Mistä tietää, onko osake kallis vai halpa?

Se, onko yksittäinen osake halpa vai kallis, riippuu monesta tekijästä eikä pelkkä osakekurssi kerro arvostuksesta vielä mitään. Edulliselta vaikuttava 5 euron osake voi olla kalliimpi kuin 200 euron osake, kun hintaa suhteutetaan yhtiön tuloksentekokykyyn.

Sijoittajat käyttävät osakkeen arvostuksen arviointiin neljää keskeistä tunnuslukua: P/E-lukua, P/B-lukua, EPS:ää (osakekohtainen tulos) ja osinkotuottoprosenttia. Näiden avulla osakkeen hintaa verrataan yhtiön liiketoimintaan ja tulokseen.

P/E-luku on osakkeen hinnan suhde osakekohtaiseen tulokseen. Tunnusluku kertoo, kuinka monessa vuodessa yhtiö ansaitsisi markkina-arvonsa verran nykyisellä tulostasolla.

Esimerkki: Nordean osakkeen P/E-luku on noin 9, kun taas KONEen P/E on noin 26. Nordean osake on siis arvostukseltaan selvästi edullisempi suhteessa tulokseen.

Helsingin pörssin keskimääräinen P/E-luku on historiallisesti pyörinyt noin 16 tienoilla. Vuoden 2026 tulosennusteilla laskettuna päälistan P/E on noin 16, mikä vastaa historiallista keskiarvoa.

Huomioi kuitenkin:

• Matala P/E ei automaattisesti tarkoita halpaa osaketta – se voi kertoa heikoista tulevaisuudennäkymistä
• Korkea P/E voi olla perusteltua, jos yhtiön tuloskasvu on nopeaa
• Vertaa P/E-lukua aina saman toimialan muihin yhtiöihin, ei koko pörssiin
• Käytä mieluummin ennustettua eli forward P/E-lukua kuin taaksepäin katsovaa trailing P/E:tä

P/B-luku vertaa osakkeen hintaa yhtiön kirjanpidolliseen tasearvoon eli omaan pääomaan per osake. Tunnusluku auttaa löytämään halvat osakkeet, joiden markkina-arvo on alle tasearvon.

Esimerkki: Jos osakkeen hinta on 10 € ja kirja-arvo per osake on 5 €, P/B-luku on 2. Tämä tarkoittaa, että sijoittajat maksavat osakkeesta kaksinkertaisesti yhtiön tasearvoon nähden.

• P/B alle 1 voi viitata aliarvostukseen tai ongelmiin liiketoiminnassa
• P/B yli 3 on tyypillinen kasvuyhtiöille, joiden arvo perustuu tuleviin kassavirtoihin eikä tasevarallisuuteen
• Tunnusluku toimii parhaiten pankeille, vakuutusyhtiöille ja muille pääomavaltaisille toimialoille

P/B-luku täydentää P/E-lukua erityisesti tilanteissa, joissa yhtiön tulos on tilapäisesti heikko tai tappiollinen – silloin P/E-lukua ei voi laskea, mutta P/B kertoo silti jotain osakkeen arvostuksesta.

EPS (Earnings Per Share) kertoo, kuinka paljon tulosta yhtiö tekee yhtä osaketta kohden. Se lasketaan jakamalla yhtiön nettotulos osakkeiden lukumäärällä.

Esimerkki: Nordean osakekohtainen tulos oli vuoden 2026 ensimmäisellä neljänneksellä 0,36 euroa osakkeelta.

EPS:n avulla voi vertailla eri kokoisten yhtiöiden kannattavuutta. Kasvava EPS viittaa siihen, että yhtiö parantaa tulostaan ja osake voi olla houkutteleva sijoitus.

Huomioitavaa:

• Käytä oikaistua EPS-lukua, josta on poistettu kertaluonteiset erät (esim. yrityskaupat)
• Osakkeiden lukumäärän muutokset vaikuttavat EPS:ään – tarkista myös liikevoitto
• Vertaa EPS:n kehitystä useamman vuoden ajalta

Osinkotuottoprosentti on osinko jaettuna osakkeen hinnalla. Se kertoo, kuinka paljon osinkoa saat suhteessa maksamaasi hintaan.

Helsingin pörssin osinkotuotto on keskimäärin noin 3,9 % vuonna 2026, mikä on merkittävästi korkeampi kuin monien suurten kansainvälisten pörssien.

Esimerkki: Nordean osinkotuotto on noin 7,4 %, mikä tekee siitä yhden Helsingin pörssin parhaista osingonmaksajista. Korkea osinko voi tehdä sijoituksesta houkuttelevan, vaikka osakkeen hinta pysyisi vakaana.

• Korkea osinkotuotto voi kertoa myös siitä, että osakkeen kurssi on laskenut merkittävästi
• Osinkoa on jaettava johdonmukaisesti useana vuonna – yksittäisen vuoden korkea osinko ei riitä
• Niin kutsutut osinkoaristokraatit ovat yhtiöitä, jotka ovat kasvattaneet osinkoaan yli 10 peräkkäisenä vuotena

Mitkä yhtiöt ovat parhaita osingonmaksajia? Lue lisää osinko-osakkeista.

Tunnusluvut kertovat yhtiön nykytilanteesta, mutta osakkeen hinta heijastaa ennen kaikkea odotuksia tulevasta. Toimialan ja yrityksen ennusteet, uudet tuotteet, yrityskaupat sekä yleinen taloustilanne vaikuttavat osakkeen arvostukseen.

Etenkin kasvuyhtiöiden osakkeisiin markkinoiden odotukset vaikuttavat voimakkaasti. Korkean P/E-luvun yhtiön osake voi silti olla "halpa", jos tuloksen odotetaan kasvavan nopeasti.

Sen sijaan arvo-osakkeissa korostuvat matalat tunnusluvut ja vakaa kassavirta. Arvosijoittaja etsii yhtiöitä, joiden osake on aliarvostettu suhteessa todelliseen arvoonsa.