{"id":6105,"date":"2015-10-25T14:03:03","date_gmt":"2015-10-25T12:03:03","guid":{"rendered":"https:\/\/financer.fi\/?page_id=6105"},"modified":"2024-01-18T01:38:48","modified_gmt":"2024-01-17T23:38:48","slug":"inflaatio","status":"publish","type":"wiki","link":"https:\/\/financer.fi\/oma-talous\/artikkelit\/inflaatio\/","title":{"rendered":"Inflaatio"},"content":{"rendered":"\n<h2 class=\"wp-block-heading\" id=\"Mit_inflaatio_tarkoittaa\">Mit\u00e4 inflaatio tarkoittaa?<\/h2>\n\n\n\n<p><strong>Inflaatiolla <\/strong>tarkoitetaan taloustieteess\u00e4 ostovoiman heikkenemist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Jos jokin talousalue, esimerkiksi Suomi, k\u00e4rsii inflaatiosta, n\u00e4kyy se yleens\u00e4 hintojen nousuna. Hintojen nousu ei siis ole inflaatiota, vaan se on inflaation seuraus.<\/p>\n\n\n\n<p>Inflaatiota mitataan erilaisilla indekseill\u00e4, esimerkiksi <strong>kuluttajahintaindeksill\u00e4<\/strong> ja <strong>elinkustannusindeksill\u00e4<\/strong>.<\/p>\n\n\n\n<p>Jos hintataso on tarkasteluaikana noussut 3 prosenttia, inflaatio on t\u00e4ll\u00f6in 3 prosenttia, kun mittarina k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n hintatason kehityst\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Inflaation vastakohta on <strong>deflaatio<\/strong>, joka tarkoittaa rahan ostovoiman nousua.<\/p>\n\n\n<div class=\"fn_block block_fn_msg_box key-takeaways\"><div class=\"fn_block__icon\"><\/div><h3 id=\"Artikkelin_ydinsislt\">Artikkelin ydinsis\u00e4lt\u00f6<\/h3><ul>\n<li>Inflaatio tarkoittaa hintojen nousua ajan my\u00f6t\u00e4.<\/li>\n<li>Inflaatio voidaan jaotella kustannusvetoiseen, kysynt\u00e4vetoiseen, rakenteelliseen ja monetaariseen inflaatioon.<\/li>\n<li>Inflaatiota mitataan erilaisilla indekseill\u00e4, esimerkiksi hintaindeksill\u00e4 seuraamalla eri tuotteiden ja palveluiden hinnan kehityst\u00e4 tietyn ajanjakson aikana.<\/li>\n<li>Inflaatiolla on sek\u00e4 positiivisia ett\u00e4 negatiivisia vaikutuksia talouteen. Negatiivinen vaikutus on esimerkiksi kuluttajahintojen nousu. Positiivinen vaikutus on esimerkiksi lainap\u00e4\u00e4oman reaaliarvon laskeminen, eli inflaatio &#8221;sy\u00f6&#8221; osan lainasta.<\/li>\n<li>Inflaatio yleisesti nostaa hintoja, mik\u00e4 voi my\u00f6s tarkoittaa sijoitusten, kiinteist\u00f6jen ja muun omaisuuden arvon kasvua.<\/li>\n<\/ul><\/div>\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\" id=\"Mist_inflaatio_johtuu\">Mist\u00e4 inflaatio johtuu?<\/h2>\n\n\n\n<p>Inflaatioon vaikuttaa useita tekij\u00f6it\u00e4, joiden arvioiminen voi olla vaikeaa jopa alan ammattilaisille.<\/p>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\" id=\"i1_Monetaarinen_inflaatio\">1. Monetaarinen inflaatio<\/h3>\n\n\n\n<p>Inflaatio johtuu osittain siit\u00e4, miten paljon rahavarannot kasvavat, eli miten paljon uutta rahaa painetaan ja lasketaan liikkeelle. T\u00e4t\u00e4 kutsutaan <strong>monetaariseksi inflaatioksi<\/strong>.<\/p>\n\n\n\n<p>Moni on varmasti juuri miettiny, mikseiv\u00e4t valtiot paina lis\u00e4\u00e4 rahaa, kun valtiolla on niin paljon velkaa? T\u00e4llaisen toiminnan seurauksena olisi <strong>hyperinflaatio<\/strong>, joka laskisi rahan ostovoimaa merkitt\u00e4v\u00e4sti, jolloin seurauksena olisi todenn\u00e4k\u00f6isesti hurja hintojen nousu. Asiantuntijat ovat nykyisin sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 juuri monetaarinen inflaatio on suurin inflaation aiheuttaja.<\/p>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\" id=\"i2_Kysyntinflaatio\">2. Kysynt\u00e4inflaatio<\/h3>\n\n\n\n<p>Toinen syy inflaatiolle on <strong>kysynt\u00e4inflaatio<\/strong>, jolloin kysynt\u00e4 kasvaa tarjontaa nopeammin. Yksinkertaisesti t\u00e4m\u00e4 tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 ihmiset haluavat ostaa jotain tuotetta enemm\u00e4n, mit\u00e4 kaupoissa on tarjolla, jolloin siit\u00e4 ollaan valmiit maksamaan enemm\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\" id=\"i3_Kustannusinflaatio\">3. Kustannusinflaatio<\/h3>\n\n\n\n<p><strong>Kustannusinflaatio<\/strong> tarkoittaa kustannusten noususta aiheutuvaa hintojen nousua. Kun tuotantokustannukset nousevat, tuotteen tai palvelun hintaa t\u00e4ytyy nostaa, jotta nousseet kustannukset voidaan kattaa.<\/p>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\" id=\"i4_Rakenteellinen_inflaatio\">4. Rakenteellinen inflaatio<\/h3>\n\n\n\n<p><strong>Rakenteellinen inflaatio<\/strong> tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 hinnat nousevat jatkuvasti talouden rakenteiden vuoksi. T\u00e4ll\u00f6in rahan m\u00e4\u00e4r\u00e4 ei vastaa sit\u00e4, mit\u00e4 taloudessa tuotetaan. Esimerkiksi jos valtio painaa liikaa rahaa, mutta tuotanto ei kasva samassa suhteessa, raha menett\u00e4\u00e4 arvoaan ja hinnat nousevat.<\/p>\n\n\n\n<p>Rakenteellisen inflaation syit\u00e4 voivat olla monet tekij\u00e4t, jotka vaikuttavat talouden toimintaan. N\u00e4it\u00e4 ovat esimerkiksi verotus, palkat, tuotteiden ja palveluiden kysynt\u00e4 ja tarjonta, tai markkinoiden kilpailutilanne. Rakenteellista inflaatiota ei voi poistaa pelk\u00e4ll\u00e4 rahapolitiikalla, eli sill\u00e4, ett\u00e4 keskuspankki s\u00e4\u00e4telee rahan m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 ja korkoja. Sen sijaan tarvitaan my\u00f6s muita toimenpiteit\u00e4, jotka parantavat talouden tehokkuutta ja joustavuutta.<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\" id=\"Inflaatio_Suomessa\">Inflaatio Suomessa<\/h2>\n\n\n\n<p>Suomessa inflaation mittareina k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n seuraavia indeksej\u00e4:<\/p>\n\n\n\n<ul class=\"is-style-default\">\n<li>Kuluttajahintaindeksi<\/li>\n\n\n\n<li>Elinkustannusindeksi<\/li>\n\n\n\n<li>Yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi<\/li>\n\n\n\n<li>Yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi kiintein veroin<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<p>N\u00e4ist\u00e4 mittareista saat lis\u00e4tietoa <a href=\"https:\/\/www.tilastokeskus.fi\/tilasto\/khi\">Tilastokeskuksen sivuilta<\/a>.<\/p>\n\n\n\n<p>Alla kuvaaja <strong>kuluttajahintaindeksin<\/strong> muutoksista vuosilta 1980-2023.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-large shortcode-no\"><img decoding=\"async\" width=\"1024\" height=\"504\" src=\"https:\/\/financer.com\/app\/uploads\/sites\/3\/2023\/08\/inflaatio-suomessa-1024x504.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-47347\" srcset=\"https:\/\/financer.global\/app\/uploads\/sites\/3\/2023\/08\/inflaatio-suomessa-1024x504.jpg 1024w, https:\/\/financer.global\/app\/uploads\/sites\/3\/2023\/08\/inflaatio-suomessa-300x148.jpg 300w, https:\/\/financer.global\/app\/uploads\/sites\/3\/2023\/08\/inflaatio-suomessa-768x378.jpg 768w, https:\/\/financer.global\/app\/uploads\/sites\/3\/2023\/08\/inflaatio-suomessa.jpg 1500w\" sizes=\"(max-width: 1024px) 100vw, 1024px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\">L\u00e4hde: Tilastokeskus<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\" id=\"Miten_inflaatio_vaikuttaa_minuun\">Miten inflaatio vaikuttaa minuun?<\/h2>\n\n\n\n<ul>\n<li>Inflaatio aiheuttaa palveluiden ja tuotteiden hintojen nousua. Kun kaikki on kalliimpaa, et voi ostaa samalla rahasummalla en\u00e4\u00e4 niin paljoa, eli rahan ostovoima heikkenee.<\/li>\n\n\n\n<li>Asuntojen ja vuokrien hinnat nousevat. Asuntojen hintoihin vaikuttaa suuresti my\u00f6s kysynt\u00e4 ja yleinen taloudellinen tilanne, joten <strong>asuntojen hinnat eiv\u00e4t yksist\u00e4\u00e4n riipu inflaatiosta<\/strong>.<\/li>\n\n\n\n<li><a href=\"https:\/\/financer.fi\/saasta-sijoita\/saastotili\/\">S\u00e4\u00e4st\u00f6tilin<\/a> koron ollessa inflaatiota pienempi s\u00e4\u00e4st\u00f6jen\u00a0<strong>reaaliarvo<\/strong> heikkenee. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 vaikka s\u00e4\u00e4st\u00f6illesi maksetaan tilill\u00e4 korkoa, s\u00e4\u00e4st\u00f6jen ostovoima heikkenee, sill\u00e4 hinnat nousevat enemm\u00e4n, mit\u00e4 tili tuottaa korkoa.<\/li>\n\n\n\n<li>Jos sinulla on <a href=\"https:\/\/financer.fi\/lainaa\/pitkalla-maksuajalla\/\">laina pitk\u00e4ll\u00e4 takaisinmaksuajalla<\/a>, inflaatio \u201dsy\u00f6\u201d osan velasta pois. Inflaatio siis vaikuttaa lainan m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n siten, ett\u00e4 lainan\u00a0arvo laskee.<\/li>\n\n\n\n<li>Inflaatiolla voi olla vaikutusta yritysten vientiin tai tuontiin. Jos toisessa maassa inflaatio on huomattavasti suurempi, hintataso siell\u00e4 on silloin noussut enemm\u00e4n.<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\" id=\"Inflaation_vaikutukset_kuluttajiin_ja_sijoittajiin\">Inflaation vaikutukset kuluttajiin ja sijoittajiin<\/h3>\n\n\n\n<p><strong>Inflaation nousu vaikuttaa negatiivisesti kuluttajien ostovoimaan ja reaalitulojen kehitykseen.<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa, ett\u00e4 samalla raham\u00e4\u00e4r\u00e4ll\u00e4 saa v\u00e4hemm\u00e4n tavaroita ja palveluita kuin ennen. Inflaatio sy\u00f6 my\u00f6s raham\u00e4\u00e4r\u00e4isten s\u00e4\u00e4st\u00f6jen arvoa, sill\u00e4 rahan ostovoima heikkenee ajan my\u00f6t\u00e4. Inflaatio voi my\u00f6s heikent\u00e4\u00e4 luottamusta talouteen ja rahapolitiikkaan sek\u00e4 lis\u00e4t\u00e4 ep\u00e4varmuutta tulevaisuudesta.<\/p>\n\n\n\n<p>Inflaation nousu vaikuttaa my\u00f6s sijoittajiin eri tavoin riippuen heid\u00e4n sijoituskohteistaan.<\/p>\n\n\n\n<p>Inflaatio voi olla hyv\u00e4ksi <a href=\"https:\/\/financer.fi\/opas\/osakesijoittaminen\/\" data-type=\"how_to\" data-id=\"35375\">osakesijoittajille<\/a>, sill\u00e4 se voi lis\u00e4t\u00e4 yritysten liikevaihtoa ja voittoja sek\u00e4 nostaa osakkeiden arvoja. Toisaalta inflaatio voi olla huonoa <a href=\"https:\/\/financer.fi\/yritys\/tf-bank\/saastotili\/\" data-type=\"company_single\" data-id=\"25443\">korkosijoittajille<\/a>, sill\u00e4 se alentaa korkosijoitusten reaalituottoja eli tuottoja inflaation j\u00e4lkeen. Inflaatio voi my\u00f6s lis\u00e4t\u00e4 korkojen nousupainetta, mik\u00e4 laskee korkosijoitusten markkina-arvoja.<\/p>\n\n\n\n<div class=\"wp-block-columns is-layout-flex wp-container-core-columns-is-layout-1 wp-block-columns-is-layout-flex\">\n<div class=\"wp-block-column is-layout-flow wp-block-column-is-layout-flow\" style=\"flex-basis:66.66%\">\n<h4 class=\"wp-block-heading\">Tiesitk\u00f6?<\/h4>\n\n\n\n<p>Tekem\u00e4mme <a href=\"https:\/\/financer.fi\/saasta-sijoita\/osakevalittajat\/\">vertailun<\/a> mukaan osakesijoittaja voi maksaa jopa 608\u20ac enemm\u00e4n kaupank\u00e4yntikuluja halvimman ja kalleimman osakev\u00e4litt\u00e4j\u00e4n v\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Jos sijoitat osakkeisiin, muista vertailla kaupank\u00e4yntikulut!<\/p>\n\n\n<div class=\"fn_block block_fn_button  buttons  is-flex is-flex-direction-column is-align-items-flex-start\"><a href=\"https:\/\/financer.fi\/saasta-sijoita\/osakevalittajat\/\" class=\"button  is-rounded is-primary is-normal is-arrow\" target=\"_blank\"  >Vertaile osakev\u00e4litt\u00e4j\u00e4t<\/a><\/div>\n\n\n<div class=\"wp-block-buttons is-layout-flex wp-block-buttons-is-layout-flex\"><\/div>\n<\/div>\n\n\n\n<div class=\"wp-block-column is-vertically-aligned-center is-hidden-mobile is-layout-flow wp-block-column-is-layout-flow\" style=\"flex-basis:33.33%\">\n<figure class=\"wp-block-image size-full shortcode-no\"><a href=\"https:\/\/financer.com\/app\/uploads\/sites\/3\/2023\/08\/stocks-1.png\"><img decoding=\"async\" width=\"280\" height=\"280\" src=\"https:\/\/financer.com\/app\/uploads\/sites\/3\/2023\/08\/stocks-1.png\" alt=\"\" class=\"wp-image-47792\" srcset=\"https:\/\/financer.global\/app\/uploads\/sites\/3\/2023\/08\/stocks-1.png 280w, https:\/\/financer.global\/app\/uploads\/sites\/3\/2023\/08\/stocks-1-150x150.png 150w, https:\/\/financer.global\/app\/uploads\/sites\/3\/2023\/08\/stocks-1-75x75.png 75w\" sizes=\"(max-width: 280px) 100vw, 280px\" \/><\/a><\/figure>\n<\/div>\n<\/div>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\" id=\"Miten_inflaatioon_voi_varautua\">Miten inflaatioon voi varautua?<\/h3>\n\n\n\n<p>Inflaatioon voi varautua monin eri tavoin riippuen siit\u00e4, onko kyseess\u00e4 kuluttaja vai sijoittaja.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Kuluttajat voivat varautua inflaatioon esimerkiksi seuraavasti:<\/strong><\/p>\n\n\n\n<ul>\n<li>Seuraamalla hintojen kehityst\u00e4 ja vertailemalla eri tuotteiden ja palveluiden hintoja.<\/li>\n\n\n\n<li>S\u00e4\u00e4st\u00e4m\u00e4ll\u00e4 ja sijoittamalla osan tuloistaan niin, ett\u00e4 ne tuottavat enemm\u00e4n kuin inflaatio sy\u00f6.<\/li>\n\n\n\n<li>Neuvottelemalla palkankorotuksista, jotka vastaavat hintojen nousua.<\/li>\n\n\n\n<li>V\u00e4ltt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 liiallista velkaantumista, sill\u00e4 korot voivat nousta inflaation my\u00f6t\u00e4.<\/li>\n\n\n\n<li>Suosimalla kotimaisia ja ekologisia tuotteita ja palveluita, jotka v\u00e4hent\u00e4v\u00e4t riippuvuutta ulkomaisista raaka-aineista ja energiasta.<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<p><strong>Sijoittajat voivat varautua inflaatioon esimerkiksi seuraavasti:<\/strong><\/p>\n\n\n\n<ul>\n<li><a href=\"https:\/\/financer.fi\/opas\/hajauttaminen\/\" data-type=\"how_to\" data-id=\"35916\">Hajauttamalla<\/a> sijoitussalkkunsa eri omaisuuslajeihin, jotka reagoivat eri tavoin inflaatioon.<\/li>\n\n\n\n<li><a href=\"https:\/\/financer.fi\/wiki\/defensiiviset-osakkeet\/\" data-type=\"wiki\" data-id=\"35534\">Defensiiviset osakkeet<\/a> ovat historiallisesti p\u00e4rj\u00e4nneet paremmin korkean inflaation tai markkinoiden laskusuhdanteen aikaan.<\/li>\n\n\n\n<li>Sijoittamalla osakkeisiin, jotka hy\u00f6tyv\u00e4t inflaatiosta tai ovat immuuneja sille.<\/li>\n\n\n\n<li>Sijoittamalla reaalisiin omaisuuslajeihin, kuten kiinteist\u00f6ihin, jalometalleihin tai hy\u00f6dykkeisiin, joiden arvo nousee inflaation my\u00f6t\u00e4.<\/li>\n\n\n\n<li>Sijoittamalla inflaatiosuojattuihin korkosijoituksiin, kuten valtion joukkovelkakirjalainoihin, joiden nimelliskorko mukautuu kuluttajahintaindeksin mukaan.<\/li>\n\n\n\n<li>Sijoittamalla eri valuuttoihin tai valuuttarahastoihin, jotka suojaavat kotimaan rahan arvon laskulta.<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<p>\ud83d\udca1<strong> Luitko jo?<\/strong> <a href=\"https:\/\/financer.fi\/blogi\/korkojen-nousu\/\" data-type=\"post\" data-id=\"34911\">Miten varautua korkojen nousuun?<\/a><\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\" id=\"Hyperinflaatio_mit_se_on_ja_miten_se_syntyy\">Hyperinflaatio: mit\u00e4 se on ja miten se syntyy?<\/h2>\n\n\n\n<p><strong>Hyperinflaatio<\/strong> tarkoittaa tilannetta, jossa hinnat nousevat eritt\u00e4in nopeasti ja hallitsemattomasti.<\/p>\n\n\n\n<p>Yleens\u00e4 hyperinflaatiosta puhutaan silloin, kun hinnat nousevat yli 50 prosenttia kuukaudessa. T\u00e4ll\u00f6in esimerkiksi leiv\u00e4n hinta voi olla aamulla eri kuin iltap\u00e4iv\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Hyperinflaatio on harvinainen ilmi\u00f6<\/strong>, joka on kokenut vain muutamat maat historiassa. Esimerkiksi vuonna 2022 Yhdysvalloissa on koettu korkeaa inflaatiota; toukokuussa 2022 kuluttajahinnat olivat nousseet noin 8 prosenttia vuodentakaisesta. Vaikka t\u00e4m\u00e4 nousu on huolestuttava, ja sill\u00e4 on ollut vakavia seurauksia monille amerikkalaisille, se ei ole <em>l\u00e4hell\u00e4k\u00e4\u00e4n<\/em> hyperinflaatiota.<\/p>\n\n\n\n<p>Hyperinflaatio eroaa muista inflaation tyypeist\u00e4 sen vakavuuden vuoksi.<\/p>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\" id=\"rimmisi_esimerkkej_hyperinflaatiosta\">\u00c4\u00e4rimm\u00e4isi\u00e4 esimerkkej\u00e4 hyperinflaatiosta<\/h3>\n\n\n\n<h4 class=\"wp-block-heading\">1. Saksan Weimarin tasavalta, 1920-luku<\/h4>\n\n\n\n<p>Ehk\u00e4 tunnetuin esimerkki hyperinflaatiosta, vaikka ei pahin tapaus, on Saksan Weimarin tasavalta 1920-luvun alussa.<\/p>\n\n\n\n<p>Ensimm\u00e4isen maailmansodan j\u00e4lkeen Saksa k\u00e4rsi vakavista taloudellisista ja poliittisista ongelmista, jotka johtuivat suurelta osin Versailles:n rauhansopimuksen ehdoista.\u00a0Sopimuksen mukaan Saksa joutui maksamaan suuria korvauksia sodassa voittaneille maille.\u00a0N\u00e4m\u00e4 korvaukset eiv\u00e4t kelpaisi saksalaisella paperirahalla, jonka arvo oli ep\u00e4varma hallituksen velkaantumisen vuoksi.<\/p>\n\n\n\n<p>Saksa yritti ratkaista ongelman painamalla lis\u00e4\u00e4 paperirahaa, ostamalla sill\u00e4 ulkomaan valuuttaa ja k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 sit\u00e4 velkojensa maksamiseen.<\/p>\n\n\n\n<p>T\u00e4m\u00e4 politiikka johti saksan markan nopeaan arvon alenemiseen ja hyperinflaatioon.\u00a0Saksalaiset kuluttajat reagoivat tilanteeseen yritt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 kuluttaa rahansa mahdollisimman nopeasti, koska he tiesiv\u00e4t, ett\u00e4 se olisi v\u00e4hemm\u00e4n arvokasta mit\u00e4 kauemmin he odottivat.\u00a0Yh\u00e4 enemm\u00e4n rahaa tulvi talouteen, ja sen arvo romahti niin paljon, ett\u00e4 lapset leikkiv\u00e4t k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 arvottomilla seteleill\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full shortcode-no\"><img decoding=\"async\" width=\"1000\" height=\"813\" src=\"https:\/\/financer.com\/app\/uploads\/sites\/3\/2023\/08\/hyperinflaatio-esimerkki.jpeg\" alt=\"\" class=\"wp-image-47348\" srcset=\"https:\/\/financer.global\/app\/uploads\/sites\/3\/2023\/08\/hyperinflaatio-esimerkki.jpeg 1000w, https:\/\/financer.global\/app\/uploads\/sites\/3\/2023\/08\/hyperinflaatio-esimerkki-300x244.jpeg 300w, https:\/\/financer.global\/app\/uploads\/sites\/3\/2023\/08\/hyperinflaatio-esimerkki-768x624.jpeg 768w\" sizes=\"(max-width: 1000px) 100vw, 1000px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\">Lapset leikkiv\u00e4t k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 arvottomilla setelinipuilla<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<h4 class=\"wp-block-heading\">Venezuela, 2016-<\/h4>\n\n\n\n<p>Yksi nykyajan esimerkki hyperinflaatiosta on Venezuela, jossa inflaatio on ollut hallitsematonta marraskuusta 2016 l\u00e4htien.<\/p>\n\n\n\n<p>Venezuelan talous on ollut kriisiss\u00e4 jo vuosia, ja sen syit\u00e4 ovat muun muassa \u00f6ljyn hinnan lasku, hallinnon korruptio, talouspakotteet ja poliittinen ep\u00e4vakaus.<\/p>\n\n\n\n<p>Venezuelan hallitus on yritt\u00e4nyt ratkaista ongelmaa painamalla lis\u00e4\u00e4 rahaa, mutta t\u00e4m\u00e4 on vain pahentanut tilannetta.\u00a0Rahaa on niin paljon kierrossa, ett\u00e4 se ei mahdu en\u00e4\u00e4 lompakkoihin tai kassakoneisiin.<\/p>\n\n\n\n<p>Hinnat nousevat niin nopeasti, ett\u00e4 kuluttajien on vaikea ostaa perustarvikkeita, kuten ruokaa ja l\u00e4\u00e4kkeit\u00e4.\u00a0Hyperinflaatio on aiheuttanut k\u00f6yhyytt\u00e4, n\u00e4lk\u00e4\u00e4, sairauksia ja sosiaalista levottomuutta Venezuelassa.<\/p>\n\n\n\n<h4 class=\"wp-block-heading\">Zimbabwe, 2007-2009<\/h4>\n\n\n\n<p>Toinen nykyajan esimerkki hyperinflaatiosta on Zimbabwe, jossa inflaatio karkasi k\u00e4sist\u00e4 vuosina 2007-2009. Zimbabwen talous oli romahtanut jo aiemmin maanviljelyn heikkenemisen, poliittisen v\u00e4kivallan ja kansainv\u00e4lisen eristyksen vuoksi. Zimbabwen hallitus reagoi tilanteeseen painamalla lis\u00e4\u00e4 rahaa, jotta se voisi maksaa julkisen sektorin palkkoja ja muita menoja.<\/p>\n\n\n\n<p>T\u00e4m\u00e4 johti siihen, ett\u00e4 rahan arvo laski dramaattisesti ja hinnat nousivat eksponentiaalisesti. Hyperinflaation huipulla vuonna 2008 Zimbabwen inflaatio oli 79.6 miljardia prosenttia kuukaudessa. T\u00e4m\u00e4 tarkoitti sit\u00e4, ett\u00e4 hinnat kaksinkertaistuivat noin joka p\u00e4iv\u00e4. Zimbabwen dollarista tuli niin arvoton, ett\u00e4 ihmiset alkoivat k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 muita valuuttoja tai vaihdantav\u00e4lineit\u00e4, kuten saippuaa tai tupakkaa.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full shortcode-no\"><img decoding=\"async\" width=\"900\" height=\"641\" src=\"https:\/\/financer.com\/app\/uploads\/sites\/3\/2023\/08\/img-20221101-wa0000.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-47351\" srcset=\"https:\/\/financer.global\/app\/uploads\/sites\/3\/2023\/08\/img-20221101-wa0000.jpg 900w, https:\/\/financer.global\/app\/uploads\/sites\/3\/2023\/08\/img-20221101-wa0000-300x214.jpg 300w, https:\/\/financer.global\/app\/uploads\/sites\/3\/2023\/08\/img-20221101-wa0000-768x547.jpg 768w\" sizes=\"(max-width: 900px) 100vw, 900px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\">Zimbabwen k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 poistettu 50 miljardin dollarin seteli<\/figcaption><\/figure>\n\n\n<div class=\"fn_block block_fn_faq_list\"><h3 id=\"Usein_kysytty_inflaatiosta\">Usein kysytty\u00e4 inflaatiosta<\/h3><h4>Mik\u00e4 on inflaatio?<\/h4><div class=\"faq_inner\">Inflaatio tarkoittaa rahan arvon laskua eli kuluttajahintojen nousua. T\u00e4ll\u00f6in ostettaville tavaroille ja palveluille on enemm\u00e4n kysynt\u00e4\u00e4 kuin tarjontaa. Eli mit\u00e4 korkeammalla tasolla inflaatio on, sit\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n tuotteita tai palveluita saa ostettua samalla summalla aiempaan verrattuna.<\/div><h4>Miksi inflaatio on noussut Suomessa?<\/h4><div class=\"faq_inner\">Suomen inflaatiota on nostanut viime aikoina erityisesti <a href=\"https:\/\/financer.fi\/opas\/miten-saastaa-sahkoa\/\">s\u00e4hk\u00f6n hinnan<\/a> nousu, joka johtuu muun muassa pohjoismaisen s\u00e4hk\u00f6markkinan h\u00e4iri\u00f6ist\u00e4, hiilidioksidip\u00e4\u00e4st\u00f6jen hinnoittelusta ja kysynn\u00e4n kasvusta.\nS\u00e4hk\u00f6n hinta oli tammikuussa 2023 per\u00e4ti 75,9 prosenttia korkeampi kuin vuotta aiemmin. My\u00f6s asuntolainojen keskikoron ja <a href=\"https:\/\/financer.fi\/lainaa\/kulutusluotto\/\">kulutusluottojen korkojen<\/a> nousu on vaikuttanut inflaatioon. Lis\u00e4ksi polttoaineiden, elintarvikkeiden ja muiden raaka-aineiden hinnat ovat nousseet maailmanmarkkinoilla koronapandemian j\u00e4lkeisen elpymisen my\u00f6t\u00e4.<\/div><h4>Miten inflaatio mitataan?<\/h4><div class=\"faq_inner\">Inflaation mittaamiseen k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n erilaisia indeksej\u00e4, joista yleisin on <strong>kuluttajahintaindeksi<\/strong>. Se kuvaa kotitalouksien Suomessa ostamien tavaroiden ja palveluiden hintakehityst\u00e4. Kuluttajahintaindeksi lasketaan ker\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4 hintatietoja eri tuotteista ja palveluista. N\u00e4m\u00e4 tiedot painotetaan kulutuksen mukaan niin, ett\u00e4 indeksi heijastaa mahdollisimman hyvin suomalaisten ostoskoria. Kuluttajahintaindeksi\u00e4 yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 Tilastokeskus.<\/div><h4>Onko rakenteellinen inflaatio sama asia kuin monetaarinen inflaatio?<\/h4><div class=\"faq_inner\">Ei, rakenteellinen inflaatio ja monetaarinen inflaatio eiv\u00e4t ole sama asia.\n<strong>Rakenteellinen inflaatio<\/strong> tarkoittaa, ett\u00e4 inflaatio on osa talouden toimintaa, esimerkiksi jos rahan m\u00e4\u00e4r\u00e4 kasvaa nopeammin kuin tuotanto.\n<strong>Monetaarinen inflaatio<\/strong> tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 rahaa on liikkeell\u00e4 liian paljon keskuspankkien painaessa lis\u00e4\u00e4 rahaa liikkeelle, jolloin rahan arvo laskee. Uuden rahan laskemista liikkeelle on syyt\u00e4 harkita, hallita ja seurata tarkasti juuri monetaarisen inflaation takia.\nRakenteellinen inflaatio voi johtua esimerkiksi verotuksesta, palkkaneuvotteluista, tuotantorakenteen muutoksista tai markkinoiden ep\u00e4t\u00e4ydellisyydest\u00e4. Rakenteellista inflaatiota voi olla vaikea hallita pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n rahapolitiikalla, vaan se vaatii my\u00f6s rakenteellisia uudistuksia taloudessa. Monetaarinen inflaatio puolestaan riippuu siit\u00e4, miten paljon keskuspankit luovat uutta rahaa ja miten paljon sit\u00e4 kiert\u00e4\u00e4 taloudessa. Monetaarista inflaatiota voidaan hillit\u00e4 nostamalla ohjauskorkoja tai v\u00e4hent\u00e4m\u00e4ll\u00e4 rahan tarjontaa.<\/div><h4>Mitk\u00e4 ovat inflaation hyv\u00e4t ja huonot puolet?<\/h4><div class=\"faq_inner\">Inflaation hyvi\u00e4 puolia ovat se, ett\u00e4 se voi edist\u00e4\u00e4 talouskasvua, ty\u00f6llisyytt\u00e4 ja kilpailukyky\u00e4. Pieni ja vakaa inflaatio kannustaa kuluttajia ja yrityksi\u00e4 tekem\u00e4\u00e4n ostoksia ja investointeja nyt eik\u00e4 my\u00f6hemmin, mik\u00e4 lis\u00e4\u00e4 taloudellista aktiviteettia. Inflaatio voi my\u00f6s helpottaa velkojen maksamista, sill\u00e4 velan reaaliarvo pienenee ajan my\u00f6t\u00e4.\nInflaation huonoja puolia ovat se, ett\u00e4 se heikent\u00e4\u00e4 ostovoimaa, s\u00e4\u00e4st\u00e4mist\u00e4, investointeja ja hyvinvointia. Liian korkea tai vaihteleva inflaatio sy\u00f6 raham\u00e4\u00e4r\u00e4isten s\u00e4\u00e4st\u00f6jen arvoa, sill\u00e4 rahan ostovoima heikkenee ajan my\u00f6t\u00e4. Inflaatio voi my\u00f6s v\u00e4hent\u00e4\u00e4 reaalitulojen kasvua, sill\u00e4 palkkojen nousu ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 pysy hintojen nousun tahdissa. Inflaatio voi my\u00f6s heikent\u00e4\u00e4 luottamusta talouteen ja rahapolitiikkaan sek\u00e4 lis\u00e4t\u00e4 ep\u00e4varmuutta tulevaisuudesta.<\/div><h4>Miten inflaatio vaikuttaa eri ihmisryhmiin?<\/h4><div class=\"faq_inner\">Inflaatio vaikuttaa eri tavoin eri ihmisryhmiin riippuen heid\u00e4n tulotasostaan, varallisuudestaan, velkaantumisestaan ja kulutustottumuksistaan.\nYleens\u00e4 inflaatio suosii velallisia ja rasittaa s\u00e4\u00e4st\u00e4ji\u00e4. Velalliset hy\u00f6tyv\u00e4t siit\u00e4, ett\u00e4 velan reaaliarvo pienenee ajan my\u00f6t\u00e4, kun taas s\u00e4\u00e4st\u00e4j\u00e4t k\u00e4rsiv\u00e4t siit\u00e4, ett\u00e4 raham\u00e4\u00e4r\u00e4isten s\u00e4\u00e4st\u00f6jen arvo laskee.\nInflaatio voi my\u00f6s suosia osakesijoittajia ja rasittaa korkosijoittajia. Osakesijoittajat hy\u00f6tyv\u00e4t siit\u00e4, ett\u00e4 inflaatio voi lis\u00e4t\u00e4 yritysten liikevaihtoa ja voittoja sek\u00e4 nostaa osakkeiden arvoja. Korkosijoittajat k\u00e4rsiv\u00e4t siit\u00e4, ett\u00e4 inflaatio alentaa korkosijoitusten reaalituottoja eli tuottoja inflaation j\u00e4lkeen.\nInflaatio vaikuttaa my\u00f6s eri tavoin eri tuloryhmiin. Yleens\u00e4 inflaatio rasittaa enemm\u00e4n pienituloisia kuin suurituloisia, sill\u00e4 pienituloiset k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t suuremman osan tuloistaan v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6miin menoihin, kuten ruokaan, asumiseen ja energiaan. N\u00e4m\u00e4 menot nousevat usein nopeammin kuin muut menot. Suurituloiset voivat puolestaan suojautua inflaatiolta sijoittamalla osaan tuloistaan esimerkiksi osakkeisiin tai kiinteist\u00f6ihin, joiden arvo nousee inflaation my\u00f6t\u00e4.<\/div><h4>Miten inflaatioon voi vaikuttaa?<\/h4><div class=\"faq_inner\">Inflaatioon voi vaikuttaa vain rajallisesti yksitt\u00e4isen\u00e4 kuluttajana tai sijoittajana. Inflaation hallitsemiseksi tarvitaan tehokasta rahapolitiikkaa, joka pyrkii pit\u00e4m\u00e4\u00e4n hintavakauden yll\u00e4. Euroalueella t\u00e4st\u00e4 vastaa Euroopan keskuspankki (EKP), joka asettaa rahapolitiikan tavoitteeksi inflaation pit\u00e4misen alle mutta l\u00e4hell\u00e4 kahta prosenttia keskipitk\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4.<\/div><h4>Miksi Suomen valtio tavoittelee juuri 2% inflaatiota?<\/h4><div class=\"faq_inner\">Suomen valtio ei itse aseta inflaatiotavoitetta, vaan se on m\u00e4\u00e4ritelty <strong>Euroopan keskuspankin (EKP) rahapolitiikassa<\/strong>. EKP on euroalueen yhteinen keskuspankki, joka vastaa rahan arvon vakauden yll\u00e4pit\u00e4misest\u00e4. EKP:n tavoitteena on pit\u00e4\u00e4 inflaatio alle, mutta l\u00e4hell\u00e4 kahta prosenttia keskipitk\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4.\n<strong>Miksi EKP tavoittelee juuri 2 % inflaatiota?<\/strong>\nT\u00e4m\u00e4 johtuu siit\u00e4, ett\u00e4 inflaatio ei ole pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n huono asia, vaan sill\u00e4 on my\u00f6s hy\u00f6dyllisi\u00e4 vaikutuksia talouteen. Pieni ja vakaa inflaatio edist\u00e4\u00e4 talouskasvua, ty\u00f6llisyytt\u00e4 ja investointeja. Se my\u00f6s v\u00e4hent\u00e4\u00e4 <strong>deflaation<\/strong> eli hintojen laskun riski\u00e4, joka voi aiheuttaa talouden taantumaa ja velkakriisi\u00e4. Lis\u00e4ksi 2 % inflaatio antaa EKP:lle riitt\u00e4v\u00e4sti liikkumavaraa laskea korkoja tarvittaessa elvytt\u00e4\u00e4kseen taloutta.<\/div><\/div>","protected":false},"author":15,"featured_media":11799,"comment_status":"open","ping_status":"closed","template":"","meta":{"disable_branded_featured_image":true,"_genesis_hide_title":false,"_genesis_hide_breadcrumbs":false,"_genesis_hide_singular_image":false,"_genesis_hide_footer_widgets":false,"_genesis_custom_body_class":"","_genesis_custom_post_class":"","_genesis_layout":"","ep_exclude_from_search":false,"footnotes":""},"categories":[1160],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/financer.fi\/wp-json\/wp\/v2\/wiki\/6105"}],"collection":[{"href":"https:\/\/financer.fi\/wp-json\/wp\/v2\/wiki"}],"about":[{"href":"https:\/\/financer.fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/wiki"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/financer.fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/15"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/financer.fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=6105"}],"version-history":[{"count":39,"href":"https:\/\/financer.fi\/wp-json\/wp\/v2\/wiki\/6105\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":51987,"href":"https:\/\/financer.fi\/wp-json\/wp\/v2\/wiki\/6105\/revisions\/51987"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/financer.fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/11799"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/financer.fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=6105"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/financer.fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=6105"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}