Anonyymi
Talousasiantuntija · Financer


Kaikkiin sijoituskohteisiin liittyy jonkinlaista riskiä, eikä täysin riskittömiä sijoituskohteita ole olemassa.
Riskillä viitataan sijoitusympäristössä sijoituskohteeseen liittyvään epävarmuuteen. Sillä voidaan viitata myös sijoituskohteen arvonlaskun todennäköisyyteen.
Käsittelemme tässä artikkelissa yleisimpiä riskityyppejä, riskin ja tuoton suhdetta sekä tapoja riskin minimointiin. Käymme läpi osakesijoittamisen riskit, rahastosijoittamisen riskit sekä keinot niiden hallintaan.
Maltillinen määrä riskiä on olennainen osa sijoittamista. Pyrkimällä liialliseen riskitason madaltamiseen, madallat samalla myös sijoitusten tuotto-odotusta.
Mitä on riski sijoittamisessa käytännössä? Tuotto-riski-suhde on sijoittamisen perusperiaate: korkeampi tuotto-odotus edellyttää korkeampaa riskitasoa. Tämän vuoksi sijoittajan on tärkeää löytää omalle riskinsietokyvylleen sopiva tasapaino.
Matalimman riskitason sijoituskohteita ovat säästötilit ja määräaikaistalletustilit, joiden tarjoamat vuosituotot liikkuvat tyypillisesti 2–4 prosentissa.
Matalariskisiin sijoituskohteisiin mielletään myös valtioiden takaamat joukkovelkakirjat eli bondit. Esimerkiksi Suomen valtion joukkovelkakirjat tarjoavat tällä hetkellä noin 2,5–3,5 prosentin vuosituottoa juoksuajasta riippuen.
Täysin riskittömiä sijoituskohteita ei todellisuudessa ole olemassa, jonka vuoksi termi riskitön korko viittaa todellisuudessa erittäin matalariskiseen korkoon.
Riskittömällä korolla viitataan pääasiassa valtioiden takaamiin joukkovelkakirjoihin eli bondeihin. Erityisesti Yhdysvaltojen joukkovelkakirjat (Treasury bond) ovat yleinen esimerkki riskittömästä korosta.
Todellinen riskitön korko lasketaan korjaamalla näiden tuotto nykyisellä inflaatiotasolla.
Riskittömän koron tarkoitus on toimia vertailukohteena sijoituspäätöstä tehdessä. Käytännössä sen avulla voidaan laskea tarkasteltavan sijoituskohteen tarjoamaa riskipreemiota ja näin ollen sijoituspäätöksen kannattavuutta.
Sijoittamisessa on läsnä lukematon määrä erilaisia riskitekijöitä, jotka voidaan karkeasti jaotella kahteen kategoriaan:
Toisin kuin yritysriski, se ei kohdistu ainoastaan tietylle maantieteelliselle alueelle, toimialalle tai tiettyyn yritykseen, vaan koko markkinoihin.
Markkinariski, joka tunnetaan myös nimellä systemaattinen riski, tarkoittaa koko markkinoihin vaikuttavaa riskiä.
Markkinariski on se osa riskiä, jota ei voida täysin hajauttaa pois kasvattamalla salkussa olevien omistusten määrää. Myös markkinariskiltä on kuitenkin mahdollista suojautua osittain esimerkiksi johdannaisten avulla.
Valuuttariski koskee nimensä mukaisesti valuuttakurssien aiheuttamaa riskiä sijoituksillesi.
Valuuttariski koskee sijoittajien lisäksi myös kansainvälistä kauppaa tekeviä yrityksiä, joiden liiketoiminta saattaa kokea suuria haasteita valuuttakurssien muutoksien myötä.
Useilla sijoittajilla saattaa olla ulkomaisista pörsseistä ostettuja osakkeita, joiden arvo noteerataan jossakin muussa valuutassa kuin eurossa. Esimerkiksi Yhdysvalloissa listattujen osakkeiden arvo noteerataan Yhdysvaltain dollareissa.
Mikäli Yhdysvaltain dollarin arvo suhteessa euroon heikkenee, laskee sijoituksesi euromääräinen arvo, vaikka osakkeen arvo ei dollareissa liikkuisikaan.
Sama pätee myös toiseen suuntaan, sillä ulkomaiset valuutat voivat toimia myös turvasatamana euron heikentymistä kohtaan.
Korkoriski tarkoittaa mahdollisuutta korkojen nousun aiheuttamille tappioille. Se on osa markkinariskiä, sillä korkotason nouseminen vaikuttaa tasavertaisesti kaikkiin toimialoihin ja heijastuu tyypillisesti globaalisti.
Mikäli yleinen korkotaso nousee, on velkarahaa vaikeampi ja kalliimpi saada, joka taas vähentää investointeja. Velkarahan saannin vaikeutuminen hidastaa talouskasvua ja vaikuttaa tasaisesti sijoittajiin, yrityksiin ja valtioihin kaikkialla.
Vuonna 2026 EKP:n talletuskorko on 2,25 %, mikä heijastuu suoraan euroalueen korkomarkkinoihin ja vaikuttaa kaikkien omaisuusluokkien arvostuksiin.
Inflaatioriski tarkoittaa riskiä siitä, että sijoituksen reaalituotto jää negatiiviseksi inflaation syödessä nimellisen tuoton.
Inflaatioriski koskee erityisesti matalatuottoisia sijoituskohteita, kuten säästötilejä ja korkosijoituksia. Mikäli inflaatio on korkeampi kuin sijoituksen tuotto, sijoittajan ostovoima heikkenee.
Suomessa kuluttajahintojen nousun ennustetaan olevan noin 1,9 % vuonna 2026. Inflaatioriskiltä voi suojautua sijoittamalla reaaliomaisuuteen, kuten osakkeisiin tai kiinteistöihin, jotka tyypillisesti seuraavat inflaatiota pitkällä aikavälillä.
Poliittiset riskit ovat poliittisten muutosten ja tapahtumien aiheuttamaa riskiä.
Esimerkiksi uusi hallitus, joka ajaa radikaalisti aiemmasta poikkeavaa talouspolitiikkaa saattaa aiheuttaa negatiivisia vaikutuksia alueella toimiville yrityksille.
Esimerkiksi öljy ja monet muut raaka-aineet ja hyödykkeet ovat tunnetusti kärsineet erityisen paljon poliittisen riskin vaikutuksista.
Toimialoja koskeva sääntely, tuotantorajoitukset, kaupankäynnin rajoitukset sekä epävakaat markkinaympäristöt vaikeuttavat yritysten toimintaa ja heijastuvat yritysten arvostukseen ja hyödykkeiden hintoihin.
Pahimmillaan poliittinen riski voi realisoitua, mikäli jonkin maan hallitus päätyy ottamaan yrityksen haltuunsa. Esimerkiksi poliittisesti epävakailla alueilla hallitus saattaa päätyä ottamaan haltuunsa tai ohjailemaan muilla tavoin strategisesti tärkeänä pitämiään yrityksiä.
Säästä jopa tuhansia euroja valitsemalla osakekauppaan markkinoiden paras välittäjä.
Vertaile osakevälittäjätYritysriski, yrityskohtainen riski, epäsystemaattinen tai spesifi riski on se osa riskiä, joka on mahdollista hajauttaa pois. Yritysriski koskee yksittäistä yhtiötä tai toimialaa.
Yrityksen liiketoimintaan voivat vaikuttaa suoraan sekä sisäiset että ulkoiset ongelmat, jotka aiheuttavat yritysriskiä. Esimerkiksi epäonnistumiset immateriaalioikeuksien kanssa, kuten patentoinnin epäonnistuminen saattavat johtaa kilpailuedun menettämiseen.
Yrityksen heikko taloushallinto tai epärehellinen johto saattavat johtaa yhtiön epäonnistumiseen, vaikka itse yhtiön liiketoiminta ja tunnusluvut näyttäisivätkin hyvältä.
Yrityksen toiminta saattaa perustua myös suppeaan tuote- tai palvelutarjontaan, jonka kysyntä yllättäen loppuu tai putoaa. Erilaisia yrityskohtaisen riskin sisäisiä ja ulkoisia lähteitä on olemassa lukemattomia.
Osinkoriski viittaa riskiin, että yhtiö päättää laskea maksamansa osingon määrää tai lopettaa osingonmaksun kokonaan.
Kasvuosakkeisiin kurssinousun toivossa sijoittavan ei tarvitse yleensä pelätä osinkoriskin realisoitumista, sillä kasvuyhtiöt maksavat yleensä varsin matalia osinkoa tai eivät osinkoa lainkaan.
Myöskään yhtiöiden valuaatio eli arvostustaso ei perustu osinkotuottoon vaan yhtiön liiketoimintaa kohdistuviin odotuksiin.
Useat taloudelliseen riippumattomuuteen tähtäävät sijoittajat perustavat kuitenkin osan suunnitelmaansa tasaisiin osingonmaksajiin.
Mikäli tällainen osinko-osake madaltaisi yllättäen osinkoaan tai lopettaisi sen maksamisen, kärsisi yrityksen arvostus tästä. Sijoittaja menettäisi luotettavan passiivisen tulonlähteen sekä kärsisi sijoitustensa arvon madaltumisesta.
Osinkoriskin pienentäminen onnistuu helposti hajauttamalla sijoitussalkkua useampiin luotettaviin osingonmaksajiin. Näin todennäköisyys osinkotulojesi huomattavalle madaltumiselle laskee merkittävästi.
Likviditeettiriski viittaa siihen, että sijoituskohteen myyminen tai ostaminen ei onnistu, sillä kohteelle ei löydy markkinaa.
Mikäli sijoituskohteen vaihto on erittäin heikko, eikä sillä käydä paljoa kauppaa, on hintaliukuma (price slippage) todellinen riski.
Jos sijoituskohteelle ei löydy riittävästi ostajia määrätyltä hintatasolta, joudutaan hintaa laskemaan, kunnes osto- ja myyntilaita kohtaavat.
Erityisesti suuret myyntierät saattavat romahduttaa heikon likviditeetin omaavien sijoituskohteiden hintatason, hinnan liukuessa kohtaamaan ostolaidan tarjouksia.
Likviditeettiriski on vahvasti läsnä pörssin ulkopuolisilla sijoituskohteilla, kuten listaamattomilla osakkeilla.
Joudut itse etsimään listaamattomille sijoituskohteille ostajan ja määrittämään ostohinnan, eikä hinta määräydy automaattisesti pörssilistattujen kohteiden tavoin.
Psykologinen riski eli tunneriski on sijoittajan omasta käyttäytymisestä aiheutuva riski, jota ei usein tiedosteta riittävästi.
Tyypillisiä psykologisen riskin ilmenemismuotoja ovat paniikkimyynti markkinoiden laskiessa, laumakäyttäytyminen ja ylioptimistinen riskinotto nousumarkkinoiden aikana.
Esimerkiksi koronakriisin aikana maaliskuussa 2020 pörssit putosivat hetkessä yli 30 %, ja monet sijoittajat myivät omistuksensa paniikissa pohjilla. Kärsivällisesti pitäneet sijoittajat sen sijaan näkivät markkinoiden palautuvan ennätyslukemiin alle vuodessa.
Psykologiselta riskiltä suojautuminen edellyttää selkeää sijoitussuunnitelmaa ja sen noudattamista myös vaikeina aikoina. Automaattinen kuukausisäästäminen on tehokas tapa välttää tunnepohjaisia päätöksiä.
Jokaisella sijoittajalla on oma riskipreferenssinsä eli halukkuus riskinottoon. Etenkin pitkällä sijoitushorisontilla sijoittavilla halukkuus riskinottoon saattaa olla keskimääräistä korkeampi.
Yleisesti ottaen sijoittajan kannattaa pyrkiä pitämään riskitasonsa maltillisena ja seurata omaa sijoitussuunnitelmaansa. Riskitason madaltamiseen on olemassa useita erilaisia keinoja, joista muutamia listasimme alle.
Paras ratkaisu kaikkien riskityyppien madaltamiseen on sijoitussalkun tehokas hajauttaminen.
Hajauttamalla sijoituksia usealle eri toimialalle, useisiin eri omaisuusluokkiin sekä pitkällä aikavälillä, pystyt helposti madaltamaan sijoittamisen riskiä.
Pörssisaatön toteuttaman tutkimuksen mukaan saat yksityissijoittajana lähes optimaalisen hajautuksen jo kymmenellä osakkeella. Tämän jälkeen yksittäisen osakkeen lisääminen salkkuun ei enää madalla riskiä huomattavasti.
Ajallinen hajauttaminen tarkoittaa sijoitusten tekemistä säännöllisin väliajoin sen sijaan, että koko summa sijoitettaisiin kerralla. Tämä tasoittaa markkinoiden ajoittamiseen liittyvää riskiä.
Käytännössä tämä onnistuu esimerkiksi automaattisella kuukausisäästämisellä indeksirahastoon tai ETF-rahastoon. Näin ostat sijoituskohteita sekä kalliilla että halvalla hinnalla, ja keskiostohinta tasoittuu ajan myötä.
Käteiskassaa ei kannata kasvattaa liian suureksi, sillä inflaatio syö nopeasti tämän reaaliarvoa. Kaikkea varallisuutta ei tästä huolimatta kannata sijoittaa, vaan sopiva taloudellinen puskuri on aina syytä ylläpitää.
Taloudellisen puskurin tärkeä osa on myös riittävän käteiskassan rakentaminen. Pitämällä rahaa tilillä likvidissä muodossa, pystyt myös hyödyntämään potentiaalisia sijoitusmahdollisuuksia niiden ilmaantuessa.
Voit minimoida inflaation haittavaikutukset tilillä makaavalle rahalle pitämällä rahaa korollisella säästötilillä.
Markkinariskiltä suojautuminen ei ole mahdollista pelkästään hajauttamalla.
Kokeneet sijoittajat voivat kuitenkin hyödyntää erilaisia johdannaisia, kuten optioita ja viputuotteita suojautuakseen markkinoiden laskulta.
Esimerkiksi shorttaus eli lyhyeksi myynti mahdollistaa markkinoiden laskusta hyötymisen.
Sijoituksen tuotto-odotuksen ja riskitason välillä on selkeä yhteys, joka sinun on sijoittajana syytä tunnistaa.
Tunnistamalla erilaiset sijoitusten riskityypit, kykenet rakentamaan sijoitussalkun maltillisella riskitasolla ja hyvällä tuotto-odotuksella.
Markkinariski koostuu koko markkinoihin vaikuttavista tapahtumista, eikä ole helposti tai kokonaan hajautettavissa pois.
Yritysriski taas koostuu yksittäiseen yritykseen tai toimialaan vaikuttavista riskeistä, jotka on mahdollista minimoida hajautuksella.
Seuraa omaa sijoitussuunnitelmaasi ja valikoi sijoitustesi riskitaso sijoitushorisonttisi, tuottotavoitteidesi ja riskinsietokykysi mukaan.
Kyllä, teoriassa sijoittamisessa on mahdollista menettää koko sijoitettu pääoma. Käytännössä tämä on kuitenkin epätodennäköistä hyvin hajautetussa salkussa. Yksittäisen osakkeen arvo voi pudota nollaan yrityksen mennessä konkurssiin, mutta laajasti hajautetun indeksirahaston arvo ei ole koskaan laskenut nollaan. Hajauttaminen useisiin omaisuusluokkiin ja toimialoihin on tehokkain tapa suojautua pääoman menetykseltä.
Tuotto-riski-suhde tarkoittaa sijoittamisen perusperiaatetta, jonka mukaan korkeampi tuotto-odotus edellyttää korkeampaa riskitasoa. Matalariskiset kohteet kuten säästötilit tarjoavat matalaa tuottoa, kun taas korkean riskin sijoitukset kuten osakkeet voivat tarjota korkeampaa tuottoa pitkällä aikavälillä. Sijoittajan tulee löytää tasapaino oman riskinsietokykynsä ja tuottotavoitteidensa välillä.
Yleisin tapa mitata sijoitusriskiä on volatiliteetti eli sijoituskohteen arvon vaihtelu. Volatiliteettia mitataan beta-kertoimella, jossa arvo 1 tarkoittaa markkinoiden keskimääräistä vaihtelua. Alle 1:n beta-kerroin viittaa markkinoita vakaampaan sijoituskohteeseen, ja yli 1:n kerroin markkinoita heiluvampaan kohteeseen. Myös keskihajonta ja Sharpen luku ovat yleisesti käytettyjä riskimittareita.
Tehokkain keino riskien pienentämiseen on hajauttaminen. Hajauta sijoituksia eri toimialoille, maantieteellisille alueille ja omaisuusluokkiin. Jo 10 eri osaketta tarjoaa lähes optimaalisen hajautuksen yritysriskin osalta. Myös ajallinen hajauttaminen eli säännöllinen sijoittaminen tasaa markkinoiden heilahtelujen vaikutusta. Pidä lisäksi sopiva taloudellinen puskuri yllättäviä menoja varten.
Ei, korkea riski ei ole automaattisesti huono asia. Riski ja tuotto kulkevat käsi kädessä: ilman riskinottoa ei ole mahdollisuutta merkittäviin tuottoihin. Esimerkiksi osakesijoitukset ovat historiallisesti tuottaneet keskimäärin 7–10 % vuodessa pitkällä aikavälillä, mutta tämä edellyttää korkeamman riskin hyväksymistä. Oleellista on, että riskitaso vastaa omaa sijoitushorisonttia ja riskinsietokykyä.
Onko sinulla kysyttävää tästä aiheesta? Kysy yhteisöltä.
Sähköposti vahvistettu. Kommenttisi ilmestyy tarkistuksen jälkeen.
Linkki vanheni. Lähetä kommenttisi uudelleen.
Anonyymi
Talousasiantuntija · Financer
Vertaile osakevälittäjiä
alkaen 0 € vähimmäistalletus
13 vaihtoehtoa
Tarkastettuja, valvottuja välittäjiä
Vertaile välittäjiäVertaile osakevälittäjiä
alkaen 0 € vähimmäistalletus
13 vaihtoehtoa
10 min lukuaikaSijoittaminen
11 min lukuaikaSijoittaminen
11 min lukuaikaSijoittaminen
7 min lukuaikaSijoittaminen
14 min lukuaikaSijoittaminen
Tilaa *Financer Stacks* -uutiskirje - Saat joka viikko käytännön vinkkejä rahankäytön hallintaan, lisätulojen hankkimiseen ja siihen, miten rakennat arjen, jossa raha tukee sinun tavoitteitasi.