Sijoitussuunnitelma – Näin teet sijoitussuunnitelman & Esimerkki

Sijoitussuunnitelma määrittää sijoittamisesi tavoitteet, käyttämäsi sijoituskohteet ja varojen jakamisen eri sijoituskohteiden välillä.

Mikä on sijoitussuunnitelma?

Sijoitussuunnitelma on tärkeä työkalu oman sijoittamisesi suunnitteluun niin aloittelevalle kuin kokeneelle sijoittajalle.

Sijoitussuunnitelman avulla päätät paljonko aiot sijoittaa, kartoitat sijoittamisen tavoitteet, käytettävät sijoituskohteet ja käyttämäsi sijoitusstrategian.

Sijoitussuunnitelman ei tarvitse olla määrätyn muotoinen tai noudattaa tiettyä mallia tai kaavaa.

Sen pääasiallisena tarkoituksena on selkeyttää omat ajatuksesi ja tavoitteesi konkreettiseksi suunnitelmaksi, jota on mahdollista noudattaa pitkäjänteisesti.

Miksi sijoitussuunnitelma kannattaa laatia?

Sijoitussuunnitelman laatiminen saattaa vaikuttaa kokeneiden sijoittajien ja varakkaiden henkilöiden asialta.

Sijoitussuunnitelman laatiminen palvelee kuitenkin ketä tahansa sijoittaa, riippumatta siitä, kuinka pitkällä sijoitusurallasi olet.

Laatimalla sijoitussuunnitelman pystyt kartoittamaan omia tavoitteitasi ja mahdollisuuksia sijoittajana.
Sijoitussuunnitelma ohjaa epäselvissä tilanteissa
Pystyt pitämään tavoitteistasi kiinni helposti noudattamalla sijoitussuunnitelmaa
Tiedät paljonko pystyt sijoittamaan
Opit valitsemaan itsellesi sopivimmat sijoituskohteet

UKK

Mikä on sijoitussuunnitelma?

Sijoitussuunnitelma on suunnitelma, jolla määrität paljonko sijoitat, mihin sijoituskohteisiin sijoitat, ja miksi sijoitat. Sijoitussuunnitelman avulla pystyt rakentamaan oman sijoitusstrategiasi.

Mihin sijoittaa pitkällä aikavälillä?

Pitkällä sijoitushorisontilla salkkuun on mahdollista lisätä korkeamman riskipitoisuuden sijoituskohteita, kuten osakkeita.

Mihin sijoittaa lyhyellä aikavälillä?

Lyhyellä aikavälillä on syytä painottaa salkussa matalan riskitason sijoituskohteita, kuten korkosijoituksia ja määräaikaistalletuksia.

Mikä on sijoitushorisontti?

Sijoitushorisontti tarkoittaa sitä, kuinka pitkäksi aikaa sijoitukset oletetaan tehtävän. Sijoitushorisonttia määrittäessäsi sinun tulee miettiä sitä, koska tulet tarvitsemaan sijoituksiin kiinnitettäviä rahoja.

Kuinka laatia sijoitussuunnitelma

Ennen sijoitussuunnitelman laatimista, sinun tulee opetella tuntemaan itsesi sijoittajana.

Aloita sijoitussuunnitelman laatiminen käymällä jokainen seuraavista kohdista huolellisesti läpi:

Vaiheet

1. Sijoittamisen tavoite

2. Sijoitushorisontti

3. Kuinka aktiivisesti haluat sijoittaa?

4. Kertasijoitus vai jatkuva sijoittaminen?

5. Sijoitusbudjetti

6. Riskinsietokyky

7. Omat arvosi

1. vaihe

Sijoittamisen tavoite

Eräs tärkeimmistä asioista pitkäaikaisen sijoittamissuunnitelman valmistelussa on oman sijoitustavoitteensa löytäminen.

Asettamalla itselleen selkeän tavoitteen, on sijoitussuunnitelman laatiminen ja noudattaminen helpompaa.

Sijoitustavoitteesi voi olla esimerkiksi unelma-asunnon käsirahan kerryttäminen tai eläkepäivien turvan kerryttäminen.

Riippumatta siitä onko tavoitteesi kunnianhimoinen vai maltillinen, kannattaa asettaa itselleen saavutettavissa oleva tavoite.

2. vaihe

Sijoitushorisontti

Oman sijoitushorisonttisi harkitseminen ohjaa vahvasti sijoitussuunnitelmasi laatimista. Sinun tulee pohtia, milloin tulet tarvitsemaan sijoituksiisi kiinnittämiä rahoja.

Mikäli sijoitushorisonttisi on vain muutamien vuosien mittainen, rajaa tämä pois käytännössä kaikki korkeamman riskipitoisuuden omaisuusluokat.

Lyhyellä aikavälillä sijoittaminen pakottaa tyytymään matalampaan tuottotasoon, jotta sijoitusten volatiliteetti, eli tuoton keskihajonta määrätyllä ajanjaksolla, voidaan minimoida.

Pitkällä aikavälillä sijoittaessa voidaan sijoittaa myös korkeamman riskitason omaisuusluokkiin, kuten osakemarkkinoille. Pitkällä aikavälillä ajoittaiset suuretkaan vaihtelut sijoituskohteen tuotossa eivät häiritse lopputulosta.

3. vaihe

Kuinka aktiivisesti haluat sijoittaa?

Haluatko olla itse aktiivisesti mukana sijoituskohteidesi valinnassa ja järjestellä sijoituskohteitasi uudelleen säännöllisesti? Vai luotatko ennemmin laajaan hajautukseen ja passiiviseen sijoitusstrategiaan?

Sijoitussuunnitelmaa laatiessasi, sinun tulee selvittää itsellesi kuinka aktiivisen roolin haluat omissa sijoituksissasi ottaa.

Aktiivinen sijoittaja voi käyttää runsaasti aikaa osakepoimintojen tekemiseen henkilökohtaisesti, passiivisen sijoittajan luottaessa hajauttamiseen indeksirahastojen avulla.

Pitkällä aikavälillä passiivinen indeksisijoittaja on historiallisesti voittanut suurimman osan aktiivisista osakepoimijoista.

Erityisesti lyhyellä aikavälillä aktiivinen sijoitusstrategia saattaa kuitenkin tuottaa ylituottoa indeksiin nähden.

4. vaihe

Kertasijoitus vai jatkuva sijoittaminen?

Onko tarkoituksenasi sijoittaa yksittäinen kertasumma vai toteuttaa jatkuvaa sijoittamista esimerkiksi kuukausittain?

Suuremman kertasumman sijoittaminen saattaa tulla ajankohtaiseksi esimerkiksi perinnön, omaisuuden myymisen tai bonuksen saamisen myötä.

Mikäli et halua ottaa aktiivista roolia sijoittamisessa, voit tehdä kertaoston esimerkiksi indeksirahastosta.

Suuren kertasumman sijaan monille meistä on helpointa säästää osuus kuukausittaisista tuloistamme sijoitettavaksi.

Sijoituksia on mahdollista tehdä kuukausittain, mutta pienemmillä sijoitussummilla saattaa olla edullisempaa tehdä suurempia ostoja harvemmin kulujen minimoimiseksi.

5. vaihe

Sijoitusbudjetti

Seuraavaksi on hyvä miettiä, kuinka paljon aiot sijoittaa. Sijoitettavissa olevan rahamäärän suunnittelu kannattaa aloittaa omien kuukausittaisten tulojen ja menojen selvittämisestä.

Selvittämällä paljonko rahaa sinulle jää välttämättömien menojesi jälkeen, tiedät paljonko sinun on mahdollista säästä kuukaudessa.

Kaikkea yli jäävää rahaa ei tietenkään ole pakko sijoittaa. Ennen sijoittamisen aloittamista, muista myös pitää huoli oman puskurirahaston säästämisestä.

Voit asettaa tavoitteeksesi esimerkiksi tietyn summan sijoittamisen palkastasi joka kuukausi. Näin pidät huolen siitä, että kerrytät varallisuuttasi pitkäjänteisesti.

6. vaihe

Riskinsietokyky

Riskinsietokyvyllä mitataan sitä, kuinka suurta riskitasoa olet sijoituskohteissasi valmis sietämään määrätyllä tarkastelujaksolla.

Yleensä riskitasoa mitataan sijoituskohteen tuoton keskihajonnalla eli volatiliteetilla määrätyllä ajanjaksolla.

Riskinsietokykyyn liittyvät vahvasti paitsi henkilökohtainen asennoitumisesi riskinottoon, myös sijoitushorisonttisi sekä sijoittamisen tavoitteet.

Pitkällä aikavälillä sijoittaessasi lyhyen aikavälin volatiteetilla ei ole merkitystä, sillä pitkällä aikavälillä nämä tasoittuvat.

Mikäli taas tiedät tarvitsevasi rahoja jo muutaman vuoden kuluttua, esimerkiksi asuntosi käsirahaksi, ei sinun ole kannattavaa sijoittaa riskipitoisiin kohteisiin.

7. vaihe

Omat arvosi

Sijoitussuunnitelmaa laatiessasi suosittelemme myös pohtimaan omia arvojasi. Omien arvojen pohtiminen on tärkeää sijoituskohteidesi valitsemisen kannalta.

Oman arvomaailman ymmärtäminen ja kartoittaminen on tärkeää, jotta pystyt laatimaan omien arvojesi mukaisen sijoitussuunnitelman.

Käytännössä jokaisessa omaisuusluokassa on mahdollista valikoida omaan arvomaailmaasi soveltuvia sijoituskohteita, riippumatta siitä millaisia omat arvosi ovat.

Voit halutessasi esimerkiksi välttää sijoittamista tiettyihin toimialoihin, kuten aseteollisuuteen tai fossiilisiin polttoaineisiin. Vaihtoehtoisesti voit myös suosia ainoastaan ESG-tekijöiden mukaisiin vastuullisiin sijoituskohteisiin.

Huomioi velkaantumisaste

Velan määrä suhteessa varallisuuteesi on tärkeä osa oman taloutesi kartoittamista.

Mikäli sinulla on huomattavasti korkeakorkoista velkaa, kannattaa velan lyhentämistä priorisoida.

Sijoittamiseen panostaminen ylimääräisten lyhennysten sijasta on järkevää, mikäli:

Velkaa on maltillisesti suhteessa varallisuuteesi
Velka on matalakorkoista ja edullista

Vertaile 13 osakevälittäjää

Esimerkki sijoitussuunnitelmasta

Olemme tutustuneet sijoitussuunnitelman laatimisen vaiheisiin, ja nyt on aika soveltaa niitä käytännössä.

Rakennamme seuraavaksi yksinkertaisen esimerkin sijoitussuunnitelmasta. Kootaan ensin tiedot suunnitelman laatimista varten:

Esimerkkinä käytämme työssäkäyvää suomalaista, joka haluaisi kasvattaa varallisuuttaan eläkepäivien turvaksi. Eläkeikään on aikaa vielä yli 20 vuotta, joten myös riskipitoiset sijoitukset ovat vaihtoehto.

Esimerkkimme sijoittaja haluaa päästä mahdollisimman helpolla, ja valitsee siksi passiivisen sijoitustyylin kuukausittaisin sijoituksin.

Sijoittajalle jää kuukauden pakollisten menojen jälkeen säästöön keskimäärin 300 euroa kuukaudessa, josta suurin osa halutaan sijoittaa.

Sijoittamisen tavoite : Pesämuna eläkepäiviä varten
Sijoitushorisontti: Yli 20 vuotta
Sijoittamisen aktiivisuus: Passiivinen
Kertasijoitus/Jatkuva sijoitus: Jatkuva sijoitus
Tulot pakollisten menojen jälkeen: 300€/kk

Sijoituskohteet

Esimerkin tapauksessa sijoittajan on ensimmäisenä syytä huolehtia oma puskurirahastonsa kuntoon yllättäviä menoja varten.

Äkillisiä menoja varten rahaa kannattaa kerätä 3-6 kuukauden pakollisia menoja vastaava summa esimerkiksi korkeakorkoiselle säästötilille.

Pitkä sijoitushorisontti yhdessä passiivisen sijoitustyylin kanssa ohjaavat sijoittajan osakerahastoihin. Kustannustehokkain tapa sijoittaa osakkeisiin on indeksirahastojen tai indeksi-ETF:ien ostaminen.

Sijoittamalla kuukausittain useaan eri indeksirahastoon, pystyy sijoittaja hajauttamaan sijoituksiaan tehokkaasti niin ajallisesti, maantieteellisesti kuin toimialallisesti.

Mikäli sijoittaja haluaa madaltaa sijoitussalkkunsa riskitasoa, voidaan osakerahastojen rinnalle ottaa myös matalamman riskitason ja tuotto-odotuksen korkosijoituksia.

Sijoitusten tuleva arvo

Voit arvioida sijoitusten lopullista arvoa sijoitusajan päätteeksi korkoa korolle-laskurin avulla.

Esimerkkitapauksessa 300 euron kuukausittainen sijoitus 20 vuoden ajan 6% vuosittaisella tuotto-odotuksella tarkoittaisi yli 130 000 euron pesämunaa eläkkeelle.

Huomioithan kuitenkin, että todelliset vuosituotot saattavat vaihdella huomattavasti laskelmissa käytetyistä oletuksista.