Kirjoittaja  Aku Tuomola
Tarkistanut  Jussi Yli-Korhonen
Päivitetty: 25.9.2024

Kryptovaluuttojen verotus mietityttää monia, kryptovaluuttojen ollessa varsin tuore omaisuusluokka, jonka verotuskäytännöt ovat muotoutuneet vasta muutamien viime vuosien aikana.

Suomalaiset olivat vuonna 2022 maailman aktiivisimpia ilmoittamaan kryptotulonsa veroilmoituksella, selviää ruotsalaisen kryptoverosovellus Divlyn tutkimuksesta.

Tutkimuksen mukaan 4,09 prosenttia suomalaisista kryptosijoittajista maksoi veroa vuonna 2022.

Kryptovaluuttojen verotukseen liittyy myös lukuisia väärinkäsityksiä, jotka haluamme korjata tässä oppaassa.

Jokainen myyntitapahtuma realisoi verotuksen

Ehkäpä suurin kryptovaluuttojen verotusta koskeva väärinkäsitys on se, ettei kryptovaluutoista tarvitisi maksaa veroja ennen kuin varoja kotiutetaan fiat-valuutoiksi. Eli kryptovaluuttojen välillä käytävä kauppa olisi tämän uskomuksen mukaisesti verotonta. 

Todellisuudessa näin ei kuitenkaan ole, vaan kryptovaluuttojen verotus realisoituu jokaisessa tapahtumasta, jossa kryptovaluuttoja vaihdetaan tai käytetään. Luovutusvoittovero tulee maksaa riippumatta siitä vaihdetaanko kryptovaluuttaa fiat-valuuttaan vai muihin kryptovaluuttoihin. 

Myös kryptovaluuttojen käyttäminen tavaroiden tai palveluiden ostamiseen on verotuksen realisoiva tapahtuma. Mikäli kryptovaluuttasi arvo on tapahtumahetkellä ostohetkeä pienempi, syntyy tästä luovutustappiota, joka vähennetään muista pääomatuloistasi.

Kryptovaluuttoja verotetaan pääasiassa pääomatuloina

“Kryptovaluuttoja verotetaan pääasiassa pääomatuloina, veron ollessa 30% 30 000 euron asti ja tätä ylittävältä summalta 34%. “

Kryptovaluuttoja verotetaan pääsääntöisesti pääomatuloina, proof-of-work -pohjaisten kryptovaluuttojen louhimista lukuunottamatta.

Suomessa pääomatuloja verotetaan 30 ja 34 prosentin verolla, riippuen verovuoden pääomatulojen yhteenlasketusta määrästä.

Verotuksessa kaikki verovuoden aikana kertyneet pääomatulosi lasketaan yhteen, eli esimerkiksi vuokratulo, osinkotulo ja mahdolliset arvopapereiden luovutusvoitot lasketaan yhteen kryptovaluuttojen luovutusvoittojen kanssa 

Näistä vähennetään mahdolliset pääomatuloista tehtävät vähennykset, kuten kaupankäyntikulut ja säilytyspalkkiot. Vähennysten jälkeen jäljelle jäävää pääomatuloa verotetaan 30 prosentin verolla 30 000 euroon asti vuodessa ja 34 prosentin verolla tämän ylittävältä osuudelta.

Verohallinnon Video-opas

Verohallinto on koonnut YouTube-videolle kattavan paketin kryptovaluuttojen verotuksen toiminnasta ja tähän liittyvistä käytännöistä. 

Videolla annetaan myös käytännön vinkkejä kryptovaluuttojen ilmoittamiseen omassa verotuksessasi. 

Näin ilmoitat kryptovaluuttojen verot

Kryptovaluuttojen verojen ilmoittaminen on varsin yksinkertaista ja onnistuu helposti OmaVerossa.

Kokosimme alle tiivistetyn ohjeen prosessista:

Vaiheittainen opas kryptovaluuttojen verojen maksuun

1. vaihe

Laske kryptovaluutoista saadut tulot

Laske kryptovaluuttojen kaupankäynnistä tai käytöstä saadut voitot hyödyntämällä Verohallinnon FIFO-laskuria tai ulkopuolista verotustyökalua, kuten Koinlya tai Divlya.

Muista merkitä kaikki tapahtumat, joissa kryptovaluuttaa on ostettu, myyty, vaihdettu tai käytetty. Luovutusvoitto tai -tappio tulee laskea jokaisesta transaktiosta erikseen.

2. vaihe

Ilmoita kryptotulot veroilmoituksessa

Kaupankäynnistä, vaihtamisesta ja käyttämisestä saatavat tulot tai syntynyt luovutustappio tulee ilmoittaa kohdassa Pääomatulot -> Luovutusvoitot (omaisuuslajiksi Virtuaalivaluutat)

Louhinnasta saatavat ansiotulot taas ilmoitetaan muina ansiotuloina. Tästä syntyvät vähennykset ilmoitetaan kohdassa Vähennykset -> Tulonhankkimiskulut -> Muiden kuin palkkatulojen tulonhankkimismenot. 

Poikkeuksena proof-of-stake kryptovaluuttojen louhinta (lohkoketjussa steikkaus), joka ilmoitetaan kohdassa Muut pääomatulot. Tähän kohdistuvat vähennykset Muut pääomatuloista tehtävät vähennykset kohdassa.

3. vaihe

Maksa verot

Voit maksaa pääomatuloveron itse Omaverossa etukäteeen. Mikäli et maksa veroa ajoissa,peritään myös pääomatuloveroja jäännösverona eli mätkyinä pienen koron kera.

4. vaihe

Säilytä kirjanpitoa

Veroilmoitukseen ei tarvitse liittää asiakirjoja kryptojen myynnistä, ostoista tai käytöstä. Nämä tulee kuitenkin säilyttää itsellä 6 vuoden ajan ja toimittaa pyydettäessä verottajalle.

Kryptovaluuttojen kaupankäynnin verotus – Näin lasket syntyneen pääomatulon

Kryptovaluuttojen kaupankäyntiä verotetaan tuloverolain 45 §:n § momentin mukaisena omaisuutena tuloverolain luovutusvoittoa koskevien säädösten mukaisesti.

Näin ollen kryptovaluuttojen kaupasta syntyy luovutusvoittoa tai -tappiota, riippuen siitä onko myyntihinta matalampi vai korkeampi kuin ostohinta.

Luovutusvoitto tai -tappio lasketaan aina tapahtumakohtaisesti. Tässä huomioidaan myös ostoon, myyntiin sekä säilytykseen liittyvät kulut, kuten kryptopörssien kaupankäyntikulut.

FIFO – Ensimmäisenä ostetut kryptot myydään ensin

Verottaja hyödyntää kryptovaluuttojen verotusta laskettaessa FIFO eli First in – First Out periaatetta. Tämä tarkoittaa sitä, että ensimmäisenä ostetut kryptovauuttaerät katsotaan ensimmäisenä käytetyksi. 

Verohallinto on luonut excel-tiedostona toimivan FIFO-laskurin tähän tarkoitukseen auttamaan kryptovaluuttatapahtumien arvonnousun laskemista veroilmoitusta varten.

Laskurin käyttäminen edellyttää kuitenkin, että olet itse pitänyt kirjaa tapahtumista tai käytät Binancen tai Coinbasen kaltaista kryptopörssiä, jolta tapahtumatiedot on helppo ladata.

Esimerkki FIFO:sta

Käytämme esimerkissä Verohallinnon tekemää ilmaista FIFO-laskuria.

Huomioithan, että FIFO-laskuri edellyttää, että makrot ovat käytössä, jotta laskurin automaatio toimii oikein. 

Allekirjoittanut itse joutui manuaalisesti poistamaan tiedoston suojauksen saadakseen makrot päälle.

Tämä onnistuu klikkaamalla Excel tiedostoa lataamisen jälkeen hiiren oikealla painikkeella -> valitsemalla ominaisuudet -> napsauttamalla alhaalta löytyvässä Suojaus-kohdassa raksin Salli-ruutuun, kuten alla olevassa kuvassa.

Tämän jälkeen makrot pitää vielä sallia Excelin yläreunaan avautuvasta palkista.

FIFO-laskurin käyttö

Esimerkissämme olemme ostaneet Ethereum-kryptovaluuttaa kahdessa erässä, yhteensä 0,8 Ethereumin verran.

  • Ensimmäiset 0,4 ETH ostimme 04.01 hintaan 460,76€, Ethereumin kurssin ollessa 1151,91€ / ETH.
  • Toinen 0,4 ETH erä ostettiin 05.03 hintaan 589,08€, Ethereumin kurssin ollessa 1472,71€ / ETH.
  • 0,6 ETH myytiin 14.07 hintaan 1072,20€, Ethereumin kurssin ollessa 1787€ / ETH
  • Lompakkoon jää vielä 0,2 Ethereumia

Täyttämällä tapahtumat sarakkeiden AIKA – LÄHDE -välille alla olevan esimerkin mukaisesti ja lisäämällä vasemman yläreunan taulukkoon aikavälin, lasketaan luovutusvoitto tai -tappio automaattisesti “Käynnistä makro” nappia painettaessa.

Alla olevassa esimerkissä tammikuussa ostetut kryptovaluutat katsotaan myydyiksi kokonaan, ja puolet maaliskuisista Ethereumeista katsotaan myydyiksi.

Lompakkoon jäävät Ethereumit ovat kokonaisuudessaan maaliskuun ostoerää FIFO-periaatteen mukaisesti.

Esimerkissä luovutusvoittoa syntyi 316,89 euroa. Tästä tulee maksaa pääomatuloveroa 30 prosenttia eli 95,07 euroa, mikäli muut pääomatulot alittavat 30 000 euroa, tai muussa tapauksessa 107,7 euroa eli 34 prosenttia. 

Huomioi, että luovutusvoitosta vähennetään vielä mahdolliset kaupankäyntikulut.

Hankintameno-olettama – Säästä suurista tuotoista

Mikäli et pysty antamaan tietoa kryptovaluutan todelisesta ostohinnasta tai ajankohdasta, lasketaan luovutusvoitto tällöin hankintameno-olettaman mukaan.

Hankintameno-olettamaa käytettäessä kryptovaluuttojen myyntihinnasta ei vähennetä niiden todellista ostohintaa ja hankkimiskuluja vaan ainoastaan kiinteä osuus kryptovaluutan myyntihinnasta.

Mikäli olet omistanut myytävän kryptovaluutan alle 10 vuoden ajan, käytetään hankintameno-olettamana 20 prosenttia myyntihinnasta.

Jos myytävä kryptovaluutta on taas omistettu yli 10 vuoden ajan, käytetään hankintameno-olettamana 40 prosenttia.

Esimerkki hankintameno-olettamasta 

Mikäli käytämme hankintameno-olettamaa samassa esimerkkitilanteessa, jolla demonstroimme FIFO:n käyttöä yläpuolella, emme tarvitse erillistä FIFO-laskuria.

Käytämme esimerkissä taas seuraavia osto- ja myyntiajankohtia ja hintoja:.

  • Osto 1: 0,4 ETH 04.01 hintaan 460,76€, Ethereumin kurssin ollessa 1151,91€ / ETH.
  • Osto 2: 0,4 ETH 05.03 hintaan 589,08€, Ethereumin kurssin ollessa 1472,71€ / ETH.
  • Myynti: 0,6 ETH 14.07 hintaan 1072,20€, Ethereumin kurssin ollessa 1787€ / ETH
  • Lompakkoon jää vielä 0,2 Ethereumia

Tässä tapauksessa riittää, että tiedämme ovatko Ethereumit olleet omistuksessamme yli vai alle 10 vuoden ajan. Esimerkkitapauksessa on selkeää, että Ethereumit ovat olleet omistuksessa alle 10 vuoden ajan, sillä osto- ja myyntitapahtumat ovat samana vuonna.

Tässä tapauksessa käytämme myyntihintaa 1072,20 euroa, josta laskemme hankintakuluiksi 20 prosenttia myyntihinnasta. (Mikäli olisimme omistaneet kryptovaluuttaa yli 10 vuotta, voisimme käyttää 40 prosentin hankintameno-olettamaa)

Näin ollen lasketaan, että voittoa on syntynyt 1072,20 – (0,20 * 1072,20) =  857,76 euroa. Tästä koituu maksettavaksi 30 prosentin verolla (alle 3 000 euron vuotuiset pääomatulot) 257,3 euroa. 34 prosentin verolla maksettavaa kertyy 291,6 euroa.

Hankintameno-olettamaa käytettäessä mitään muita kuluja ei saa enää vähentää luovutusvoitosta, vaan kaikkien lasketaan sisältyvän hankintameno-olettamaan.

Kannattaako hankintameno-olettama?

Kuten alla olevasta taulukosta on helposti havaittavissa, ei tässä esimerkissä kannata käyttää hankintameno-olettamaa, sillä maksettavaa tulee lähes kolminkertainen määrä.

Hankintameno-olettaman käyttäminen kannattaa silloin, kun kryptovaluuttasi arvo on yli viisinkertaistunut.

VeroFIFOHankintameno-olettama
30%95,07 € 257,3 €
34%107,7 €291,6 €

Säästä veroissa hankintameno-olettamalla

Hankintameno-olettaman käyttäminen saattaa muodostua edullisemmaksi kuin todellisen ostohinnan käyttäminen.

Erityisesti, mikäli olet ostanut kryptovaluuttoja yli 10 vuotta sitten, jolloin kryptovaluuttasi arvo on saattanut yli kymmenkertaistaa arvonsa. Tällöin 40% hankintameno-olettama madaltaa maksettavan luovutusvoittoveron määrää verrattuna todellisen ostohinnan käyttämisen sijaan.

Cashbackin verotus – Pääsääntöisesti pääomatuloa

Kryptopörssit ja kryptovaluuttojen välittäjät, kuten Binance, Coinbase ja Crypto.com tarjoavat käyttäjilleen mahdollisuuden tilata pankkikortit, joilla on mahdollista käyttää käyttäjätilillä olevia varoja.

Monet näistä kryptokorteista mahdollistavat Cashbackin ansaitsemisen kaikista ostoksista. 

Mikä on cashback?

Cashback on yleisesti etenkin amerikkalaisista luottokorteista löytyvä ominaisuus, joka tunnetaan suomessa myös maksutapaetuna.

Tällä viitataan yksinkertaisesti rahan tai palkkiopisteiden ansaitsemiseen suhteessa kortin kautta tehtyihin ostoihin.

Ehkäpä tunnetuin esimerkki tästä on S-ryhmän maksama bonusraha. Suomessa tunnettuja cashback-luottokortteja ovat muun muassa Sweepbank ja Morrow Bank -luottokortit.

Cashbackin verotus riippuu siitä, edellyttääkö Cashbackin saaminen sijoitusta

Mikäli Cashbackin saaminne edellyttää sijoitusta esimerkiksi tietyn kryptovaluuttamäärän steikkauksen tai hallussapidon muodossa (esim. Binance ja Crypto.com), on cashback veronalaista pääomatuloa. 

Poikkeuksena on mahdollinen kaikille tarjottava cashback, joka ei edellytä minkäänlaisen sijoituksen tekemistä tai kryptovaluutan hallussapitoa. Esimerkiksi Binance myöntää kaikille käyttäjilleen 0,1 prosentin cashbackin, vaikka tämä ei omistaisi yhtäkään BNB:ä. 

Tällainen kaikille myönnettävä cashback, joka ei perustu olemassa olevaan omaisuuteen, on verotonta. Verottoman cashbackin osuus voidaan myös vähentää cashbackin kokonaismäärän verotusta laskettaessa. Esimerkiksi 2 prsoentin cashbackista olisi Binancen tapauksesa veronalaista vain 1,9 prosenttia.

NFT:t

NFT:t eli Non-Fungible Tokenit ovat tokeneita, jotka ilmaisevat omistusoikeutta johonkin tiettyyn omaisuuteen.

Yleensä NFT:a käytetään jonkin digitaalisen teoksen kanssa. Näistä tunnettuja ovat muun muassa suureen suosioon nousseet keräilykohteen kaltaiset taideteokset, kuten Bored Ape Yacht Club.

NFT ei itsessään omaa arvoa tavanomaisen kryptovaluutan tapaan, vaan sen arvo perustuu sen edustamaan omaisuuteen, kuten edellä mainittuun digitaaliseen teokseen.

NFT:n yleisenä käyttötarkoituksena on etenkin digitaalisen taiteen kaupankäynti, jossa omistusoikeuden siirto ja varmentaminen onnistuu helposti lohkoketjuteknologian avulla.

NFT:n verotus – Ansio- tai pääomatuloa

NFT:n myynti verotetaan joko ansio- tai pääomatulona, riippuen siitä onko kyseessä NFT:n ensimyynti vai myöhemmin tapahtuva jatkomyynti.

Ensimyynnillä viitataan tilanteeseen, jossa myyt itse luomasi digitaalisen teoksen. Tästä saatava tulo verotetaan muuna ansiotulona henkilökohtaisen tuloveroprosenttisi mukaan.

Pystyt vähentämään teoksen luomisesta syntyneet kustannukset tulonhankkimismenoina omalla veroilmoituksellasi. Esimerkiksi markkinapaikan palvelumaksut tai mahdollisesti teoksen luomiseen tarvitut ohjelmistolisenssit voidaan vähentää tulonhankkimismenoina.

Jatkomyynnillä viitataan NFT:n myymiseen eteenpäin ensimyynnin jälkeen. Tätä verotetaan luovutusvoittoa koskevin säännöksin pääomatulona samaan tapaan kuin tavanomaista kryptovaluutan myyntiä.

Kryptovaluuttojen louhimisen verotus

Kryptovaluuttojen louhiminen on lohkoketjun ylläpitoa edistävää toimintaa, jossa tietokoneen suorituskykyä hyödynnetään verkon transaktioiden prosessointiin (proof-of-work) tai kryptovaluutan lukitsemiseen verkon käyttöön (proof-of-stake).

Proof-of-work

Kryptovaluuttojen louhimisessa ilmenevät ainoat poikkeukset kryptovaluuttojen verotuksen pääsääntöön verotuksen tapahtumisesta pääomatuloverona. 

Proof-of-work -pohjaisten kryptovaluuttojen louhintaa verotetaan nimittäin ansiotulona henkilökohtaisen veroprosenttisi mukaisesti. Myös louhinnasta syntyvät kulut, kuten louhintaan kulunut sähkö ja louhinnan osuus laitteiston käytöstä vähennetään tällöin ansiotuloista.

Louhintaan käytettävän laitteen, kuten tietokoneen tai ASIC-louhijan hankintamenot on mahdollista vähentää louhinnasta saatavista tuloista. Verottaja ohjeistaa käyttämään seuraavaa taulukkoa vähennyksen määrän laskemiseen tietokoneen tai muun louhintaan käytetyn laitteen hankintamenosta:

Vähennyksen määrä (%)Käyttö louhinnassa
25 %Käytössä satunnaisen louhintatulon hankintaan
50 %Käytössä louhintatulon hankintaan
100 %Pääasiallisesti käytössä louhintatulon hankintaan

Mikäli kyseessä on tavallinen tietokone, on merkitystä myös sillä, paljonko tietokoneella on yksityiskäyttöä, ja on onko taloudessa useampia tietokoneita.

Mikäli laitteen todennäköiseksi käyttöajaksi katsotaan yli kolme vuotta ja hankintameno yli 1000 euroa, vähennetään hankintameno poistoina.Poiston määrä on tällöin enintään 25 prosenttia menojäännöksestä. Mikäli käyttöaika on alle kolme vuotta tai hankintameno korkeintaan 1000 euroa, voidaan hankintameno vähentää kokonaan kerralla.

Proof-of-stake

Proof-of-stake -protkollaan perustuvissa kryptovaluutoissa, kuten Ethereumissa kryptovaluuttaa lukitaan verkon käyttöön korkotuloa vastaan. Verottaja tulkitsee, että tulo perustuu tässä tapauksessa jo olemassa olevaan varallisuuteen (eli lukitsemaasi kryptovaluuttaan), jolloin tuloa verotetaan pääomatulona. 

Proof-of-stake -pohjaisesta kryptovaluutasta lukitsemista vastaan maksettava tulo realisoituu verotettavaksi heti kun saat uudet kryptovaluutat hallintaasi. Verotusarvona pidetään kyseisen virtuaalivaluutan käypää hintaa samaan aikaan.

Miten kryptovaluuttojen tulot tulee ilmoittaa?

Kryptovaluuttojen tulot tulee aina ilmoittaa itse, sillä tieto kryptovaluuttokaupoista ei kulje automattisesti verottajalle. Kaupat tulee ilmoittaa aina itse omalla veroilmoituksellaan Verohallinolle, riippumatta siitä, onko tulo syntynyt Suomessa vai ulkomailla, tai missä valuutassa tulo on saatu.

Virtuaalivaluuttojen luovutusvoitot ilmoitetaan  muun omaisuuden luovutusvoittoina OmaVerossa. 

Proof-of-work -kryptovaluuttojen louhinnasta saadut tulot ilmoitetaan muiden ansiotulojen kohdassa veroilmoituksessa. 

Proof-of-stake -pohjaisissa valuutoissa tulo taas ilmoitetaan muuna pääomatulona.

Erikoistilanteita

Huomioithan, että tässä oppaassa käsittelemme kryptovaluutan omistamista koskevia verotussäädöksiä. Tämän lisäksi on kuitenkin olemassa muutamia muita mahdollisuuksia hyötyä kryptovaluuttojen arvonnoususta, joiden verokohtelu eroaa tämän oppaan sisällöstä:

Pörssilistatut tuotteet

Esimerkiksi Nordnet mahdollistaa joidenkin kryptovaluuttojen arvonnoususta hyötymisen pörssilistattujen tuotteiden avulla.

Tällaisiin tuotteisiin lukeutuvat erilaiset johdannaiset ja rahastot, jotka pyrkivät seuraamaan kryptovaluutan tai kryptovaluuttasalkun arvonkehitystä.

Näissä tapauksissa et kuitenkaan itse tosiasiallisesti omista kryptovaluuttaa, joten verotus tapahtuu, kuten vastaavalla arvopaperilla muussakin tapauksessa.

CFD:t

Osa kauppapaikoista mahdollistaa kryptovaluuttoihin sijoittamisen CFD-hinnanerosopimusten muodossa.

CFD-hinnanerosopimuksilla et kuitenkaan sijoita itse kryptovaluuttaan, vaan tämän arvoa seuraavaan sopimukseen. Tämän vuoksi myös näiden verotus eroaa kryptovaluuttojen verotuksesta.

Suomessa CFD-hinnanerosopimuksiin ei sovelleta luovutusvoittoverotuksen säännöksiä, jonka vuoksi myöskään CFD-hinnanerosopimusten tappioita ei voi vähentää voitoista.

Hinnanerosopimusten voitto verotetaan tavanomaisesti pääomatulona 30% verolla 30 000 euroon saakka ja 34% verolla tämän ylittävältä osalta.

CFD-hinnanerosopimuksista syntyvää tappiota ei kuitenkaan voi vähentää. Näin voit joutua tilanteeseen, jossa menetät kaiken sijoittamasi pääooman, mutta joudut silti maksamaan veroa aiemmista voitollisista kaupoistasi.

Usein kysyttyjä kysymyksiä kryptovaluuttojen verotuksesta

Mitä jos ei ilmoita kryptokaupoista verottajalle?

Mikäli kryptovaluutoista saatavia tuloja jättää ilmoittamatta verottajalle, seuraa näistä vähimmillään veronkorotus, joka on 0,5-10% lisätystä tulosta, vähintään 75 euroa. Mikäli kyse on suuremmasta summasta tai teko on toistuvaa, voidaan sinua syyttää veropetoksesta.

Pitääkö kryptovaluutoista maksaa veroja?

Kyllä, myös kryptovaluutoista tulee maksaa veroa, mikäli kryptovaluuttaa:

  • Myydään
  • Vaihdetaan toiseen kryptovaluuttaan
  • Käytetään palvelun tai tavaran ostamiseen
  • Vastaan ansaitaan korkotuloa
  • Louhitaan

Milloin kryptoista pitää ilmoittaa verottajalle?

Kryptovaluuttojen ostamisesta tai omistamisesta ei pidä ilmoittaa verottajalle. Kaikista muista kryptovaluutoilla tapahtuvista kaupankäyntitapahtumista tulee kuitenkin ilmoittaa verottajalle, riippumatta siitä vaihdetaanko kryptovaluuttaa toiseen kryptovaluuttaan, fiat-rahaan, tuotteisiin vai palveluihin.

Voiko kryptovaluutta tappiot vähentää verotuksessa?

Kyllä, kryptovaluuttojen tappiot on mahdollista vähentää pääomatulojen verotuksessa.

Pitääkö Bitcoinista maksaa veroa?

Bitcoinin ostamisesta tai omistamisesta ei tarvitse maksaa veroa. Bitcoinin myymisestä, vaihtamisesta tai käyttämisestä suoraan jonkin asian tavaran tai palvelun ostamiseen syntyy veronalaista luovutusvoittoa tai tappiota, riippuen siitä onko Bitcoinin arvo tapahtumahetkellä korkeampi vai matalampi kuin ostohetkellä.

Pitääkö kryptojen louhinnasta maksaa veroja?

Kyllä, myös kryptovaluuttojen louhinnasta on maksettava veroa. Proof-of-work-pohjaisten kryptovaluuttojen (esim. Bitcoin) louhintaa verotetaan ansiotulona henkilökohtaisen veroprosenttisi mukaisesti. Proof-of-stake -pohjaisten kryptovaluuttojen louhintaa verotetaan pääomatulona, kuten kaupankäyntiä kryptovaluutoilla.

Paljonko kryptoista maksetaan veroa?

Kryptovaluutoista maksetaan pääasiassa pääomatuloina, poislukien proof-of-work -pohjaisten kryptovaluuttojen louhinta, jota verotetaan ansiotulona. Pääomatuloina verotettavia kryptovaluuttoja verotetaan 30 000 euroon asti 30 prosentin verokannalla voitto-osuudesta ja 34 prosentin verolla tätä suuremmista tuloista.

Oliko artikkeli hyödyllinen?

Anna ensimmäisenä palautetta

Lähteet
Luotettavaa taloustietoa
Financer -sivustolla olemme sitoutuneet auttamaan sinua raha-asioissasi. Kaikki sisältömme noudattaa toimituspolitiikkaamme. Kerromme avoimesti, kuinka arvioimme tuotteita ja palveluita arviointiprosessissamme ja kuinka tienaamme rahaa.

Lahjoitamme osan sivuston tuotosta hyväntekeväisyyteen.  Lue lisää