Näin teet valtakirjan pankkiasioiden hoitoon

Joskus pankkiasioita ei pääse hoitamaan itse. Sairauden, matkan tai muun esteen vuoksi voi olla tarpeen valtuuttaa toinen henkilö asioimaan pankissa puolestasi. Tällöin tarvitset valtakirjan.

Valtakirja pankkiin on asiakirja, jolla annat toiselle henkilölle oikeuden hoitaa tiettyjä pankkiasioitasi. Tässä oppaassa käymme läpi valtakirjan tekemisen vaihe vaiheelta, pankkien vaatimukset sekä eri valtakirjatyypit.

Valtakirja on kirjallinen valtuutus, jolla henkilö (valtuuttaja) antaa toiselle henkilölle (valtuutettu) oikeuden toimia puolestaan tietyssä asiassa. Valtakirjan oikeudellinen perusta on laissa varallisuusoikeudellisista oikeustoimista (228/1929).

Lain mukaan valtakirjalle ei ole tiukkoja muotovaatimuksia. Se voi olla käsinkirjoitettu tai tietokoneella laadittu. Käytännössä pankit ja viranomaiset kuitenkin edellyttävät usein omia valtakirjapohjia, joten kannattaa aina tarkistaa vaatimukset omasta pankista etukäteen.

Valtakirjalla valtuutettu voi hoitaa valtuuttajan puolesta esimerkiksi:

• Rahan nostamisen tililtä
• Laskujen maksamisen
• Lainan lyhennyksen hoitamisen
• Asioinnin postissa tai viranomaisessa

Valtakirjoja on kahta päätyyppiä, ja niiden ero on tärkeä ymmärtää etenkin pankkiasioissa.

Yksilöity valtakirja koskee yhtä tarkasti määriteltyä tehtävää. Siinä kerrotaan täsmälleen, mitä valtuutettu saa tehdä – esimerkiksi nostaa tietyn summan tietyltä tililtä tiettynä päivänä. Yksilöity valtakirja on pankkien vaatima muoto.

Avoin valtakirja on laajempi valtuutus, jossa ei rajata tarkasti mitä tehtäviä valtuutettu saa hoitaa. Avoin valtakirja voi olla voimassa pitkän aikaa ja kattaa useita eri asioita.

Tärkeää: Pankit eivät hyväksy avointa valtakirjaa pankkiasioiden hoitamiseen. Pankkiin tarvitaan aina yksilöity valtakirja, jossa on tarkka kuvaus siitä, mitä tehtäviä valtuutus koskee. Tämä on pankkien turvallisuuskäytäntö asiakkaan varojen suojaamiseksi.

Valtakirja voi olla myös ajallisesti rajattu:

• Kertaluonteinen valtakirja – voimassa yhden asian hoitamista varten. Kun tehtävä on suoritettu, valtakirja raukeaa. Tätä käytetään tyypillisesti yksittäiseen pankkiasiointiin.
• Määräaikainen valtakirja – voimassa tietyn ajanjakson, esimerkiksi kuukauden tai puolen vuoden ajan. Sopii tilanteisiin, joissa sairauden tai matkan vuoksi pankkiasioita täytyy hoitaa toistuvasti toisen henkilön kautta.

Kertaluonteinen valtakirja luovutetaan pankille asioinnin yhteydessä, eikä sitä palauteta.

Pankit ovat tarkkoja valtakirjojen suhteen, koska kyseessä on asiakkaan varojen ja tietojen suojaaminen. Tässä tärkeimmät huomiot:

• Yksilöity valtakirja vaaditaan aina – avoimella valtakirjalla ei voi asioida pankissa
• Pankin oma pohja suositeltava – useimmilla pankeilla on oma valtakirjalomake, jonka käyttö nopeuttaa asiointia
• Henkilöllisyys tarkistetaan – valtuutetun on todistettava henkilöllisyytensä konttorissa
• Maksukortit ovat henkilökohtaisia – valtakirjalla ei voi käyttää toisen henkilön maksukorttia tai tunnuslukua
• Verkkopankkitunnuksia ei voi siirtää – valtakirjalla ei saa toisen henkilön verkkopankkitunnuksia käyttöönsä
• Uusia sopimuksia ei voi tehdä – valtakirjalla ei yleensä voi avata uusia tilejä tai solmia uusia sopimuksia

Pankin toimihenkilöllä on aina oikeus harkintansa mukaan olla hyväksymättä valtakirjaa, jos siinä on puutteita tai herää epäilys väärinkäytöstä.

Kuolinpesän pankkiasioiden hoitaminen vaatii erityisen valtakirjan. Kuolinpesän osakkaat voivat valtuuttaa yhden henkilön hoitamaan pesän pankkiasioita.

Kuolinpesän valtakirjassa tulee olla:

• Kaikkien kuolinpesän osakkaiden nimet ja allekirjoitukset
• Valtuutetun henkilötiedot
• Kuvaus tehtävistä (esim. tilien lopettaminen, varojen siirto)
• Vainajan tiedot ja kuolinpäivä

Pankki voi vaatia myös perukirjan tai virkatodistuksen nähtäväksi. Kuolinpesän pankkiasioissa kannattaa olla yhteydessä suoraan pankkiin, sillä käytännöt vaihtelevat pankeittain.

Jos haluat varautua tilanteeseen, jossa et enää itse pysty hoitamaan pankkiasioitasi esimerkiksi sairauden tai onnettomuuden vuoksi, edunvalvontavaltuutus on vahvempi vaihtoehto kuin tavallinen valtakirja.

Edunvalvontavaltuutus eroaa tavallisesta valtakirjasta merkittävästi:

• Se tulee voimaan vasta, kun valtuuttaja ei enää kykene itse hoitamaan asioitaan
• Digi- ja väestötietovirasto (DVV) vahvistaa valtuutuksen
• Se kattaa laajemmin sekä taloudelliset asiat että henkilöä koskevat asiat
• Kaksi esteetöntä todistajaa vaaditaan allekirjoitustilanteessa

Edunvalvontavaltuutus kannattaa tehdä ajoissa, kun on vielä oikeustoimikelpoinen. Se on erityisen tärkeä ikääntyville henkilöille ja heidän läheisilleen.

Suomi.fi-palvelussa voi antaa sähköisiä valtuuksia toiselle henkilölle tai yritykselle. Sähköinen valtuutus on kuin digitaalinen valtakirja, jonka tiedot tallentuvat valtuusrekisteriin.

Suomi.fi-valtuudet soveltuvat erityisesti viranomaisten kanssa asiointiin, kuten veroilmoituksen tekemiseen tai Kelan palveluihin. Kaikkia pankkiasioita ei kuitenkaan voi hoitaa Suomi.fi-valtuudella – pankkiasioihin tarvitaan edelleen pankin oma valtakirja.

Onnistuneen valtakirjan laatimisessa kannattaa huomioida seuraavat asiat:

• Käytä pankin omaa pohjaa aina kun mahdollista, sillä se nopeuttaa asiointia
• Ole mahdollisimman tarkka tehtävän kuvauksessa – mitä yksityiskohtaisempi valtakirja, sitä todennäköisemmin pankki hyväksyy sen
• Tarkista voimassaoloaika – määritä selkeä päättymispäivä tai mainitse, onko kyseessä kertakäyttöinen valtakirja
• Säilytä kopio valtakirjasta itsellesi ennen kuin toimitat sen pankkiin
• Varmista oikeat henkilötiedot – pienkin virhe nimessä tai henkilötunnuksessa voi johtaa valtakirjan hylkäämiseen
• Lataa tulostettava valtakirja pankkiin verkosta, jos pankillasi ei ole omaa lomaketta