Lue 
Arvioinut Jussi Yli-KorhonenHankintameno-olettama eli HMO on verotuksessa käytettävä termi, joka liittyy omaisuuden myyntivoiton laskemiseen.
Kyseessä on vaihtoehtoinen tapa määrittää omaisuuden hankintahinta, kun lasketaan myyntivoittoa tai -tappiota.
Hankintameno-olettamaa käytetään tilanteissa, joissa omaisuuden todellista hankintahintaa on vaikea selvittää tai kun sen käyttö on verovelvolliselle edullisempaa kuin todellisen hankintahinnan käyttäminen.
Hankintameno-olettama toimii kahdella eri prosentilla, riippuen omaisuuden omistusajasta:
20 % myyntihinnasta, jos omaisuus on omistettu alle 10 vuotta
40 % myyntihinnasta, jos omaisuus on omistettu vähintään 10 vuotta
Kun lasket myyntivoittoa, voit valita, käytätkö todellista hankintahintaa vai hankintameno-olettamaa. Verottaja hyväksyy automaattisesti sen vaihtoehdon, joka on sinulle edullisempi.
Hankintameno-olettaman käyttö on erityisen hyödyllistä seuraavissa tilanteissa:
Kun et tiedä omaisuuden tarkkaa hankintahintaa
Jos omaisuuden arvo on noussut huomattavasti omistusaikana
Kun olet omistanut omaisuuden pitkään, erityisesti yli 10 vuotta
Jos alkuperäinen hankintahinta on ollut alhainen suhteessa nykyiseen myyntihintaan
Pitkän aikavälin osakesijoittaminen on yleisimpiä käyttöympäristöjä hankintameno-olettamalle. Erityisesti yli 10 vuotta omistettujen kasvuosakkeiden myynnissä hankintameno-olettama saattaa muodostua edulliseksi.
Kun olet omistanut sijoituskohteen alle 10v: Sijoituksen arvon noustessa yli 400 prosenttia
Kun olet omistanut sijoituskohteen yli 10v: Sijoituksen arvon noustessa yli 150 prosenttia
Havainnollistetaan hankintameno-olettaman käyttöä esimerkin avulla:
Esimerkki: Olet ostanut osakkeita 5 000 eurolla 15 vuotta sitten ja myyt ne nyt 20 000 eurolla. Tässä tapauksessa voit käyttää 40 % hankintameno-olettamaa, koska olet omistanut osakkeet yli 10 vuotta.
Todellinen hankintahinta: 5 000 €. Myyntivoitto: 20 000 € - 5 000 € = 15 000 €
Hankintameno-olettama (40 %): 20 000 € x 40 % = 8 000 €. Myyntivoitto: 20 000 € - 8 000 € = 12 000 €
Tässä tapauksessa hankintameno-olettaman käyttö on sinulle edullisempaa, koska se pienentää verotettavaa myyntivoittoa 3 000 eurolla. Voit laskea oman tilanteesi hankintameno-olettama laskurin avulla tai yllä olevan kaavan mukaisesti.
Säästä jopa tuhansia euroja valitsemalla osakekauppaan markkinoiden paras välittäjä.
Vertaile osakevälittäjätHankintameno-olettama vaikuttaa suoraan maksettavien verojen määrään. Myyntivoitosta maksetaan pääomatuloveroa, jonka määrä vuonna 2026 on:
30 % 30 000 euroon asti
34 % 30 000 euroa ylittävältä osalta
Hankintameno-olettaman käyttö voi siis merkittävästi pienentää verotaakkaa, erityisesti suuremmissa kaupoissa.
Harkitessasi mihin kannattaa sijoittaa, on hyvä ottaa huomioon myös verovaikutukset pitkällä aikavälillä.
Hankintameno-olettamaa voidaan soveltaa monenlaiseen omaisuuteen:
Osakkeet ja muut arvopaperit
Rahastot ja ETF-rahastot
Kiinteistöt ja asunnot
Mökit ja vapaa-ajan asunnot
Metsätilat
Kryptovaluutat
Taide-esineet ja keräilykohteet
Rahastosijoittamisessa hankintameno-olettama toimii samalla tavalla kuin osakkeissakin. Rahasto-osuuksien omistusaika lasketaan ostohetkestä myyntihetkeen. Huomaa, että rahaston sisäiset ostot ja myynnit eivät vaikuta sinun omistusaikaasi.
Kiinteistösijoittaminen ja asuntosäästäminen ovat alueita, joissa hankintameno-olettamasta voi olla merkittävää hyötyä pitkällä aikavälillä.
Hankintameno-olettaman ymmärtäminen voi vaikuttaa sijoitusstrategiaasi. Pitkäaikainen sijoittaminen voi olla verotuksellisesti edullisempaa, koska:
Voit hyödyntää korkeampaa 40 % hankintameno-olettamaa
Sijoitusten arvo ehtii kasvaa enemmän ajan myötä
Jos olet kiinnostunut osakesijoittamisesta, voit tutustua parhaisiin ETF-rahastoihin tai vertailla osakevälittäjiä löytääksesi itsellesi sopivimman vaihtoehdon.
Kryptovaluuttojen verotuksessa sovelletaan samoja periaatteita kuin muunkin omaisuuden luovutuksissa. Näin ollen hankintameno-olettamaa voidaan käyttää myös kryptovaluuttojen myynnissä syntyneen voiton laskemiseen.
Virtuaalivaluuttojen verotus noudattaa samaa kaavaa kuin muunkin omaisuuden: voit valita joko todellisen hankintamenon tai hankintameno-olettaman sen mukaan, kumpi on sinulle edullisempi.
Kryptovaluuttojen kohdalla on erityisen tärkeää pitää kirjaa ostoista ja myynneistä, sillä markkinat ovat erittäin volatiileja ja kaupankäynti voi olla tiheää.
Jos olet kiinnostunut kryptovaluuttoihin sijoittamisesta, voit tutustua palveluntarjoajiin kuten eToro (CFD) tai Nordnet, jotka tarjoavat mahdollisuuden käydä kauppaa kryptovaluutoilla. Lue lisää kryptovaluuttojen verotuksesta.
Hankintameno-olettama soveltuu myös kiinteistöjen, asunto-osakkeiden ja mökkien myyntiin. Kiinteistösijoittamisessa omistusajat ovat usein pitkiä, joten 40 % olettama on monissa tilanteissa käyttökelpoinen.
Kiinteistön myynnissä hankintamenoon voidaan lisätä perusparannusmenot ja voiton hankkimisesta aiheutuneet kulut. Jos todellinen hankintameno kuluineen ylittää olettaman, on järkevämpää käyttää todellista hankintahintaa.
Metsätilan kohdalla hankintameno-olettama voi olla erityisen hyödyllinen, sillä metsän arvo nousee pitkällä aikavälillä ja alkuperäisen kauppahinnan jäljittäminen voi olla hankalaa.
Oman asunnon myyntivoitto on verovapaata, jos olet asunut asunnossa yhtäjaksoisesti vähintään 2 vuotta
Sijoitusasuntojen kohdalla hankintameno-olettamaa kannattaa harkita pitkän omistusajan jälkeen
Metsätilan tai mökin myynnissä alkuperäisen hankintahinnan dokumentointi voi olla puutteellista, jolloin olettama on käytännöllisin vaihtoehto
Pakkolunastuksissa hankintameno-olettama on aina vähintään 80 % luovutushinnasta
Havainnollistetaan hankintameno-olettaman hyötyä eri tilanteissa alla olevalla taulukolla. Taulukossa vertaillaan todellisen hankintamenon ja hankintameno-olettaman vaikutusta verotettavaan voittoon:
| Myyntihinta | Hankintahinta | Omistusaika | Todellinen hankintameno | HMO | Verotettava voitto (Todellinen) | Verotettava voitto (HMO) | Vero (Todellinen) | Vero (HMO) |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 100 000 € | 80 000 € | 5 vuotta | 20 000 € | 20 000 € (20%) | 20 000 € | 80 000 € | 6 000 € | 24 000 € |
| 100 000 € | 10 000 € | 15 vuotta | 90 000 € | 40 000 € (40%) | 90 000 € | 60 000 € | 27 000 € | 18 000 € |
| 50 000 € | 30 000 € | 8 vuotta | 20 000 € | 10 000 € (20%) | 20 000 € | 40 000 € | 6 000 € | 12 000 € |
| 200 000 € | 50 000 € | 12 vuotta | 150 000 € | 80 000 € (40%) | 150 000 € | 120 000 € | 47 000 € | 38 000 € |
Taulukosta nähdään, että:
Skenaariossa 1: Todellinen hankintameno on parempi, koska omaisuuden arvonnousu on ollut maltillista.
Skenaariossa 2: Hankintameno-olettama on selvästi edullisempi pitkän omistusajan ja suuren arvonnousun vuoksi.
Skenaariossa 3: Todellinen hankintameno on parempi, vaikka omistusaika on lähellä 10 vuotta.
Skenaariossa 4: Hankintameno-olettama on edullisempi suuren arvonnousun ja yli 10 vuoden omistusajan vuoksi.
Jokainen verotustilanne on yksilöllinen, ja laskelmat kannattaa tehdä huolellisesti ennen veroilmoituksen jättämistä. Osakevälittäjät tarjoavat usein työkaluja, jotka auttavat näiden laskelmien tekemisessä.
Käyttämällä Nordnetia tiedot vuoden aikana tekemistäsi kaupoista ja näistä perityistä kaupankäyntikuluista siirtyvät automaattisesti verottajalle. Näin olle et itse joudu täyttämään tietoja veroilmoitukselle.
Mikäli taas käytät ulkomaisia sijoitusalustoja, kuten eToroa tai Freedom24-alustaa, pystyt lataamaan palvelusta raportin vuoden aikana tehdyistä kaupoista. Toimittamalla raportin verottajalle ja ilmoittamalla vuoden aikana syntyneiden voittojen ja tappioiden määrän, vahvistat verotuksen oikeaoppisen toteutumisen.
Voiko hankintameno-olettamaa käyttää osakesäästötilin kohdalla?
Ei, hankintameno-olettamaa ei voi käyttää osakesäästötilin kohdalla. Osakesäästötili on erillinen sijoitusinstrumentti, jolla on omat verosääntönsä. Osakesäästötilin tuottoa verotetaan vasta, kun varoja nostetaan tililtä.
Miten hankintameno-olettamaa sovelletaan perinnöksi saatuun omaisuuteen?Perinnöksi saadun omaisuuden kohdalla hankintamenona käytetään yleensä perintöverotuksessa vahvistettua arvoa. Jos myyt perittyä omaisuutta alle vuoden kuluessa perinnönjättäjän kuolemasta, voit kuitenkin käyttää hankintameno-olettamaa.
Miten hankintameno-olettamaa sovelletaan lahjaksi saatuun omaisuuteen?Lahjaksi saadun omaisuuden kohdalla hankintamenona käytetään yleensä lahjaveroarvoa. Jos kuitenkin myyt lahjaksi saatua omaisuutta alle vuoden kuluessa lahjoituksesta, voit käyttää lahjoittajan alkuperäistä hankintamenoa tai hankintameno-olettamaa. Yli vuoden omistuksen jälkeen voit valita joko lahjaveroarvon tai hankintameno-olettaman.
Voiko hankintameno-olettamaa käyttää, jos myynti tuottaa tappiota?Ei, hankintameno-olettamaa ei voi käyttää tappiollisissa kaupoissa. Hankintameno-olettama on tarkoitettu vain voitollisten myyntien verotuksen laskemiseen. Tappiollisissa kaupoissa käytetään aina todellista hankintamenoa.
Miten hankintameno-olettamaa sovelletaan, jos olen ostanut samaa omaisuutta eri aikoina?Jos olet ostanut samaa omaisuutta (esimerkiksi saman yhtiön osakkeita) eri aikoina, voit soveltaa ns. FIFO-periaatetta (First In, First Out). Tämä tarkoittaa, että ensiksi ostetut osakkeet katsotaan myydyiksi ensin. Voit soveltaa hankintameno-olettamaa erikseen jokaiseen osake-erään sen omistusajan mukaan.
Vaikuttaako hankintameno-olettama muihin vähennyksiin, kuten voiton hankkimisesta aiheutuneisiin kuluihin?Kun käytät hankintameno-olettamaa, et voi vähentää erikseen voiton hankkimisesta aiheutuneita kuluja, kuten välityspalkkioita. Hankintameno-olettama kattaa kaikki kulut. Jos päätät käyttää todellista hankintamenoa, voit vähentää nämä kulut erikseen. Vertaile siis kumpi tapa on sinulle edullisempi.
Paljonko on hankintameno-olettama?Hankintameno-olettama on 20 % myyntihinnasta, jos omaisuus on omistettu alle 10 vuotta, tai 40 % myyntihinnasta, jos omaisuus on omistettu vähintään 10 vuotta. Pakkolunastuksissa olettama on 80 % luovutushinnasta. Verottaja valitsee automaattisesti sinulle edullisemman vaihtoehdon todellisen hankintamenon ja olettaman välillä.
Mitä lasketaan hankintamenoon?Hankintamenoon lasketaan omaisuuden ostohinta sekä kaikki hankintaan suoraan liittyvät kulut, kuten varainsiirtovero, välityspalkkiot ja lainhuudatuskulut. Kiinteistön kohdalla myös perusparannusmenot voidaan lisätä hankintamenoon. Juoksevat kulut, kuten yhtiövastikkeet tai vakuutusmaksut, eivät kuulu hankintamenoon.
Onko sinulla kysyttävää tästä aiheesta? Kysy yhteisöltä.
Ole ensimmäinen, joka kysyy tästä aiheesta.
Vertaile osakevälittäjiä
13 vaihtoehtoa
Tarkastettuja, valvottuja välittäjiä
