa on. Korkeampaa riskitasoa pitää kompensoida korkosijoittajille korkeammalla korolla.
Esimerkiksi kehittyvillä markkinoilla liikkeelle lasketut lainat ja erityisesti kehittyvien markkinoiden yrityslainat ovat tyypillisiä esimerkkejä korkean luottoriskin sijoituskohteista.
Korkean luottoluokituksen omaavien valtioiden, kuten Sveitsin liikkeelle laskemat lainat taas voivat olla erittäin matalakorkoisia, luottoriskin ollessa käytännössä olematon.
Korkoriski
Korkoriskillä tarkoitetaan riskiä velkakirjan tai muun korkosijoituksen arvon laskulle korkotason muutosten myötä.
Yleisen korkotason noustessa korkosijoitusten hinnat putoavat, sillä uusia korkosijoituksia tulee markkinoille korkeammalla kuponkikorolla.
Mikäli korkotaso taas laskee, tarjotaan uusia korkosijoituksia matalammalla kuponkikorolla, jolloin vanhempien velkakirjojen arvo nousee.
Korkoriskiä on mahdollista pienentää hajauttamalla eri maturiteetin korkosijoituksiin, sijoittaen niin pitkiin kuin lyhyisiin korkoihin. Ammattisijoittajat hyödyntävät korkoriskiltä suojautumisessa myös erilaisia korkojohdannaisia.
Usein kysyttyä korkosijoittamisesta
Mitä korkosijoittaminen tarkoittaa?
Korkosijoittaminen tarkoittaa sijoittamista korkomarkkinoille korkorahastojen tai suorien korkosijoitusten, kuten joukkovelkakirjojen (bondien) avulla. Sijoittaja lainaa rahaa yrityksille tai valtioille määräajaksi ja saa vastineeksi korkoa.
Mikä on obligaation, joukkovelkakirjan ja bondin ero?
Obligaatio, joukkovelkakirja ja bondi viittaavat kaikki samaan arvopaperiin. Kyseessä on yleensä yrityksen tai valtion liikkeelle laskema instrumentti, jolla sijoittaja lainaa rahaa liikkeellelaskijalle määräajaksi. Termit ovat synonyymeja toisilleen.
Miksi kannattaa sijoittaa korkoihin, vaikka osakemarkkinat tuottavat keskimäärin paremmin?
Korkosijoitukset tarjoavat salkun hajautusta, sillä ne korreloivat usein negatiivisesti osakemarkkinoiden kanssa. Ne myös madaltavat salkun volatiliteettia eli arvonvaihtelua ja tarjoavat tasaisempaa tuottoa. Korkosijoitukset sopivat erityisesti matalampaa riskitasoa etsiville tai sijoittajille, jotka tarvitsevat varojaan lähitulevaisuudessa.
Mikä on duraatio korkosijoituksissa?
Duraatio kuvaa joukkovelkakirjan tai muun velkainstrumentin herkkyyttä korkotason muutoksille. Mitä korkeampi duraatio on, sitä herkemmin korkotason muutokset vaikuttavat joukkovelkakirjan hintaan. Esimerkiksi jos duraatio on viisi, yhden prosentin korkotason lasku nostaisi sijoituksen arvoa 5 prosentilla.
Mitä riskejä korkosijoituksiin liittyy?
Korkosijoituksiin liittyy pääasiassa kaksi riskiä: luottoriski ja korkoriski. Luottoriski viittaa riskiin, ettei lainan liikkeellelaskija kykene maksamaan lainaa takaisin. Korkoriski taas tarkoittaa riskiä velkakirjan arvon laskulle korkotason muutosten myötä.
Miten voin sijoittaa korkoihin?
Helpoiten korkoihin voi sijoittaa ETF-rahastojen (pörssinoteeratut rahastot) kautta. Niitä voi ostaa useimmilla sijoitusalustoilla, kuten eTorossa ja Nordnetissa. Vaihtoehtoisesti voi sijoittaa suoraan velkakirjoihin, mutta tämä vaatii yleensä suurempia summia ja enemmän asiantuntemusta.
Mitkä ovat lyhyiden ja pitkien korkojen erot?
Lyhyet korot (alle 2 vuoden maturiteetti) reagoivat vähemmän herkästi markkinakoron muutoksiin ja tarjoavat matalampaa volatiliteettia. Pitkät korot taas tarjoavat yleensä korkeamman tuoton, mutta reagoivat herkemmin markkinakorkojen muutoksiin ja ovat riskipitoisempia.
Miten yrityslainat eroavat valtionlainoista?
Yrityslainoissa on tyypillisesti korkeampi luottoriski kuin valtionveloissa, minkä vuoksi niistä maksetaan yleensä korkeampaa korkoa. Riskitaso ja tuotto-odotus vaihtelevat yrityksen luottoluokituksen mukaan.
Lähteet
- InvestopediaViitattu 12.8.2024
- InvestopediaViitattu 11.8.2024
- NordnetViitattu 10.8.2024
- KauppalehtiViitattu 13.8.2024
- PankkiasiatViitattu 11.8.2024