Inflaatio: Mitä inflaatio tarkoittaa ja mitkä asiat vaikuttavat inflaatioon?

Kirjoittaja  Jussi Yli-Korhonen

Päivitetty: 18.1.2024

Mitä inflaatio tarkoittaa?

Inflaatiolla tarkoitetaan taloustieteessä ostovoiman heikkenemistä.

Jos jokin talousalue, esimerkiksi Suomi, kärsii inflaatiosta, näkyy se yleensä hintojen nousuna. Hintojen nousu ei siis ole inflaatiota, vaan se on inflaation seuraus.

Inflaatiota mitataan erilaisilla indekseillä, esimerkiksi kuluttajahintaindeksillä ja elinkustannusindeksillä.

Jos hintataso on tarkasteluaikana noussut 3 prosenttia, inflaatio on tällöin 3 prosenttia, kun mittarina käytetään hintatason kehitystä.

Inflaation vastakohta on deflaatio, joka tarkoittaa rahan ostovoiman nousua.

Mistä inflaatio johtuu?

Inflaatioon vaikuttaa useita tekijöitä, joiden arvioiminen voi olla vaikeaa jopa alan ammattilaisille.

1. Monetaarinen inflaatio

Inflaatio johtuu osittain siitä, miten paljon rahavarannot kasvavat, eli miten paljon uutta rahaa painetaan ja lasketaan liikkeelle. Tätä kutsutaan monetaariseksi inflaatioksi.

Moni on varmasti juuri miettiny, mikseivät valtiot paina lisää rahaa, kun valtiolla on niin paljon velkaa? Tällaisen toiminnan seurauksena olisi hyperinflaatio, joka laskisi rahan ostovoimaa merkittävästi, jolloin seurauksena olisi todennäköisesti hurja hintojen nousu. Asiantuntijat ovat nykyisin sitä mieltä, että juuri monetaarinen inflaatio on suurin inflaation aiheuttaja.

2. Kysyntäinflaatio

Toinen syy inflaatiolle on kysyntäinflaatio, jolloin kysyntä kasvaa tarjontaa nopeammin. Yksinkertaisesti tämä tarkoittaa sitä, että ihmiset haluavat ostaa jotain tuotetta enemmän, mitä kaupoissa on tarjolla, jolloin siitä ollaan valmiit maksamaan enemmän.

3. Kustannusinflaatio

Kustannusinflaatio tarkoittaa kustannusten noususta aiheutuvaa hintojen nousua. Kun tuotantokustannukset nousevat, tuotteen tai palvelun hintaa täytyy nostaa, jotta nousseet kustannukset voidaan kattaa.

4. Rakenteellinen inflaatio

Rakenteellinen inflaatio tarkoittaa sitä, että hinnat nousevat jatkuvasti talouden rakenteiden vuoksi. Tällöin rahan määrä ei vastaa sitä, mitä taloudessa tuotetaan. Esimerkiksi jos valtio painaa liikaa rahaa, mutta tuotanto ei kasva samassa suhteessa, raha menettää arvoaan ja hinnat nousevat.

Rakenteellisen inflaation syitä voivat olla monet tekijät, jotka vaikuttavat talouden toimintaan. Näitä ovat esimerkiksi verotus, palkat, tuotteiden ja palveluiden kysyntä ja tarjonta, tai markkinoiden kilpailutilanne. Rakenteellista inflaatiota ei voi poistaa pelkällä rahapolitiikalla, eli sillä, että keskuspankki säätelee rahan määrää ja korkoja. Sen sijaan tarvitaan myös muita toimenpiteitä, jotka parantavat talouden tehokkuutta ja joustavuutta.

Inflaatio Suomessa

Suomessa inflaation mittareina käytetään seuraavia indeksejä:

• Kuluttajahintaindeksi
• Elinkustannusindeksi
• Yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi
• Yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi kiintein veroin

Näistä mittareista saat lisätietoa Tilastokeskuksen sivuilta.

Alla kuvaaja kuluttajahintaindeksin muutoksista vuosilta 1980-2023.

Miten inflaatio vaikuttaa minuun?

• Inflaatio aiheuttaa palveluiden ja tuotteiden hintojen nousua. Kun kaikki on kalliimpaa, et voi ostaa samalla rahasummalla enää niin paljoa, eli rahan ostovoima heikkenee.
• Asuntojen ja vuokrien hinnat nousevat. Asuntojen hintoihin vaikuttaa suuresti myös kysyntä ja yleinen taloudellinen tilanne, joten asuntojen hinnat eivät yksistään riipu inflaatiosta.
• Säästötilin koron ollessa inflaatiota pienempi säästöjen reaaliarvo heikkenee. Tämä tarkoittaa sitä, että vaikka säästöillesi maksetaan tilillä korkoa, säästöjen ostovoima heikkenee, sillä hinnat nousevat enemmän, mitä tili tuottaa korkoa.
• Jos sinulla on laina pitkällä takaisinmaksuajalla, inflaatio ”syö” osan velasta pois. Inflaatio siis vaikuttaa lainan määrään siten, että lainan arvo laskee.
• Inflaatiolla voi olla vaikutusta yritysten vientiin tai tuontiin. Jos toisessa maassa inflaatio on huomattavasti suurempi, hintataso siellä on silloin noussut enemmän.

Inflaation vaikutukset kuluttajiin ja sijoittajiin

Inflaation nousu vaikuttaa negatiivisesti kuluttajien ostovoimaan ja reaalitulojen kehitykseen.

Tämä tarkoittaa, että samalla rahamäärällä saa vähemmän tavaroita ja palveluita kuin ennen. Inflaatio syö myös rahamääräisten säästöjen arvoa, sillä rahan ostovoima heikkenee ajan myötä. Inflaatio voi myös heikentää luottamusta talouteen ja rahapolitiikkaan sekä lisätä epävarmuutta tulevaisuudesta.

Inflaation nousu vaikuttaa myös sijoittajiin eri tavoin riippuen heidän sijoituskohteistaan.

Inflaatio voi olla hyväksi osakesijoittajille, sillä se voi lisätä yritysten liikevaihtoa ja voittoja sekä nostaa osakkeiden arvoja. Toisaalta inflaatio voi olla huonoa korkosijoittajille, sillä se alentaa korkosijoitusten reaalituottoja eli tuottoja inflaation jälkeen. Inflaatio voi myös lisätä korkojen nousupainetta, mikä laskee korkosijoitusten markkina-arvoja.

Tiesitkö?

Tekemämme vertailun mukaan osakesijoittaja voi maksaa jopa 608€ enemmän kaupankäyntikuluja halvimman ja kalleimman osakevälittäjän välillä.

Jos sijoitat osakkeisiin, muista vertailla kaupankäyntikulut!

Vertaile osakevälittäjät

Miten inflaatioon voi varautua?

Inflaatioon voi varautua monin eri tavoin riippuen siitä, onko kyseessä kuluttaja vai sijoittaja.

Kuluttajat voivat varautua inflaatioon esimerkiksi seuraavasti:

• Seuraamalla hintojen kehitystä ja vertailemalla eri tuotteiden ja palveluiden hintoja.
• Säästämällä ja sijoittamalla osan tuloistaan niin, että ne tuottavat enemmän kuin inflaatio syö.
• Neuvottelemalla palkankorotuksista, jotka vastaavat hintojen nousua.
• Välttämällä liiallista velkaantumista, sillä korot voivat nousta inflaation myötä.
• Suosimalla kotimaisia ja ekologisia tuotteita ja palveluita, jotka vähentävät riippuvuutta ulkomaisista raaka-aineista ja energiasta.

Sijoittajat voivat varautua inflaatioon esimerkiksi seuraavasti:

• Hajauttamalla sijoitussalkkunsa eri omaisuuslajeihin, jotka reagoivat eri tavoin inflaatioon.
• Defensiiviset osakkeet ovat historiallisesti pärjänneet paremmin korkean inflaation tai markkinoiden laskusuhdanteen aikaan.
• Sijoittamalla osakkeisiin, jotka hyötyvät inflaatiosta tai ovat immuuneja sille.
• Sijoittamalla reaalisiin omaisuuslajeihin, kuten kiinteistöihin, jalometalleihin tai hyödykkeisiin, joiden arvo nousee inflaation myötä.
• Sijoittamalla inflaatiosuojattuihin korkosijoituksiin, kuten valtion joukkovelkakirjalainoihin, joiden nimelliskorko mukautuu kuluttajahintaindeksin mukaan.
• Sijoittamalla eri valuuttoihin tai valuuttarahastoihin, jotka suojaavat kotimaan rahan arvon laskulta.

💡 Luitko jo? Miten varautua korkojen nousuun?

Hyperinflaatio: mitä se on ja miten se syntyy?

Hyperinflaatio tarkoittaa tilannetta, jossa hinnat nousevat erittäin nopeasti ja hallitsemattomasti.

Yleensä hyperinflaatiosta puhutaan silloin, kun hinnat nousevat yli 50 prosenttia kuukaudessa. Tällöin esimerkiksi leivän hinta voi olla aamulla eri kuin iltapäivällä.

Hyperinflaatio on harvinainen ilmiö, joka on kokenut vain muutamat maat historiassa. Esimerkiksi vuonna 2022 Yhdysvalloissa on koettu korkeaa inflaatiota; toukokuussa 2022 kuluttajahinnat olivat nousseet noin 8 prosenttia vuodentakaisesta. Vaikka tämä nousu on huolestuttava, ja sillä on ollut vakavia seurauksia monille amerikkalaisille, se ei ole lähelläkään hyperinflaatiota.

Hyperinflaatio eroaa muista inflaation tyypeistä sen vakavuuden vuoksi.

Äärimmäisiä esimerkkejä hyperinflaatiosta

1. Saksan Weimarin tasavalta, 1920-luku

Ehkä tunnetuin esimerkki hyperinflaatiosta, vaikka ei pahin tapaus, on Saksan Weimarin tasavalta 1920-luvun alussa.

Ensimmäisen maailmansodan jälkeen Saksa kärsi vakavista taloudellisista ja poliittisista ongelmista, jotka johtuivat suurelta osin Versailles:n rauhansopimuksen ehdoista. Sopimuksen mukaan Saksa joutui maksamaan suuria korvauksia sodassa voittaneille maille. Nämä korvaukset eivät kelpaisi saksalaisella paperirahalla, jonka arvo oli epävarma hallituksen velkaantumisen vuoksi.

Saksa yritti ratkaista ongelman painamalla lisää paperirahaa, ostamalla sillä ulkomaan valuuttaa ja käyttämällä sitä velkojensa maksamiseen.

Tämä politiikka johti saksan markan nopeaan arvon alenemiseen ja hyperinflaatioon. Saksalaiset kuluttajat reagoivat tilanteeseen yrittämällä kuluttaa rahansa mahdollisimman nopeasti, koska he tiesivät, että se olisi vähemmän arvokasta mitä kauemmin he odottivat. Yhä enemmän rahaa tulvi talouteen, ja sen arvo romahti niin paljon, että lapset leikkivät käytännössä arvottomilla seteleillä.

Venezuela, 2016-

Yksi nykyajan esimerkki hyperinflaatiosta on Venezuela, jossa inflaatio on ollut hallitsematonta marraskuusta 2016 lähtien.

Venezuelan talous on ollut kriisissä jo vuosia, ja sen syitä ovat muun muassa öljyn hinnan lasku, hallinnon korruptio, talouspakotteet ja poliittinen epävakaus.

Venezuelan hallitus on yrittänyt ratkaista ongelmaa painamalla lisää rahaa, mutta tämä on vain pahentanut tilannetta. Rahaa on niin paljon kierrossa, että se ei mahdu enää lompakkoihin tai kassakoneisiin.

Hinnat nousevat niin nopeasti, että kuluttajien on vaikea ostaa perustarvikkeita, kuten ruokaa ja lääkkeitä. Hyperinflaatio on aiheuttanut köyhyyttä, nälkää, sairauksia ja sosiaalista levottomuutta Venezuelassa.

Zimbabwe, 2007-2009

Toinen nykyajan esimerkki hyperinflaatiosta on Zimbabwe, jossa inflaatio karkasi käsistä vuosina 2007-2009. Zimbabwen talous oli romahtanut jo aiemmin maanviljelyn heikkenemisen, poliittisen väkivallan ja kansainvälisen eristyksen vuoksi. Zimbabwen hallitus reagoi tilanteeseen painamalla lisää rahaa, jotta se voisi maksaa julkisen sektorin palkkoja ja muita menoja.

Tämä johti siihen, että rahan arvo laski dramaattisesti ja hinnat nousivat eksponentiaalisesti. Hyperinflaation huipulla vuonna 2008 Zimbabwen inflaatio oli 79.6 miljardia prosenttia kuukaudessa. Tämä tarkoitti sitä, että hinnat kaksinkertaistuivat noin joka päivä. Zimbabwen dollarista tuli niin arvoton, että ihmiset alkoivat käyttää muita valuuttoja tai vaihdantavälineitä, kuten saippuaa tai tupakkaa.