Yhteislaina - Kannattaako lainaa hakea yhdessä?

Yhteislainalla tarkoitetaan lainaa, jossa on useampi hakija. Yleensä yhteislaina on kahden henkilön yhdessä hakema luotto, jota kutsutaan myös lainaksi rinnakkaishakijan kanssa.

Kahden hakijan maksukyky on yhdessä yksittäistä hakijaa parempi, jonka ansiosta lainantarjoajan riski on pienempi.

Näin yhteislainana voidaan myöntää suurempia lainasummia ja tarjota parempia lainaehtoja kuin yksittäiselle hakijalle.

Yleisin yhteislainan tyyppi on asuntolaina, mutta myös kulutusluoton hakeminen onnistuu yhteislainana. Lainaa rinnakkaishakijan kanssa voi hakea tyypillisesti 1 000–70 000 euroa.

Yhteislainan etuna on kahden lainanhakijan parempi maksukyky, sillä molempien hakijoiden käytettävissä olevat tulot lasketaan yhteen.

Lainat hinnoitellaan aina osittain lainanhakijan riskitason mukaan, huomioiden hakijan tulot, muut velat sekä elinkustannukset. Näin yhteislainalle on mahdollista saada matalampi marginaalikorko ja näin myös matalampi kokonaiskorko.

Yhteislainassa molemmat hakijat ovat vastuussa koko lainasummasta, eivätkä ainoastaan osasta sitä. Mikäli toinen lainan hakijoista ajautuu maksukyvyttömäksi eikä kykene suoriutumaan lainan takaisinmaksusta, on koko lainasumman hoitaminen toisen hakijan vastuulla.

Sekä päähakija että lainassa mukana oleva rinnakkaishakija ovat vastuussa koko lainasummasta, ja vastuu lainan hoitamisesta on molemmilla osapuolilla riippumatta siitä kumpi hakijoista ajautuisi maksukyvyttömäksi.

Kuka tahansa täysivaltainen henkilö voi toimia lainan rinnakkaishakijana. Tyypillisintä on kuitenkin, että lainan rinnakkaishakijana toimii päähakijan puoliso.

Yleisesti rinnakkaishakijalta edellytetään kaikilla lainantarjoajilla vähintään 20 vuoden ikää, säännöllistä tulonlähdettä eläkkeen tai palkkatulojen muodossa sekä puhtaita luottotietoja.

Rinnakkaishakijan ei yleensä tarvitse asua samassa osoitteessa, vaan lainantarjoajalle riittää, että sekä pää- että rinnakkaishakijalla on suomalainen henkilötunnus ja osoite.

Rinnakkaishakijalta edellytetään luonnollisesti suostumus rinnakkaishakijaksi ryhtymisestä. Sekä pää- että rinnakkaishakijan tulee tunnistautua vahvasti lainaa haettaessa, joten rinnakkaishakijaa ei ole mahdollista lisätä ilman hänen todellista hyväksyntäänsä.

Lainan hakeminen yhdessä onnistuu helposti hyödyntämällä ilmaista lainanvälittäjää, kuten Zmartaa tai Sortteria.

Huomioithan kuitenkin, etteivät kaikki lainanvälittäjät mahdollista yhteislainan hakemista.

Näin haet yhteislainaa lainanvälittäjiltä:

Yhteislainan hakemisessa on useita selkeitä hyötyjä, mutta lainan mukanaan tuomaa yhteistä vastuuta ei saa koskaan unohtaa.

Listasimme joitakin suurimmista yhteislainan plussista ja miinuksista alle:

Plussat

Miinukset

Yhteislainan hinta määräytyy samaan tapaan kuin minkä tahansa lainan hinta: tyypillisesti lainan hinta koostuu korosta ja lainan mahdollisista sivukuluista, kuten avausmaksusta ja kuukausittaisista lainanhoitokuluista.

Yhteislainan riskitaso on luotontarjoajalle kuitenkin yksin haettavaa lainaa matalampi, hakijoiden määrän ja yhteisen maksukyvyn ollessa korkeampi. Tämän vuoksi lainan asiakaskohtainen marginaali on tyypillisesti matala.

Vakuudettomissa kulutusluotoissa yhteislainan nimelliskorko muodostuu yleensä viitekorosta (esimerkiksi 3 kuukauden Euribor) ja marginaalista. Esimerkiksi Santanderin yhteislainassa marginaalit vaihtelevat lainasumman mukaan: 5 000 euron lainassa marginaali on 9,90 % ja 50 000 euron lainassa 5,00 %. Yhteislainana todellinen vuosikorko voi jäädä selvästi edullisemmaksi kuin yksin haettaessa.

Yhteisissä asuntolainoissa korot ovat merkittävästi kulutusluottoja edullisempia, ja parhaimmillaan nimelliskorko voi alkaa noin 3–4 prosentista.

Yhteislainan suurin riski muodostuu lainan yhteisvastuusta. Molemmat lainanhakijat ovat yhdessä vastuussa hakemastaan lainasta kokonaisuudessaan.

Yleisenä harhaluulona monet olettavat hakijan vastuun rajautuvan vain osaan lainasta, mutta tämä ei ole totta. Todellisuudessa sekä lainan päähakija että rinnakkaishakija ovat vastuussa koko lainamäärästä.

Yhteisessä lainassa, jos toinen maksaa kaikki erät ja toinen ei, maksavalla osapuolella on oikeus vaatia toista osallistumaan kuluihin (regressioikeus). Tämä ei kuitenkaan vapauta kummankaan hakijan vastuuta lainantarjoajaa kohtaan.

Lainan hakeminen kannattaa ainoastaan sellaisen yhteishakijan kanssa, jonka voit luottaa hoitavansa oman osuutensa lainamenoista. Mikäli toinen hakijoista ei maksa omaa osuuttaan lainastaan, on toisen hakijan velvollisuutena maksaa myös tämän osuus.

Pahimmillaan yhteislainan hakeminen epäluotettavan yhteishakijan kanssa voi johtaa molempien hakijoiden luottotietojen menetykseen.

Toisaalta taloudellisesti kykykkyympämpi osapuoli pystyy pelastamaan molemmat velalliset, mikäli toinen velallisista ajautuu väliaikaisesti maksukyvyttömäksi esimerkiksi työttömyysjakson vuoksi.

Eräs yleisimmistä yhteislainaan liittyvistä huolenaiheista on se, mitä yhteiselle lainalle tapahtuu erotilanteessa. Oli kyseessä avioliitto tai avoliitto, yhteislainan vastuut eivät pääty parisuhteen päättyessä.

Avioliitossa yhteinen laina käsitellään osana ositusta. Ositus määrittää, miten omaisuus ja velat jaetaan puolisoiden kesken. Käytännössä yhteinen asuntolaina siirretään usein sille osapuolelle, joka pitää asunnon, mutta tämä edellyttää pankin hyväksyntää.

Avoliitossa omaisuus ja velat jaetaan nimiperiaatteen mukaisesti. Yhteisesti otettu laina säilyy yhteisenä, ellei sitä erikseen järjestellä uudelleen pankin kanssa. Pankki voi periä koko lainasumman kummalta tahansa velalliselta.

Käytännössä erotilanteessa on kolme vaihtoehtoa:

• Toinen osapuoli ottaa lainan kokonaan omiin nimiinsä (edellyttää riittävää maksukykyä ja pankin suostumusta)
• Asunto myydään ja laina maksetaan pois kauppahinnasta
• Yhteislainaa jatketaan entisin ehdoin, vaikka parisuhde on päättynyt

Suositeltavaa on aina keskustella pankin kanssa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa erotilanteen selvittämisestä.

Yhteisessä asuntolainassa on mahdollista sopia eri osuuksista lainanottajien kesken. Tämä tarkoittaa, että vaikka laina on yhteinen, kumpikin osapuoli voi omistaa asunnosta eri suuren osuuden.

Omistusosuudet on tärkeää kirjata selkeästi, sillä ne vaikuttavat:

• Asunnon myyntivoittoverotukseen
• Korkovähennyksen jakautumiseen
• Lahjaveron määräytymiseen, jos toinen maksaa enemmän kuin oman osuutensa

Mikäli toinen osapuoli maksaa merkittävästi enemmän lainasta kuin oma omistusosuutensa edellyttäisi, Verohallinto voi katsoa ylimenevän osuuden lahjaksi. Tämä on syytä huomioida erityisesti avopuolisoilla, joilla ei ole avioliiton tuomaa lahjaverovapautta.

Huhtikuussa 2024 Suomessa otettiin käyttöön positiivinen luottotietorekisteri, joka muutti merkittävästi lainojen myöntämistä.

Rekisteri kerää tiedot kaikista kuluttajien lainoista ja tuloista yhteen paikkaan. Lainantarjoajien on tarkistettava rekisteri ennen luoton myöntämistä.

Yhteislainan osalta positiivinen luottotietorekisteri tarkoittaa käytännössä sitä, että:

• Lainantarjoaja näkee molempien hakijoiden kokonaisvelkatilanteen reaaliajassa
• Hakijoiden todellinen maksukyky voidaan arvioida entistä tarkemmin
• Yhteislainan saaminen voi olla helpompaa, kun hakijoiden tulotiedot ovat suoraan lainantarjoajan saatavilla
• Toisaalta piilotetut velat eivät enää jää huomaamatta, mikä voi vaikuttaa lainapäätökseen

Rekisterin myötä lainantarjoajat pystyvät arvioimaan yhteislainan hakijoiden taloudellista tilannetta entistä kokonaisvaltaisemmin, mikä hyödyttää vastuullisia lainanhakijoita.

Yhteislainan hakeminen onnistuu useista perinteisistä pankeista esimerkiksi asuntolainaa haettaessa.

Vakuudettoman kulutusluoton hakeminen yhteishakijan kanssa ei kuitenkaan onnistu läheskään jokaiselta lainantarjoajalta.

Helpoiten yhteislainojen hakeminen onnistuu lainanvälittäjän avulla, jolta saat yhdellä lainahakemuksella useita lainatarjouksia.

Käyttämällä Zmartaa tai Sortteria lainojen kilpailutukseen, saat yhdellä hakemuksella jopa 20 eri lainatarjousta vertailtavaksesi. Pystyt hakemaan lainaa yhteishakijan kanssa jopa 70 000 euroa jopa 15 vuoden maksuajalla.

Vertaile edullisimmat kulutusluotot