Näin pyydät palkankorotusta ja perustelet sen oikein

Kirjoittanut Jussi Yli-Korhonen

- 17.4.2026

Lue
Mitä opit tästä oppaasta

Opi milloin ja miten pyytää palkankorotusta sekä mikä on realistinen korotusprosentti Suomessa. Käytännön opas palkkaneuvotteluihin.

5 vaihetta5 min suoritusaika

Kerää näyttöä saavutuksistasi

Listaa konkreettiset tulokset: projektit, joita olet vetänyt, ongelmat, jotka olet ratkaissut, ja mittarit, joissa olet ylittänyt tavoitteet. Numerot puhuvat enemmän kuin yleisluontoiset kuvailut.

Selvitä markkinapalkka

Käytä Tilastokeskuksen tietoja, ammattiliiton palkkasuosituksia ja verkkopalveluiden palkkavertailuja selvittääksesi, mitä vastaavasta tehtävästä maksetaan muualla.

Määritä palkkapyyntösi

Päätä tarkka euromäärä tai prosentti etukäteen. Pyydä hieman enemmän kuin alin hyväksyttävä taso, jotta neuvotteluvaraa jää. Hyvä nyrkkisääntö: pyydä 10–15 % enemmän kuin minimi, jonka hyväksyisit.

Sovi tapaaminen esihenkilön kanssa

Älä ota palkkaa puheeksi ohimennen. Pyydä erillinen tapaaminen ja kerro etukäteen, että haluat keskustella palkastasi. Tämä antaa esihenkilöllesikin aikaa valmistautua.

Harjoittele puheenvuorosi

Käy läpi keskeiset perustelusi ääneen. Harjoittelu auttaa esittämään asiasi luontevasti ja itsevarmasti ilman, että joudut lukemaan muistiinpanoista.

Palkankorotuksen pyytäminen on yksi tehokkaimmista tavoista kasvattaa tulojasi uran aikana. Silti moni jättää korotuksen pyytämättä, koska ei tiedä miten tai milloin asia kannattaa ottaa puheeksi.

Suomalaisen työuran pituus on keskimäärin lähes 40 vuotta. Tuona aikana työnkuvat muuttuvat, vastuut kasvavat ja osaaminen kehittyy – mutta palkka ei aina seuraa perässä ilman aktiivisuutta.

Palkkaneuvottelu on normaali osa työelämää. Palkka nousee hiljalleen työsopimuksen ja TES-korotusten mukaan, mutta henkilökohtaisella palkankorotuksella voit nopeuttaa palkkakehitystäsi merkittävästi. Tässä oppaassa käymme läpi, milloin ja miten pyytää palkankorotusta, mikä on realistinen korotusprosentti ja miten perustella pyyntösi vakuuttavasti.

Milloin pyytää palkankorotusta?

Oikea ajankohta on yhtä tärkeä kuin hyvät perustelut. Palkankorotuksen pyytäminen kannattaa ajoittaa tilanteeseen, jossa työnantajasi on vastaanottavaisimmillaan.

Parhaat ajankohdat palkankorotuksen pyytämiseen:

  • Kehityskeskustelu – Luonteva tilaisuus, jossa palkka kuuluu agendalle
  • Onnistuneen projektin jälkeen – Tuoreet saavutukset ovat parasta perustelua
  • Työnkuvan muuttuessa – Uudet vastuut oikeuttavat palkantarkistukseen
  • Vuosittain – Ota palkka puheeksi vähintään kerran vuodessa, vaikka korotusta ei heti tulisikaan
  • Budjettikauden alussa – Monissa yrityksissä palkkabudjetti päätetään tiettyyn aikaan vuodesta

Vältä pyytämästä palkankorotusta kesken kiireistä projektia, irtisanomisten aikaan tai kun yrityksellä menee taloudellisesti huonosti.

Palkankorotuksen perusteet

Palkankorotuksen pyytäminen on perusteltua monissa tilanteissa. Tässä yleisimmät syyt, jotka työnantajasi todennäköisesti hyväksyy:

  • Työnkuvasi on laajentunut – Jos vastuualueesi on kasvanut tai teet tehtäviä, jotka eivät kuulu alkuperäiseen työnkuvaasi, palkan pitäisi heijastaa tätä.

  • Olet alipalkattu suhteessa markkinatasoon – Vertaa palkkaasi alan keskiarvoon. Tilastokeskuksen palkkatilastojen mukaan suomalaisten kokoaikaisten palkansaajien mediaanikuukausipalkka oli 3 611 euroa vuonna 2024.

  • Olet saavuttanut mitattavia tuloksia – Konkreettiset saavutukset kuten myynnin kasvu, kustannussäästöt tai onnistuneet projektit ovat vahvimpia perusteita.

  • Osaamisesi on kehittynyt – Uudet sertifikaatit, koulutukset tai erikoisosaaminen nostavat arvoasi työmarkkinoilla.

  • Et ole saanut korotusta pitkään aikaan – Jos edellisestä henkilökohtaisesta korotuksesta on kulunut yli kaksi vuotta, on hyvä aika ottaa asia puheeksi.

Palkkatasojen vertailu ennen neuvottelua

Ennen palkankorotuksen pyytämistä selvitä, mikä on alan ja tehtävän mukainen palkkataso. Tämä antaa neuvotteluillesi konkreettisen pohjan.

Hyödyllisiä lähteitä palkkavertailuun:

Kun tiedät markkinatason, voit esittää palkkapyyntösi faktapohjaisesti: "Alan mediaanipalkka vastaavassa tehtävässä on X euroa, ja oma palkkani on tällä hetkellä tämän alapuolella."

Mikä on realistinen palkankorotus?

Yksi yleisimmistä kysymyksistä on, kuinka suurta palkankorotusta voi pyytää. Realistinen palkankorotus riippuu tilanteesta:

  • Vuosittainen yleiskorotus (TES): Vuonna 2026 yleiskorotukset vaihtelevat aloittain noin 1,5–2,9 % välillä. Esimerkiksi teknologiateollisuudessa yleiskorotus on 1,5 % ja rakennusalalla 2,9 %.
  • Henkilökohtainen palkankorotus: Tyypillisesti 5–10 % on realistinen sisäinen korotus. Merkittävien vastuumuutosten yhteydessä jopa 10–15 % voi olla perusteltua.
  • Työpaikan vaihdon yhteydessä: Keskimäärin 10–20 % korkeampi palkka on mahdollinen, koska uusi työnantaja haluaa houkutella osaavaa työvoimaa.

Esimerkki: Jos nykyinen bruttopalkkasi on 3 500 euroa kuukaudessa ja pyydät 7 % korotusta, uusi palkkasi olisi noin 3 745 euroa kuukaudessa eli 245 euroa lisää ennen veroja.

Muista, että palkkaneuvottelu on aina yksilöllinen. Pyydä hieman enemmän kuin mitä odotat saavasi, jotta neuvotteluvaraa jää.

Älä maksa turhia kaupankäyntikuluja osakkeista

Säästä jopa tuhansia euroja valitsemalla osakekauppaan markkinoiden paras välittäjä.

Vertaile osakevälittäjät

Näin valmistaudut palkkaneuvotteluun

Hyvin valmisteltu palkkaneuvottelu onnistuu todennäköisemmin. Käy läpi nämä vaiheet ennen tapaamista:

Vinkit palkkaneuvotteluun

Palkkaneuvottelussa on tärkeää pysyä asiallisena ja ammattimaisena. Nämä käytännön vinkit auttavat sinua onnistumaan:

  • Asettaudu työnantajasi asemaan – Mieti, miten voit todistaa arvosi yrityksen näkökulmasta. Neuvotteluissa on aina kaksi osapuolta, ja työnantajan täytyy nähdä palkankorotus investointina.

  • Perustele osaamisesi konkreettisesti – Pelkkä "teen työni hyvin" ei riitä. Kerro, minkä projektin olet vienyt maaliin, miten olet parantanut prosessia tai mitä säästöjä olet tuonut.

  • Tee tarjous ensimmäisenä – Kun esität itse luvun ensin, asetat neuvottelun ankkuripisteen. Jos työnantaja ehtii ensin, sinun voi olla vaikeampi nostaa tarjousta.

  • Pyydä hieman enemmän kuin haluat – Palkkaneuvottelu on kompromissin tekemistä. Jos pyydät aluksi vähän enemmän, jää varaa joustaa.

  • Älä vertaa itseäsi kollegoihin – Vertaa sen sijaan omaa kehitystäsi ja saavutuksiasi aikaisempaan. Kollegoiden palkkojen kommentointi voi kuulostaa epäammattimaiselta.

  • Älä uhkaa lähteä, ellet tarkoita sitä – Tyhjä uhkaus voi vahingoittaa suhdettasi työnantajaan. Jos sinulla on aito työtarjous muualta, voit mainita sen harkiten.

  • Perustele vain työhön liittyvillä asioilla – Elinkustannusten nousu tai henkilökohtaiset menot eivät ole työnantajan näkökulmasta peruste palkankorotukselle. Keskity suoritukseesi ja markkinatasoon.

  • Ole kärsivällinen – Työnantajasi ei välttämättä voi vastata heti. Anna aikaa harkinnalle ja sovi jatkoaikataulu.

Palkkaneuvottelun jälkeen

Riippumatta siitä, saatko korotuksen vai et, neuvottelun jälkeen on tärkeää toimia oikein:

  • Kirjaa sovitut asiat ylös – Pyydä, että palkankorotus ja mahdolliset muut sovitut asiat vahvistetaan kirjallisesti sähköpostilla tai työsopimuksen päivityksellä.

  • Älä jätä asioita roikkumaan – Jos työnantaja sanoo "katsotaan myöhemmin", sovi tarkka päivämäärä jatkokeskustelulle.

  • Arvioi neuvottelua – Mikä meni hyvin? Mihin työnantaja kiinnitti huomiota? Mitä olisit voinut tehdä paremmin? Nämä opit auttavat seuraavassa neuvottelussa.

Mitä tehdä, jos palkankorotus evätään?

Jos työnantajasi ei myönnä korotusta, älä lannistu. Se ei tarkoita, etteikö pyyntösi olisi ollut perusteltu.

Toimi näin:

  • Pyydä palautetta – Selvitä, mitä tavoitteita sinun pitäisi saavuttaa ennen seuraavaa keskustelua.
  • Sovi aikataulu – Pyydä uutta palkkakeskustelua esimerkiksi 3–6 kuukauden päähän.
  • Neuvottele muista eduista – Jos palkkakorotus ei ole mahdollinen, kysy vaihtoehdoista: bonusjärjestelmä, koulutusbudjetti, etätyömahdollisuus, ylimääräiset vapaapäivät tai työsuhdeauto.
  • Harkitse vaihtoehtoja – Jos korotuksia ei tule toistuvasti eikä muita etuja ole tarjolla, on hyvä pohtia, tarjoaako nykyinen työpaikka riittävästi urakehitystä.

Muista, että jo pelkkä palkankorotuksen pyytäminen osoittaa aloitteellisuutta ja voi vaikuttaa myönteisesti seuraavaan korotuskierrokseen.

Palkankorotus vai työpaikan vaihto?

Tutkimusten mukaan työpaikan vaihtaminen nostaa palkkaa keskimäärin 10–20 %, kun taas sisäinen palkankorotus on tyypillisesti 5–10 %. Ero selittyy sillä, että uusi työnantaja haluaa houkutella osaajia kilpailukykyisellä palkalla, kun taas nykyisessä työpaikassa korotukset ovat usein sidottuja budjettirajoituksiin ja TES-korotuksiin.

Palkankorotuksen pyytämisellä nykyisessä työpaikassa on kuitenkin omat etunsa. Se vahvistaa asemaasi yrityksessä, osoittaa lojaalisuutta ja voi johtaa parempiin uramahdollisuuksiin pitkällä aikavälillä. Lisäksi se välttää työpaikan vaihtoon liittyvän epävarmuuden ja sopeutumisen uuteen työkulttuuriin.

Työpaikan vaihtaminen tarjoaa nopeamman palkankasvun lisäksi uusia haasteita ja laajentaa ammatillista verkostoa. Haittapuolena on sopeutumisen tarve ja koeaika, jonka aikana työsuhdeturva on heikompi.

Lopulta päätös palkankorotuksen pyytämisestä tai työpaikan vaihtamisesta riippuu uratavoitteistasi, nykyisen työpaikan tilanteesta ja henkilökohtaisista arvoistasi.

Palkankorotuksen jälkeen – laita varallisuus kasvuun

Palkankorotuksen myötä bruttopalkkasi nousee, jolloin myös veroprosentin tarkistaminen tulee ajankohtaiseksi.

Mahdollisesta veroprosentin noususta huolimatta käyttöösi jää palkankorotuksen jälkeen enemmän rahaa. Ylimääräiset tulot kuluvat kuitenkin helposti kulutukseen, mikäli et budjetoi lisääntyneitä tulojasi.

Nouseva tulotaso kannattaa hyödyntää oman varallisuuden kerryttämiseen, sillä pitkällä aikavälillä varallisuus tuo taloudellista mielenrauhaa.

Kolme askelta palkankorotuksen jälkeen:

  1. Puskurirahasto – Mikäli sinulla ei vielä ole taloudellista puskuria, aloita kerryttämällä 3–6 kuukauden menoja vastaava summa korolliselle säästötilille.
  2. Säännöllinen sijoittaminen – Aloita pitkäjänteinen sijoittaminen tehokkaalla hajautuksella. Helpoiten tämä onnistuu indeksirahastojen avulla.
  3. Kehitä osaamistasi – Sijoita osa lisätuloista koulutukseen, joka kasvattaa arvoasi työmarkkinoilla ja mahdollistaa seuraavan palkankorotuksen.

Yleisimmät virheet palkkaneuvottelussa

Vältä nämä sudenkuopat, jotka voivat pilata muuten hyvin valmistellun palkkaneuvottelun:

  • Valmistautumattomuus – Ilman konkreettisia perusteluja ja markkinadataa pyyntösi jää ontoksi.

  • Kollegoiden palkkoihin vetoaminen – Tämä voi kuulostaa työnantajasta epäammattimaiselta ja katkealta.

  • Tunteiden vallassa toimiminen – Turhautuminen tai viha eivät edistä asiaa. Pysy asiallisena ja rauhallisena.

  • Uhkavaatimukset – Irtisanoutumisella uhkailu ilman oikeaa vaihtoehtoa on riskialtista ja vahingoittaa suhdettasi.

  • Suullisiin lupauksiin tyytyminen – Vaadi aina kirjallinen vahvistus sovituista asioista.

  • Pyytämättä jättäminen – Suurin virhe on olla pyytämättä ollenkaan. Useimmat työnantajat eivät tarjoa korotusta oma-aloitteisesti.

Usein kysytyt kysymykset palkankorotuksesta

Paljonko voi pyytää palkankorotusta?

Realistinen henkilökohtainen palkankorotus on tyypillisesti 5–10 %. Merkittävien vastuumuutosten yhteydessä jopa 10–15 % voi olla perusteltua. Vuonna 2026 TES-yleiskorotukset vaihtelevat Suomessa noin 1,5–2,9 % alakohtaisesti.

Mikä on realistinen palkankorotus?

Sisäisessä palkankorotuksessa 5–10 % on tavallista. Jos työnkuvasi on muuttunut olennaisesti tai olet selvästi alipalkattu markkinatasoon nähden, suurempikin korotus on perusteltu. Vertaa aina omaa palkkaasi alan keskiarvoon ennen pyyntöä.

Kuinka usein palkankorotusta kannattaa pyytää?

Palkkaa kannattaa ottaa puheeksi vähintään kerran vuodessa, esimerkiksi kehityskeskustelun yhteydessä. Jos työnkuvasi muuttuu merkittävästi kesken vuoden, voit pyytää korotusta myös silloin. Kahden vuoden väli ilman korotusta on hyvä merkki siitä, että asia on aika ottaa puheeksi.

Miten perustella palkankorotus työnantajalle?

Parhaita perusteita ovat konkreettiset saavutukset (esim. onnistuneet projektit, myynnin kasvu), kasvanut vastuu, markkinapalkkavertailu ja kehittynyt osaaminen. Vältä henkilökohtaisiin menoihin vetoamista – keskity siihen, mitä olet tuonut yritykselle.

Voiko palkankorotusta pyytää koeajalla?

Koeajalla palkankorotuksen pyytäminen on harvinaista, mutta ei kiellettyä. On kuitenkin suositeltavaa odottaa koeajan päättymistä ja osoittaa ensin osaamisesi. Poikkeus voi olla tilanne, jossa työnkuva poikkeaa merkittävästi sovitusta.

Paljonko on yleiskorotus 2026?

Vuonna 2026 yleiskorotukset vaihtelevat aloittain. Teknologiateollisuudessa yleiskorotus on 1,5 %, rakennusalalla ja auto- ja konekorjaamoalalla 2,9 %, kaupan alalla 2,5 % ja valtionsektorilla 2,1 %. Yleiskorotus on TES-kohtainen ja koskee kaikkia alan työntekijöitä.

Financer Talks

Onko sinulla kysyttävää tästä aiheesta? Kysy yhteisöltä.

Selaa kaikkia
Vähintään 10 merkkiä

Ole ensimmäinen, joka kysyy tästä aiheesta.

Rahoitustuotteiden vertailu vie minuutteja, mutta voi säästää tuhansia euroja.

Vertaile tuotteita

Rahoitustuotteiden vertailu vie minuutteja, mutta voi säästää tuhansia euroja.

Vertaile tuotteita
Tarvitsetko apua?