Kryptovaluutta – Mitä ovat kryptovaluutat ja miten ne toimivat?

Kryptovaluutta on kryptografiaan ja lohkoketjuteknologiaan perustuva digitaalinen valuutta, joka toimii ilman keskuspankkia tai muuta välikättä.

Suurin osa kryptovaluutoista perustuu suuresta määrästä tietokoneita koostuvaan hajautettuun verkkoon, joka prosessoi verkon tapahtumia ja ylläpitää lohkoketjua. Markkinoilla on nykyään yli 20 000 erilaista kryptovaluuttaa, joista tunnetuimmat ovat Bitcoin ja Ethereum.

Kryptovaluutat ovat tällä hetkellä erityisesti spekulatiivisia sijoituskohteita, joilla sijoitussalkkua voidaan hajauttaa perinteisten osakemarkkinoiden ja rahajärjestelmän ulkopuolelle.

Kryptovaluutat kehittyvät jatkuvasti, ja niiden käyttömahdollisuudet arkisissa tilanteissa lisääntyvät. EU:n MiCA-asetus on tuonut kryptomarkkinoille yhtenäisen sääntelyn vuoden 2024 lopusta alkaen, mikä on parantanut kuluttajansuojaa ja markkinoiden läpinäkyvyyttä.

Tavallisen rahaverkon ja keskuspankkien vallan ulkopuolella toimivat kryptovaluutat perustuvat hajautetusti verkkoa ylläpitävien tietokoneiden välityksellä.

Kryptovaluutat perustavat toimintansa työtodistus eli proof-of-work tai varantotodistus eli proof-of-stake -konsensusalgoritmiin.

Nämä konsensusalgoritmit ovat kryptografisia algoritmeja, joiden avulla lohkoketjussa tapahtuvat siirrot prosessoidaan ja lohkoketjuun luodaan uusia lohkoja.

Proof-of-work -protokollassa (esim. Bitcoin) louhijat ratkaisevat monimutkaisia laskutehtäviä vahvistaakseen tapahtumia. Proof-of-stake -protokollassa (esim. Ethereum) validaattorit lukitsevat omia kryptovaluuttojaan verkkoon ja saavat palkkion tapahtumien vahvistamisesta.

Muiden sijoituskohteiden tavoin myös kryptovaluuttojen arvo perustuu kysyntään ja tarjontaan. Kryptovaluuttojen kurssit voivat heilahdella voimakkaasti lyhyessäkin ajassa, ja kryptovaluutan arvo on yksinkertaisesti se, mitä ihmiset ovat siitä valmiita maksamaan.

Kryptovaluutan hintaan vaikuttavat lukuisat tekijät, kuten:

Kryptovaluutta on varsin laaja yläkäsite, jonka alle mahtuu suuresti toisistaan eroavia krypovaluuttoja, joita yhdistää lähinnä pohjautuminen lohkoketjuteknologiaan. 

Alustaa lukuunottamatta suomennukset eivät ole toistaiseksi tarttuneet kryptovaluuttoja koskevaan keskusteluun. Suomessa erityisesti Sitra on koonnut kattavan tulevaisuussanaston, josta löytyy myös lukuisia kryptotermejä.

Valuutat

Valuutoilla viittamme kryptovaluuttoihin, joiden pääasiallisena käyttörakoituksena on toimia vain ja ainoastaan vaihdannan välineenä ja arvon säilyttäjänä samaan tapaan kuin FIAT-valuutat tällä hetkellä toimivat.

Tunnetuin tällainen kryptovaluutta on kaikkien jo varmasti tuntema Bitcoin, joka tunnetaan ensimmäisenä kryptovaluuttana. Bitcoin mahdollistaa siirrot lompakoiden välillä, mutta ei tarjoa muita käyttötarkoituksia. 

Bitcoin toimii ennen kaikkea arvon säilyttäjänä ja sijoituskohteena, jonka menestys on jo pitkään symboloinut koko kryptomarkkinoiden kehitystä.

Bitcoinin teknologia ei kuitenkaan mahdollista sen laajamittaista käyttöä päivittäisenä maksuvälineenä FIAT-rahan tavoin. Sen sijaan monet tuoreemmat projektit, kuten XRP, mahdollistavat tämän teknisesti.

Tokenit - Poletit

Tokenit, joista käytetään suomen kielessä nimeä rahake tai poletti, ovat jonkin platformin eli alustan lohkoketjussa toimivia kryptovaluuttoja.

Tokeneita käytetään näiden alustojen oman ekosysteemin sisällä joko kryptovaluutan hallinnointiin ja päätäntävallan jakoon (hallintotoken - governance token) tai johonkin tiettyyn käyttötarkoitukseen (käyttötoken - utility token).

Suuri osa markkinoilla olevista tokeneista liittyy hajautettuihin sovelluksiin eli DeFi-sovelluksiin. Kyseiset tokenit toimivat samalla alustalla kuin kyseinen sovellus. Esimerkiksi Ethereum-pohjaisia tokeneita on luotu jo tuhansia.

Platformit - Alustat

Platformit ovat nimensä mukaisesti alustoja, jotka toimivat rakennusalustana hajautetuille sovelluksille eli DeFi-sovelluksille.

Platformit perustuvat älysopimuksiin, jotka mahdollistavat kehittyneiden hajautettujen sovellusten rakentamisen.

Ylivoimaisesti tunnetuin alusta on Ethereum, jonka lohkoketjua tuhannet tokenit ja lukemattomat DeFi-sovellukset hyödyntävät.

Stablecoin - Vakaavaluutta

Stabelcoinit eli vakaavaluutat ovat kryptovaluuttoja, joiden arvo on sidottu johonkin FIAT-valuuttaan tai hyödykkeeseen. 

Stablecoinien pääasiallisena tarkoituksena on tuoda kryptomarkkinoille vakautta. Ne pyrkivät nimensä mukaisesti pitämään kurssinsa vakaana suhteessa siihen valuuttaan tai hyödykkeeseen, johon ne on sidottu.

Suurimmat stablecoinit ovat yhdysvaltain dollariin sidottuja. Markkinoilta löytyy kuitenkin myös muihin FIAT-valuuttoihin sidottuja kryptovaluuttoja, kuten euron kurssiin sidottu suomalainen EUROe-stablecoin.

Kaikki stablecoinit eivät kuitenkaan ole muihin FIAT-valuuttoihin sidottuja. Eräs tunnetuimmista tällaisista on kullan arvoon sidottu Paxos Gold.

Kryptovaluuttojen verotuksen ympärillä pyörii runsaasti epätietoisuutta, jonka vuoksi tarjoamme lyhyen tiivistelmän tämän omaisuusluokan verokohtelusta.

Mikäli kaipaat tarkempaa tietoa aiheesta, suosittelemme tutustumaan Verohallinnon kokoamaan kattavaan syventävään oppaaseen sekä Financer.fi:n kryptovaluuttojen verotus -oppaaseen.

Myös kryptovaluuttojen välinen kauppa on veronalaista

Kryptovaluutoista on aina maksettava verot. Yleinen harhaluulo siitä, ettei kryptovaluutoista pitäisi maksaa veroja, mikäli kauppaa käydään ainoastaan kryptovaluuttojen välillä, on väärä.

Kryptovaluuttojen verotus realisoituu Suomessa aina, kun kryptovaluuttaa vaihdetaan toiseen kryptovaluuttaan, hyödykkeeseen (kuten ostettavaan tavaraan tai palveluun) tai FIAT-rahaksi (kuten euroiksi).

Verotetaan lähtökohtaisesti pääomatulona

Kryptovaluuttojen verotus muodostuu pääasiassa luovutusvoittojen verotuksesta pääomatulona. Luovutusvoittoa tai -tappiota syntyy, kun kryptovaluuttaa vaihdetaan toiseen kryptovaluuttaan, hyödykkeeseen tai FIAT-valuuttaan.

Verovuoden aikana kertyneistä luovutusvoitoista maksetaan 30 prosenttia pääomatuloveroa 30 000 euron pääomatuloihin asti ja 34 prosenttia tämän ylittävästä osuudesta. Luovutustappiot voi vähentää verovuoden ja seuraavan viiden vuoden pääomatuloista.

DAC8-direktiivi ja raportoinnin muutokset

EU:n DAC8-direktiivin myötä kryptopalveluntarjoajien raportointivelvollisuudet tiukentuvat merkittävästi. Vuodesta 2026 alkaen Verohallinto saa aiempaa laajemmin tietoa kryptovaroilla käytävästä kaupasta sekä kotimaasta että ulkomailta. Kansainvälinen tietojenvaihto tehostuu, joten kaikkien kryptotulojen ilmoittaminen on entistäkin tärkeämpää.

Steikkauksen verotus

Kryptovaluuttojen steikkaus eli lukitseminen korkotuloa vastaan tapahtuu joko suoraan proof-of-stake-pohjaisten kryptovaluuttojen omaan lohkoketjuun tai kryptopörssien tarjoamilla helppoikäyttöisillä korkotuotteilla.

Myös kryptovaluuttojen steikkausta verotetaan samaan tapaan kuin kaupankäyntiä kryptovaluutoilla, sillä ansaitset korkotuloa sijoittamallesi pääomalle. Tätä verotetaan tavanomaisesti pääomatulona 30 tai 34 prosentin verolla.

Kryptovaluutat ovat vielä varsin tuore omaisuusluokka, joka syntyi Bitcoinin myötä vuonna 2009. Näin nuorena omaisuusluokkana kryptovaluuttojen arvonkehityksestä ei ole pitkäikäistä historiaa, ja niitä koskeva lainsäädäntö on vasta vakiintunut EU:n MiCA-asetuksen myötä.

Kryptovaluuttojen nopea suosioon nousu viimeisen vuosikymmenen aikana on tuonut joillekin sijoittajille uskomattoman suuria tuottoja, mikäli nämä ovat olleet riittävän ajoissa liikkeellä. Tällaisia historiallisia tuottoja ei kuitenkaan tule pitää takeena tulevasta arvonkehityksestä.

Kryptovaluuttojen ympärillä on myös runsaasti huijauksia, kuten väärennettyjä kaupankäyntialustoja ja pyramidihuijauksia. Käytä aina vain Finanssivalvonnan rekisteröimiä palveluntarjoajia.

Muista riittävä sijoitushorisontti

Kryptovaluuttoihin sijoittamista ei kannata myöskään pyrkiä harjoittamaan lyhyellä sijoitushorisontilla, sillä kryptovaluuttojen volatiliteetti on todella korkea.

Tämä tarkoittaa sitä, että arvonvaihtelu saattaa lyhyellä aikavälillä olla huomattavasti suurempaa kuin matalamman riskitason sijoituskohteella kuten indeksirahastolla.

Mikäli tarvitset sijoittamiasi rahoja pian, voit joutua myymään ostamasi kryptovaluutat matalampaan hintaan kuin ne olet ostanut.

Kryptovaluutoilla tienaaminen onnistuu muutamilla erilaisilla tavoilla, jotka esittelemme lyhyesti alla:

Kaupankäynti - Osta halvalla - myy kalliilla

Yksinkertaisin tapa ansaita kryptovaluutoilla on on käydä kauppaa samaan tapaan kuin osakkeilla ja muilla perinteisillä sijoituskohteilla.

Tarkoituksena on yksinkertaisesti myydä ostamasi kryptovaluutta ostohintaa korkeammalla hintatasolla ja hyötyä osto- ja myyntihinnan erotuksesta.

Monet tekevät kryptosijoittamista useiden vuosien mittaisella aikajänteellä, hyödyntäen “osta ja pidä” -strategiaa, jossa myynti aiotaan tehdä vasta joskus hamassa tulevaisuudessa.

Aktiivinen kaupankäynti eli treidaus

Osa kokeneemmista kryptosijoittajista käy kauppaa hyvin lyhyellä aikajänteellä, käyden kauppaa jopa minuuttitasolla. Treidauksessa pyritään hyödyntämään huomattavasti pienempiä muutoksia hinnassa, kuin tavanomaisessa kaupankäynnissä. 

Treidauksessa käytetään usein teknisen analyysin työkaluja, eikä myöskään velkavivun käyttäminen ole harvinaista. Huomioi kuitenkin, että treidaaminen on vielä korkeariskisempää toimintaa kuin “osta ja pidä” sijoittaminen, eikä kokemattomien sijoittajien kannata treidata. 

Treidaajan on syytä huomioida myös se, että Suomessa sinun tulee maksaa verot jokaisesta tekemästäsi voitollisesta kaupasta, vaikka kauppaa tehtäisiin vain kryptovaluuttojen välillä.

Steikkaus

Kryptovaluuttojen steikkauksella tarkoitetaan kryptovaluutan lukitsemista korkotuloa vastaan.

Steikkauksella voidaan viitata sekä suoraan proof-of-stake -protokollaa hyödyntävien kryptovaluuttojen lohkoketjussa tapahtuvaan steikkaukseen tai kryptopörssien tarjoamien korkotuotteiden hyödyntämiseen.

Nämä kryptopörssien tarjoamat tuotteet mahdollistavat steikkauksen myös sellaisilla kryptovaluutoilla, jotka eivät tue tätä omassa lohkoketjussaan. Näin voit ansaita passiivista tuloa omistamillasi kryptovaluutoilla. Lue lisää kryptovaluuttojen steikkaus -oppaastamme.

Huomioithan, että myös steikkauksesta saatava tulo on veronalaista, ja siitä tulee maksaa pääomatuloveroa.

Kryptovaluuttojen ostaminen onnistuu useista kryptopörsseistä ja kryptovälittäjiltä. EU:n MiCA-asetuksen myötä kaikilla Suomessa toimivilla kryptovälittäjillä on oltava Finanssivalvonnan toimilupa, mikä parantaa kuluttajansuojaa.

Tutustu Financer.fi:n kryptovälittäjien vertailuun ja kryptovaluuttojen osto-oppaaseen löytääksesi itsellesi parhaan alustan.

Jos etsit lupaavimpia kryptovaluuttoja sijoituskohteeksi, tutustu oppaaseemme siitä, mitä kryptovaluuttaa kannattaa ostaa.

Kryptovaluuttojen sääntely on kehittynyt nopeasti viime vuosina. EU:n MiCA-asetus (Markets in Crypto-Assets) astui kokonaisuudessaan voimaan 30. joulukuuta 2024 ja tuo kryptomarkkinoille yhtenäisen sääntelykehyksen koko EU:n alueella.

MiCA-asetuksen keskeisimmät vaikutukset Suomessa:

• Kaikilla kryptopalveluntarjoajilla on oltava Finanssivalvonnan (Fiva) myöntämä toimilupa
• Lisensoidut toimijat julkaistaan julkisessa rekisterissä, ja lisensoimattomat eivät saa tarjota palveluja
• Stablecoinien liikkeeseenlaskijoilta vaaditaan riittävät reservit ja läpinäkyvyys
• Kuluttajansuoja paranee: selkeämmät riskivaroitukset ja markkinointivaatimukset

Lisäksi EU:n DAC8-direktiivin mukainen raportointi alkaa vuonna 2026. Tämä tarkoittaa, että Verohallinto saa entistä laajemmin tietoa kryptovaroilla käydystä kaupasta sekä kotimaasta että ulkomailta. Kansainvälinen tietojenvaihto tehostuu merkittävästi.

Suomessa kryptovaluuttojen valvonnasta vastaa Finanssivalvonta (Fiva), ja kuluttajansuojasta Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV).