Miten aloittaa kryptosijoittaminen turvallisesti?

Jos mietit, miten aloittaa kryptosijoittaminen, aloita pienestä ja tee ensimmäinen osto vasta, kun ymmärrät mitä olet ostamassa. Krypto ei ole pankkitalletus eikä korkorahasto, vaan korkean riskin sijoitus, jonka arvo voi heilua rajusti.

Käytännössä kryptosijoittamisen aloittaminen tarkoittaa kuutta asiaa: valitset valvotun palvelun, tunnistaudut, talletat euroja, ostat ensimmäisen krypton, päätät säilytyksestä ja pidät kirjaa verotusta varten.

Aloittelijalle järkevin ensimmäinen ostos on usein pieni summa Bitcoinia tai Ethereumia. Ei siksi, että ne olisivat riskittömiä, vaan siksi, että ne ovat markkinan tunnetuimmat kryptovarat ja niistä löytyy eniten tietoa. Jos koko aihe on vielä uusi, aloita ensin Financerin kryptovaluutta-oppaasta.

Ensimmäinen iso päätös on palvelu, jonka kautta ostat kryptoa. Suomessa ja EU:ssa kryptovarapalveluiden tarjoaminen vaatii MiCA-asetuksen mukaista toimilupaa. Finanssivalvonta lisää suomalaiset toimiluvalliset palveluntarjoajat julkiseen valvottavaluetteloon.

Tämä ei tee kryptosijoittamisesta riskitöntä. Se kertoo vain, että palveluntarjoajalla on lupa tarjota kryptovarapalveluita ja että sitä valvotaan sääntelyn puitteissa. Finanssivalvonta on itse korostanut, että MiCA ei poista kryptojen arvonvaihtelua, huijausriskejä tai tietoturvariskejä.

Voit aloittaa vertaamalla kryptovaluutan välittäjiä. Suomalaisista vaihtoehdoista moni aloittelija katsoo ensin Coinmotionin tai Northcrypton, koska niissä tunnistautuminen ja euromääräiset siirrot ovat suomalaiselle käyttäjälle tuttuja. Tarkista silti aina kulut, tarjolla olevat kryptot, säilytysehdot ja se, kuka vastaa asiakasvaroista eri tilanteissa.

Krypto aloittelijalle on teknisesti nopea aloittaa. Tilin avaaminen ja tunnistautuminen voi onnistua saman päivän aikana, jos henkilötiedot menevät läpi ilman lisäselvityksiä. Tilisiirto voi silti kestää pankista riippuen pidempään.

Kuluja tulee yleensä kolmesta paikasta: talletuksesta, kaupankäynnistä ja mahdollisesta nostosta omaan lompakkoon. Lisäksi osa palveluista ansaitsee spreadilla eli osto- ja myyntihinnan erotuksella.

Esimerkki: jos ostat 100 eurolla Bitcoinia ja kaupankäyntikulu on 1 %, kulu on 1 €. Jos vaihtokurssissa on lisäksi 0,5 % spread, todellinen kustannus on lähempänä 1,50 €. Pienellä summalla ero ei tunnu suurelta, mutta toistuvissa ostoissa kulut alkavat näkyä.

Siksi ensimmäisen oston tarkoitus ei ole maksimoida tuottoa. Sen tarkoitus on opetella prosessi halvalla oppirahalla. Kun tiedät, miten palvelu, säilytys ja verokirjanpito toimivat, voit päättää rauhassa jatkosta.

Kun omistat kryptoa, omistat käytännössä oikeuden siirtää sitä lohkoketjussa. Pörssissä säilyttäminen on helpointa, mutta silloin luotat palveluntarjoajaan. Omassa lompakossa sinulla on enemmän hallintaa, mutta myös enemmän vastuuta.

Kuumalompakko on internetiin yhteydessä oleva lompakko. Se on kätevä pieniin summiin ja aktiiviseen käyttöön. Kylmälompakko on erillinen laite tai muu ratkaisu, joka pidetään pääosin poissa verkosta. Se sopii paremmin pitkäaikaiseen säilytykseen, jos osaat huolehtia palautuslauseesta.

Verotuksessa tärkein sääntö on tämä: krypton myynti, vaihto toiseen kryptoon tai käyttö ostoksiin voi synnyttää luovutusvoiton tai -tappion. Voitto lasketaan euroissa, ja ostohinnan lisäksi voit vähentää esimerkiksi ostoon, myyntiin ja säilytykseen liittyviä kuluja.

Verohallinto kertoo myös hankintameno-olettamasta. Alle 10 vuotta omistetussa kryptossa se on 20 % myyntihinnasta, yli 10 vuotta omistetussa 40 %. Katso tarkemmat esimerkit Financerin kryptovaluuttojen verotusoppaasta ja Verohallinnon omista ohjeista.