Osakesäästötili Suomessa: tilastot

Mitä nämä osakesäästötili tilastot kertovat?

Osakesäästötili tilastot näyttävät kaksi asiaa samaan aikaan: tilien määrä kasvaa yhä, mutta varallisuus jakautuu epätasaisesti iän, sukupuolen ja sijoituskokemuksen mukaan. Euroclearin mukaan osakesäästötilejä oli huhtikuun 2026 lopussa jo yli 460 000.

Tämä sivu on tilastokooste, ei välittäjävertailu. Jos haet käytännön valintaa, aloita erillisestä osakesäästötilin vertailusta tai katso, miten osakesäästötili ja arvo-osuustili eroavat.

Laajempi tausta löytyy sijoittamisen ja osakesijoittamisen oppaista. Tällä sivulla keskitytään numeroihin, lähteisiin ja siihen, mitä lukuja kannattaa siteerata.

Osakesäästötilien kokonaismäärä

Osakesäästötilien määrä nousi vuoden 2025 aikana 397 822 tilistä 443 672 tiliin. Kasvua tuli 45 850 tiliä, eli 11,5 % Euroclearin tammikuussa 2026 julkaiseman tiedotteen mukaan.

Vuoden 2026 alku jatkoi samaa suuntaa. Huhtikuun 2026 lopussa osakesäästötilejä oli jo yli 460 000, eli lähes 20 000 enemmän kuin vuoden 2025 lopussa.

Jos etsit lyhyesti OST-tilastot, tämä on tärkein perusluku: tilien määrä kasvaa edelleen, vaikka osakemarkkina on heilunut ja sijoittajien omistukset ovat vaihtaneet yhtiöstä toiseen.

Keskimääräinen saldo osakesäästötilillä

Euroclearin joulukuun 2025 lukujen perusteella osakesäästötileillä oli suomalaisia pörssiosakkeita noin 6 700 euron arvosta per aktiivinen tili. Luku saadaan jakamalla 2,97 miljardin euron markkina-arvo 443 672 aktiivisella osakesäästötilillä.

Huhtikuussa 2026 vastaava karkea keskiarvo oli noin 6 900 euroa, koska tileillä oli lähes 3,2 miljardin euron arvosta suomalaisyhtiöiden osakkeita ja tilejä oli yli 460 000. Tätä kannattaa käyttää vain suuntaa antavana lukuna, koska lähde antaa huhtikuun tiedot pyöristettyinä.

Sukupuolten ero oli selvä. Euroclearin 26.5.2026 julkaisemassa tiedotteessa miesten osakesäästötileillä olevien omistusten keskiarvo oli 7 978 euroa ja naisten 4 878 euroa.

Tilinomistajien ikäjakauma

Osakesäästötili on painottunut nuoriin sijoittajiin enemmän kuin perinteinen osakeomistaminen. Verohallinnon ensimmäisen käyttövuoden tilastoissa 18-29-vuotiaat avasivat 29 530 osakesäästötiliä ja 30-39-vuotiaat 28 916 tiliä. Yhdessä 18-39-vuotiaat vastasivat 57 prosentista ensimmäisen vuoden avauksista.

Euroclearin vuoden 2026 tiedotteessa sama suunta näkyi edelleen kasvuvauhdissa. Huhtikuuhun 2026 mennessä kovinta kasvua oli alaikäisten tileissä, +6,2 %, ja 18-29-vuotiaiden tileissä, +6,0 %. Määrällisesti eniten tilejä avattiin 18-29-vuotiaille, yli 6 300 uutta tiliä vuoden 2026 alkuun mennessä.

Sukupuolijakauma

Miehillä on edelleen selvästi enemmän osakesäästötilejä kuin naisilla. Joulukuun 2025 lopussa naisten omistamia osakesäästötilejä oli 141 340 ja miesten omistamia 291 222.

Tileillä olevan suomalaisosakevarallisuuden ero oli vielä suurempi. Naisten tileillä oli joulukuussa 2025 suomalaisia pörssiosakkeita 673 miljoonan euron arvosta ja miesten tileillä 2,27 miljardin euron arvosta.

Tilastokeskuksen laajemmassa vuoden 2023 varallisuustilastossa osakesäästötilillä oli arvoa 6,0 prosentilla asuntoväestön miehistä ja 2,6 prosentilla naisista. Tämä tukee samaa johtopäätöstä: osakesäästötili on yleistynyt, mutta sukupuoliero on yhä iso.

Suosituimmat osakkeet osakesäästötilien taustalla

Osakesäästötileistä ei aina julkaista tekstimuotoista listaa vain OST-tileillä omistetuista yhtiöistä. Siksi alla oleva taulukko käyttää Pörssisäätiön kansanosakkeiden listaa, joka perustuu Euroclearin rekisteritietoihin tavallisten osakesijoittajien omistuksista.

Se ei ole puhdas osakesäästötililista. Se kertoo kuitenkin, mitkä Helsingin pörssin osakkeet olivat tavallisten sijoittajien yleisimpiä omistuksia maaliskuun 2026 lopussa.

Listan kärjessä oli Nordea 340 705 tavallisella omistajalla. Mandatum nousi toiseksi, Nokia oli kolmas ja Sampo neljäs.

Kasvu vuodesta 2020

Osakesäästötili tuli käyttöön vuoden 2020 alussa. Pörssisäätiön mukaan ensimmäisen kuukauden aikana avattiin yli 60 000 tiliä, ensimmäisen vuoden aikana yli 150 000 ja kahden ensimmäisen vuoden aikana yli 300 000.

Verohallinnon mukaan 100 000 suomalaista veronmaksajaa sijoitti osakesäästötileille yhteensä miljardi euroa vuoden 2020 aikana. Se tarkoitti, että noin 2 % suomalaisista avasi osakesäästötilin ensimmäisenä käyttövuonna.

Kasvu ei pysähtynyt alkuinnostukseen. Vuoden 2021 lopussa aktiivisia osakesäästötilejä oli 254 115, vuoden 2022 lopussa 303 987, vuoden 2024 lopussa 392 194 ja vuoden 2025 lopussa 443 672.

Osakesäästötili vs. arvo-osuustili: käytön erot

Osakesäästötili ei korvaa arvo-osuustiliä, vaan toimii eri verosäännöillä. Verohallinnon mukaan osakesäästötilin sisällä osakkeita voi ostaa ja myydä ilman, että yksittäisistä myynneistä maksetaan veroa heti. Osingotkaan eivät verotu tilille tullessaan, vaan tuotto verotetaan vasta, kun varoja nostetaan.

Osakesäästötilille voi kuitenkin tallettaa vain rahaa. Vanhoja osakkeita ei voi siirtää arvo-osuustililtä osakesäästötilille. Lisäksi henkilöllä voi olla vain yksi osakesäästötili ja talletusten enimmäismäärä on 100 000 euroa.

Sijoituspalveluissa taustalla vaikuttaa myös MiFID II -sääntely. Finanssivalvonnan mukaan sen tavoitteita ovat sijoittajansuojan parantaminen ja kaupankäynnin avoimuuden lisääminen.

Trendit ja kehityssuunta

Tärkein trendi on tilien määrän tasainen kasvu. Vuoden 2025 aikana tilejä tuli lisää 45 850 ja vuoden 2026 neljän ensimmäisen kuukauden aikana lähes 20 000 lisää.

Toinen trendi on nuorten vahva osuus. Osakesäästötili sopii erityisesti sijoittajalle, jolla ei vielä ole vanhoja osakeomistuksia siirrettäväksi, koska tilille voi siirtää vain rahaa. Tämä näkyi jo Verohallinnon ensimmäisen vuoden tilastoissa.

Kolmas trendi on varallisuusero. Tilien lukumäärä kasvaa, mutta miesten keskimääräinen OST-omistus oli huhtikuussa 2026 edelleen selvästi naisten keskimääräistä omistusta suurempi.

Lähteet ja menetelmät

Tämän sivun luvut on koottu ensisijaisesti Euroclear Finlandin, Tilastokeskuksen, Verohallinnon ja Pörssisäätiön julkaisuista. Luvuissa on käytetty julkaisun omaa ajankohtaa, ei automaattista nykyhetken arviota.

Kun lähde käyttää pyöristettyä ilmaisua kuten “yli 460 000” tai “lähes 3,2 miljardia euroa”, sama pyöristys säilytetään tekstissä. Laskettuja keskiarvoja käytetään vain suuntaa antavina arvioina ja ne merkitään sellaisiksi.

Osakesäästötilien määrä ei ole sama asia kuin kaikkien suomalaisten sijoittajien määrä. Yhdellä henkilöllä voi olla vain yksi osakesäästötili, mutta kaikki aktiiviset tilit eivät välttämättä sisällä osakkeita juuri tarkasteluhetkellä.