Bitcoin on proof-of-work eli työtodiste-konsensusalgoritmiin pohjautuva kryptovaluutta, jonka lohkoketjun toiminta perustuu valtavaan tietokoneiden verkostoon.
Tämä tietokoneiden verkosto louhii Bitcoinia eli luovuttaa laskentatehoaan lohkoketjun toimintaan ja verkossa tapahtuvien transaktioiden vahvistamiseen ja käsittelyyn. Lue lisää aiheesta Bitcoinin louhinta -artikkelista.
Louhintaa ei enää tehdä kotikoneilla
Bitcoinin alkuaikoina louhintaa oli mahdollista tehdä käytännössä millä tahansa tietokoneella, mutta sittemmin kova kilpailu lohkopalkkioista on keskittänyt louhinnan tähän tarkoitukseen suunnitelluille ASIC-tietokoneille.
Omalla tietokoneella louhiminen on teoriassa mahdollista, mutta tästä ei sähkölaskun jälkeen jää voitolle.
Louhinnasta palkitaan lohkopalkkioin
Louhinnasta palkitaan lohkopalkkioin. Nykyinen 3,125 Bitcoinin suuruinen palkkio saattaa kuulostaa suurelta, mutta todellisuudessa louhintaa toteutetaan harvoin yksin.
Louhijat käyttävät yleensä pooleja eli altaita, joissa usean louhijan työ yhdistetään ja mahdollisuus ansaita lohkopalkkio kasvaa. Poolin saadessa lohkopalkkion se jaetaan osallistujien kesken siinä suhteessa, kuinka paljon laskentatehoa kukin on luovuttanut poolin käyttöön.
Vaikuttaako puoliintuminen louhinnan kannattavuuteen?
Tarkoittaako puoliintuminen sitä, että louhijoiden tulot puoliintuvat? Ei välttämättä. Ensinnäkin Bitcoinin tarjonnan kasvun hidastaminen aiheuttaa niukkuutta, joka toimii pitkällä aikavälillä ajurina hinnannousulle, mikäli kysyntä pysyy riittävällä tasolla.
Bitcoinin lohkoketjussa on myös automaattinen järjestelmä, joka säätelee louhimisen vaikeustasoa riippuen siitä, kuinka monta louhijaa lohkon ratkaisua yrittää samanaikaisesti. Tällä järjestelmällä uusien lohkojen syntymisen tahti pyritään pitämään vakiona, noin 10 minuutissa.
Neljännen halvingin jälkeen louhijoiden tulot siirtomaksuista ovat kasvaneet merkittävästi, kun lohkoketjun käyttö on lisääntynyt Bitcoin-ETF:ien ja Ordinals-protokollan myötä.