Bitcoinin louhinta - Mitä se on ja kannattaako se?

Bitcoinin louhinnalla (engl. Bitcoin mining) tarkoitetaan Bitcoinin ja muiden proof-of-work -konsensusalgoritmiin perustuvien lohkoketjujen ylläpidossa vaadittavaa prosessia.

Bitcoinin louhinta on ASIC-louhintakoneilla tehtävää lohkojen prosessointia, joka ylläpitää Bitcoinin lohkoketjua ja luo verkkoon uusia Bitcoineja. Krypto louhinta on yleinen kattotermi, joka kattaa Bitcoinin lisäksi myös muiden proof-of-work -valuuttojen louhinnan.

Louhinnassa laaja tietokoneiden verkosto kilpailee lohkon ratkaisusta ja tästä saatavasta lohkopalkkiosta, joka on tällä hetkellä 3,125 BTC per lohko.

Louhijat pyrkivät ratkaisemaan monimutkaisia kryptografisia ongelmia, jotka vaativat runsaasti laskentatehoa. Lohkon ratkaissut louhija palkitaan lohkopalkkiolla, joka samalla lisää markkinoilla olevan Bitcoinin määrää.

Lohkojen prosessointi mahdollistaa Bitcoinin lohkoketjun toiminnan sekä tämän sisällä tapahtuvien transaktioiden prosessoinnin.

Bitcoinin louhinta on louhijoiden tekemää Bitcoinin lohkojen prosessointia. Käytännössä louhimisen tarkoituksena on vahvistaa kaikkien Bitcoinin lohkoketjussa tapahtuvien transaktioiden oikeellisuus.

Tällä tavoin pyritään estämään eräs digitaalisen rahan perimmäisistä ongelmista, "double spend" -ilmiö. Tällä viitataan tilanteeseen, jossa lohkoketjuun pääsisi muokattu lohko, jonka vuoksi yksittäinen Bitcoin olisi mahdollista käyttää kahteen kertaan.

Louhiminen estää sen, ettei yksikään taho pysty tuomaan lohkoketjuun väärenneltyä versiota lohkosta, ellei omista yli puolta koko verkon louhintatehosta.

Isku, jossa yksittäinen taho omistaisi yli puolet koko verkon louhintakapasiteetista, tunnetaan "51% hyökkäyksenä". Bitcoinin verkko saavutti vuoden 2025 lopulla 1 zetahashin (ZH/s) kokonaistehon, mikä tekee tällaisesta hyökkäyksestä käytännössä mahdottoman.

Käytännössä 51% hyökkäyksen riski koskee ainoastaan pieniä kryptovaluuttoja, joissa koko verkon louhintateho on pieni.

Bitcoinin käyttämä Proof-of-Work -konsensusalgoritmi edellyttää louhijoiden laskentatehoa lohkojen prosessointiin ja lohkoketjun toiminnan ylläpitoon.

Louhinnassa käytetään tehokkaita louhintaan erityisesti suunniteltuja ASIC-tietokoneita. Nämä tietokoneet ovat erittäin suorituskykyisiä, mutta edellyttävät runsaasti energiaa.

Bitcoinin sähkönkulutus on pienen valtion luokkaa

Bitcoinin louhimiseen kulutetaan vuositasolla noin 175 terawattituntia (TWh) sähköä, mikä vastaa noin 0,5 prosenttia koko maailman sähkönkulutuksesta. Kulutus vaihtelee verkon vaikeustason ja markkinatilanteen mukaan 120-240 TWh:n välillä.

Vertailun vuoksi koko Suomessa käytettiin vuonna 2024 noin 83 TWh sähköä. Bitcoinin verkko kuluttaa siis noin kaksi kertaa Suomen vuotuisen sähkönkulutuksen verran energiaa.

Mikäli Bitcoinia verrataan valtioiden sähkönkulutukseen, se ylittää Ruotsin, Norjan ja Alankomaiden kaltaisten maiden kulutuksen.

Bitcoinin louhimiseen kuluu vuositasolla sähköä siis pienen valtion verran. Sähkökulut ovat suurin yksittäinen juokseva kustannus Bitcoinin louhinnassa, mikä ohjaa louhijat käyttämään aina halvinta mahdollista tarjolla olevaa sähköä.

Uusiutuvien energianlähteiden osuus Bitcoinin louhinnassa on kasvanut merkittävästi. Vuonna 2025 arviolta 52 prosenttia louhinnan energiasta tuli uusiutuvista lähteistä, kuten vesi-, tuuli- ja ydinvoimasta.

Louhinnasta muodostuu paljon hukkalämpöä

Bitcoinin louhinnassa käytetyt ASIC-tietokoneet tuottavat huomattavan määrän lämpöä louhinnan aikana.

Tälle hukkalämmölle on kuitenkin keksitty vaihtoehtoisia käyttökohteita. Kekseliäimmät louhijat hyödyntävät louhintakoneistoaan kotinsa, varastonsa tai muun tilan lämmitykseen. Suomessa esimerkiksi Sunbit tarjoaa louhintalaitteiden hukkalämmöllä toimivaa kodin lämmitystä.

Näin hukkalämpö saadaan hyötykäytettyä eikä lämmitykseen tarvitse käyttää ylimääräistä energiaa tai rahaa.

Bitcoinin louhinnan kuluttama valtava energiamäärä on herättänyt keskustelua ympäristövaikutuksista.

Cambridgen yliopiston arvion mukaan Bitcoinin aiheuttamat hiilidioksidipäästöt ovat vuositasolla noin 40 megatonnia CO2, mikä vastaa noin 0,08 prosenttia koko maailman päästöistä. Laajemmat arviot huomioiden päästöt voivat olla suuremmatkin.

Päästöjen suuruus riippuu merkittävästi siitä, mitä energialähteitä louhinnan sähköntuotannossa käytetään. Uusiutuvien energianlähteiden osuuden kasvu on vähentänyt päästöjä suhteessa verkon kokoon.

Vertailun vuoksi fyysisen kullan kaivostoiminta aiheuttaa vuodessa noin 100 megatonnin päästöt.

Louhinnan maantieteellinen jakautuminen

Bitcoin-louhinnan maantieteellinen jakauma on muuttunut merkittävästi viime vuosina.

Yhdysvallat johtaa selvästi globaalia Bitcoin-louhintaa noin 40-44 prosentin osuudella koko verkon laskentatehosta.

Kiinan osuus on laskenut vuoden 2021 louhintakiellon jälkeen, mutta maa on silti merkittävä toimija noin 12 prosentin osuudella. Kausittainen vesivoima erityisesti Sichuanin maakunnassa ja läheisyys ASIC-valmistajiin pitävät louhinnan hengissä kiellosta huolimatta.

Kazakstanin osuus on puolestaan laskenut huippuvuosistaan, ja maan osuus on nykyisin noin 14 prosenttia. Tiukkeneva sääntely, energiakatot ja sähköverkon kuormitus ovat heikentäneet maan kilpailukykyä.

Pohjoismaissa, erityisesti Ruotsissa ja Norjassa, on pieniä louhintaoperaatioita, jotka hyödyntävät edullista vesivoimaa.

Bitcoinin louhinnassa louhijoiden pääasiallinen kannustin on lohkopalkkion saaminen. Louhimiseen vaadittavat ASIC-louhijat sekä näiden runsas sähkönkulutus pitävät huolen siitä, ettei louhiminen ole ilmaista.

Viimeisin puoliintuminen tapahtui huhtikuussa 2024, jolloin lohkopalkkio puolittui 6,25 BTC:stä nykyiseen 3,125 BTC:hen per lohko. Bitcoinin huhtikuun 2026 kurssilla (noin 64 000 euroa) tämä tarkoittaa noin 200 000 euron palkkiota per lohko.

Bitcoinin tarjonta markkinoilla kasvaa ainoastaan louhintapalkkioiden myötä, mutta tarjontaa ei kasvateta ikuisesti. Bitcoinin kokonaismäärä on rajattu 21 miljoonaan yksikköön.

Bitcoinin tarjonnan kasvunopeutta rajoitetaan puoliintumisilla (engl. Bitcoin halving), joissa lohkopalkkiot puolitetaan 210 000 prosessoidun lohkon välein.

Bitcoinin louhinnan vaikeustasoa ohjaa algoritmi, joka säätää vaikeustasoa 2 016 lohkon välein ja pyrkii pitämään lohkon prosessointinopeuden noin 10 minuutissa. Mitä enemmän louhijoita kilpailee yhden lohkon prosessoinnista, sitä vaikeammaksi algoritmi tämän tekee.

10 minuutin lohkon prosessointinopeudella puoliintuminen tapahtuu noin neljän vuoden välein. Seuraava lohkopalkkion puolittuminen tapahtuu arviolta huhtikuussa 2028, jolloin palkkio laskee 1,5625 BTC:hen per lohko.

Viimeiset lohkopalkkiot tullaan maksamaan arviolta vuonna 2140, jonka jälkeen louhimista tuetaan ainoastaan verkosta perittävillä transaktiomaksuilla.

Bitcoinin louhinta on jo useiden vuosien ajan keskittynyt täysin ASIC-louhintakoneilla tehtäväksi, eikä tavallisen tietokoneen käyttäminen Bitcoinin louhintaan ole millään tapaa kannattavaa.

ASIC tarkoittaa sovelluskohtaista integroitua piiriä, eli yksittäiseen käyttötarkoitukseen suunniteltua mikropiiriä. ASIC-louhintalaitteet ovat ainoastaan louhintakäyttöön suunniteltuja, ja niiden louhintateho eli hash-rate on huomattavasti tavallista tietokonetta korkeampi.

Suosituimmat ASIC-louhintakoneet vuonna 2026

Tällä hetkellä markkinoiden suosituimpia ASIC-louhijoita ovat Bitmainin Antminer S21 -sarjan laitteet:

• Antminer S21 (perusmalli): 200 TH/s, tehokkuus 17,5 W/TH, hinta noin 4 500 euroa
• Antminer S21 Pro: 234 TH/s, tehokkuus 15,0 J/TH
• Antminer S21 XP (ilmajäähdytys): 270 TH/s, tehokkuus 13,5 J/TH
• Antminer S21 XP Hyd (nestejäähdytys): 473 TH/s, tehokkuus 12 J/TH, hinta noin 10 000 euroa

Muita merkittäviä valmistajia ovat MicroBT (Whatsminer-sarja) ja Canaan (AvalonMiner-sarja).

Louhintapoolit

Bitcoinin 3,125 BTC:n lohkopalkkio on huomattava summa, mutta mahdollisuudet lohkopalkkion saamiseen yksittäisenä louhijana ovat todella pienet.

Yksittäisen lohkon ratkaisusta kilpailee valtava määrä louhijoita, aina suurista louhintakeskuksista yksityishenkilöiden omistamiin yksittäisiin louhintakoneisiin.

Tämän vuoksi louhijat tekevät usein yhteistyötä louhintapooleissa, joissa osallistuvien louhijoiden laskentateho yhdistetään. Kun louhintapooli saa lohkopalkkion, se jaetaan pooliin laskentatehoa luovuttaneiden kesken siinä suhteessa, kun nämä ovat luovuttaneet laskentatehoaan. Poolit perivät tyypillisesti 1-2 prosentin palkkion.

Louhintapoolien avulla louhijat saavat tasaisempaa tuloa louhinnasta, vaikka yksittäisen täyden lohkopalkkion saaminen saattaisi kuulostaa houkuttelevammalta.

Voiko kotona louhia Bitcoinia?

ASIC-louhintakoneet ovat äänekkäitä ja runsaasti lämpöä tuottavia laitteita, joita harvemmin asennetaan olohuoneeseen. Bitcoinin louhintaa varten käytetään usein teolliseen käyttöön suunnattuja tiloja, joissa on tehokas ilmanvaihto ja teollisen tason sähköliittymät.

Yksittäiset laitteet kuluttavat 2 000-3 500 wattia sähköä, joten suurten louhintaoperaatioiden rakentaminen kotioloissa ei onnistu tavanomaisen kotitalouden pääsulakkeilla.

Suurissa louhimoissa saattaa olla satoja louhintakoneita, joiden yhteenlaskettu sähköntarve ylittää helposti kotitalouden kapasiteetin.

Bitcoin louhinta kannattavuus: sijoittaako louhintaan?

Mikäli saatavillasi on edullista sähköä ja soveltuvat tilat ASIC-louhintalaitteiston käyttämiseen, energiatehokkaimmat laitteet voivat maksaa itsensä takaisin 1-2 vuodessa. Huomioi kuitenkin seuraavat riskitekijät:

• Bitcoinin hinnan vaihtelut voivat olla suuria ja nopeita
• Louhinnan vaikeustaso nousee jatkuvasti verkon kasvaessa
• Sähkön hinnan nousu voi tehdä louhinnasta kannattamatonta
• Laitteet vanhenevat nopeasti tehokkaampien mallien tullessa markkinoille

Louhintaan sijoittaminen on riskialtista, ja tällä hetkellä kannattavalta näyttävä sijoitus saattaa nopeasti muuttua tappiolliseksi.

Bitcoinin louhimisen oletetaan usein tapahtuvan tavanomaisilla tietokoneilla. Bitcoinin alkuaikoina näin olikin, sillä louhinnassa käytettiin tavallisia tietokoneita ja myöhemmin näytönohjaimia (GPU).

Nykyään Bitcoinin louhiminen omalla tietokoneella on teknisesti edelleen mahdollista, mutta ASIC-tietokoneiden valtava louhintateho tekee siitä täysin kannattamatonta.

ASIC-tietokoneiden ylivoimainen hash-rate johtaa siihen, että algoritmi nostaa vaikeustasoa tasolle, jolla tavanomaisella tietokoneella ei ole mahdollista ansaita louhimalla edes sähköön kuluvaa rahaa.

Kryptovaluuttojen verotus tapahtuu kaupankäynnin osalta pääomatulona, josta maksetaan veroa 30 prosenttia 30 000 euroon asti ja 34 prosenttia tämän ylittävältä osuudelta.

Kryptovaluuttojen louhinnan verotus kuitenkin eroaa kaupankäynnin verotuksesta. Bitcoinin louhintaa verotetaan ansiotulona, sillä Verohallinto katsoo louhinnasta maksettavien palkkioiden olevan työlle maksettavaa vastinetta, eikä pääomalla ansaittua tuloa.

Tulojen verotettava arvo määritellään sen hetken euro-arvon perusteella, jolloin kryptovaluutta saapuu lompakkoosi.

Sama verotusperiaate pätee myös muihin proof-of-work -pohjaisiin kryptovaluuttoihin.

Ansiotuloveroa maksetaan henkilökohtaisen veroprosenttisi perusteella. Muista ilmoittaa louhintatulot, jotta verokortissa oleva veroprosentti on oikea.

Huomionarvoista vuodesta 2026 alkaen: Verohallinto saa entistä kattavammat tiedot kryptovarojen kaupankäynnistä sekä kotimaasta että ulkomailta, mikä tekee tulojen ilmoittamatta jättämisestä entistä riskialttiimpaa.

Louhinnan kulujen vähentäminen

Louhinnan kulut ovat vähennyskelpoisia tulonhankkimismenoina. Vähentää voi esimerkiksi lisääntyneet sähkökulut ja louhintalaitteiston hankintakustannukset.

Suuremman mittakaavan kryptolouhintaa pyöritetään usein yritysten kautta, jolloin verotus eroaa yksityishenkilön verotuksesta. Yritykset maksavat 20 prosenttia tuloksestaan yhteisöverona.

Bitcoinin käyttämä Proof-of-Work (PoW) ei ole ainoa tapa ylläpitää lohkoketjua. Monet uudemmat kryptovaluutat, kuten Ethereum vuodesta 2022 alkaen, ovat siirtyneet Proof-of-Stake (PoS) -malliin.

Proof-of-Stakessa lohkojen validointi ei vaadi laskentatehoa, vaan validoijat lukitsevat ("steikkaavat") kryptovaluuttaansa vakuudeksi. Tämä kuluttaa murto-osan PoW-louhinnan energiasta.

Keskeisimmät erot:

• Energiankulutus: PoW vaatii valtavasti sähköä, PoS lähes olemattomasti
• Laitteisto: PoW edellyttää erikoistuneita ASIC-koneita, PoS toimii tavallisella tietokoneella
• Osallistuminen: PoW:ssa kilpaillaan laskentateholla, PoS:ssa lukitun pääoman määrällä
• Turvallisuus: Molemmat mallit ovat turvallisia, mutta eri tavoin

Bitcoin pysyy todennäköisesti Proof-of-Work -mallissa, sillä sen laaja louhintaverkosto on samalla sen merkittävin turvallisuustekijä.

Lisätietoa Proof-of-Stake -mallista löydät steikkausoppaastamme.

Mikäli louhit Bitcoinia tai haluat muuten sijoittaa siihen, tarvitset luotettavan kryptovälittäjän kaupankäyntiin.

Kryptovälittäjien välillä on suuria eroja kustannuksissa, valikoimassa ja ominaisuuksissa. Vertaile välittäjiä huolella ennen valinnan tekemistä.