{"id":17318,"date":"2018-10-01T20:55:10","date_gmt":"2018-10-01T17:55:10","guid":{"rendered":"https:\/\/financer.fi\/?page_id=17318"},"modified":"2024-09-25T20:21:58","modified_gmt":"2024-09-25T17:21:58","slug":"maksuvalmius","status":"publish","type":"wiki","link":"https:\/\/financer.fi\/yrityslaina\/artikkelit\/maksuvalmius\/","title":{"rendered":"Maksuvalmius"},"content":{"rendered":"\n

Miten yrityksen maksuvalmius eli likviditeetti selvitet\u00e4\u00e4n?<\/h2>\n\n\n\n

Maksuvalmius<\/strong> eli likviditeetti <\/strong>on yritystoimintaan liittyv\u00e4 termi, jolla tarkoitetaan yrityksen valmiutta selviyty\u00e4 sen lyhytaikaisista kuluista ja velvoitteista. <\/p>\n\n\n\n

Kun maksuvalmius on tarpeeksi huono, uhkaa yrityst\u00e4 maksuvalmiuskonkurssi.<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Maksuvalmiudessa on siis selkokielell\u00e4 sanottuna kyse yrityksen k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 olevista rahoista ja vireill\u00e4 olevista saatavista<\/strong> sek\u00e4 niiden riitt\u00e4vyydest\u00e4 <\/strong>yrityksen omista velvoitteista selvi\u00e4miseen.<\/p>\n\n\n\n

Yrityksen maksuvalmius on hyv\u00e4, kun se maksaa laskunsa jatkuvasti ajallaan. Ensimm\u00e4isi\u00e4 merkkej\u00e4 maksuvalmiuden heikentymisest\u00e4 ovat laskujen maksamisen viiv\u00e4styminen ja maksuh\u00e4iri\u00f6t.<\/p>\n\n\n

<\/div>

Varojen likviditeetti<\/h3>Likviditeetill\u00e4 <\/strong>viitataan my\u00f6s siihen siihen, kuinka helposti yrityksen omaisuuser\u00e4t ovat muutettavaksi rahaksi.\nEsimerkiksi yrityksen tilill\u00e4 olevat varat ovat likvidej\u00e4<\/strong>, mutta liiketilat tai kiinteist\u00f6t <\/strong>ovat ep\u00e4likvidej\u00e4.<\/strong><\/div>\n\n\n

Maksuvalmiuden m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4<\/h2>\n\n\n\n

Yrityksen maksuvalmiutta voidaan mitata usealla eri menetelm\u00e4ll\u00e4.<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Maksuvalmiutta voidaan mitata taseesta lasketuilla staattisen maksuvalmiuden mittareilla<\/strong> tai rahavirroista laskettavilla dynaamisen maksuvalmiuden mittareilla.<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Staattisen maksuvalmiuden mittareita <\/strong>ovat Quick ratio<\/strong> ja Current Ratio<\/strong>. Dynaamisen maksuvalmiuden mittareita<\/strong> taas ovat Rahoitustulos ja toimintaj\u00e4\u00e4m\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Maksuvalmiuden tarkastaminen onnistuu nopeasti Quick Ration laskukaavalla, joka on useissa tapauksissa luotettava tapa saada p\u00e4tev\u00e4\u00e4 tietoa maksuvalmiustasosta.<\/p>\n\n\n\n

Kaava on seuraava: Maksuvalmius = (rahat + lyhytaikaiset saatavat) \/ lyhytaikaiset velat<\/p>\n\n\n\n

Quick Ration tuloksen tulisi olla v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 1 tai mielell\u00e4\u00e4n enemm\u00e4n, jotta yrityksen katsotaan voivan suoriutua l\u00e4hitulevaisuuden menoista ongelmitta. Yli 1,5 tulosta voidaan pit\u00e4\u00e4 erinomaisena ja alle 0,3 tulosta heikkona<\/strong>.<\/p>\n\n\n\n

Maksuvalmiuden tunnusluvut<\/h2>\n\n\n\n

Maksuvalmiuden tunnusluvut ovat lukuja, jotka saadaan laskemalla Quick Ration<\/strong> ja Current Ration <\/strong>laskukaavat. Tuloksena on yrityksen maksuvalmiutta m\u00e4\u00e4ritt\u00e4v\u00e4 luku, jota kutsutaan tunnusluvuksi.<\/p>\n\n\n\n

Muita maksuvalmiuden kannalta t\u00e4rkeit\u00e4 lukuja ovat kassavirrasta laskettavat rahoitustulos<\/strong> ja toimintaj\u00e4\u00e4m\u00e4.<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Yritysten taloudellisia tunnuslukuja voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 esimerkiksi sijoituskohteiden vertailuun tai luottop\u00e4\u00e4t\u00f6sten tekemiseen.<\/p>\n\n\n

<\/div>

Maksuvalmius tilinp\u00e4\u00e4t\u00f6shetkell\u00e4<\/h3>Sek\u00e4\u00a0Quick Ratio\u00a0<\/strong>ett\u00e4\u00a0Current Ratio\u00a0<\/strong>mittaavat tasesuhteita\u00a0tilinp\u00e4\u00e4t\u00f6shetkell\u00e4<\/strong>. T\u00e4m\u00e4n vuoksi ne eiv\u00e4t v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 anna ajantasaista kuvaa yhti\u00f6n maksukyvyst\u00e4.\nQuick Ratio\u00a0<\/strong>ja\u00a0Current Ratio<\/strong> saattavat tilikauden aikana vaihdella suuresti tilinp\u00e4\u00e4t\u00f6sp\u00e4iv\u00e4n arvosta.<\/div>\n\n\n

Quick Ratio<\/h3>\n\n\n\n

Yrityksen kyky\u00e4 selviyty\u00e4 lyhytaikaisista veloistaan voidaan testata Quick Ratio<\/strong>-nimisell\u00e4 tunnusluvulla. <\/p>\n\n\n\n

Toimenpidett\u00e4 kutsutaan my\u00f6s suomenkielisell\u00e4 nimell\u00e4 happotesti<\/strong>. Siin\u00e4 mitataan yrityksen k\u00e4teisvarojen lis\u00e4ksi nopeasti rahaksi muutettavissa olevia varoja kuten rahoitusarvopapereita.<\/p>\n\n\n

<\/div>

Quick Ration laskukaava<\/h3>Quick Ratio saadaan m\u00e4\u00e4ritelty\u00e4 seuraavalla laskukaavalla: (Lyhytaikaiset saatavat + varat & pankkisaatavat + rahoitusarvopaperit) \/ (lyhytaikainen vieras p\u00e4\u00e4oma \u2013 lyhytaikaiset saadut maksut)<\/div>\n\n
\n
\"quick-ratio-laskukaava\"<\/a><\/figure><\/div>\n\n\n

Saadun luvun tulisi olla mielell\u00e4\u00e4n v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 1. T\u00e4ll\u00f6in ollaan tilanteessa, jossa yrityksen rahoitusomaisuudella voidaan kattaa lyhytaikaiset velat kokonaan. <\/p>\n\n\n\n

Quick Ration tuloksista k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n usein kouluarvosanoja muistuttavaa arvosteluasteikkoa, joka on avattu alla olevassa taulukossa:<\/p>\n\n\n\n

Quick Ratio<\/th>Tulkinta<\/th><\/tr><\/thead>
Yli 1,5<\/strong><\/td>Erinomainen taso<\/td><\/tr>
1,0 – 1,5<\/strong><\/td>Hyv\u00e4 taso<\/td><\/tr>
0,5 – 1,0 <\/strong><\/td>Tyydytt\u00e4v\u00e4 taso<\/td><\/tr>
0,3 – 0,5<\/strong><\/td>V\u00e4ltt\u00e4v\u00e4 taso<\/td><\/tr>
Alle 0,3<\/strong><\/td>Heikko taso<\/td><\/tr><\/tbody><\/table><\/figure>\n\n\n\n

Current Ratio<\/h3>\n\n\n\n

Current Ratio<\/strong> on toinen tapa tutkia yrityksen maksuvalmiutta<\/strong> tilinp\u00e4\u00e4t\u00f6shetkell\u00e4. Siin\u00e4 yrityksen maksuvalmiutta tarkastellaan pidemm\u00e4ll\u00e4 aikaperspektiivill\u00e4 kuin Quick Ratiossa. <\/strong><\/p>\n\n\n\n

Yrityksen omaisuuteen ja maksuvalmiuteen lasketaan Current Ratiossa <\/strong>mukaan my\u00f6s yrityksen vaihto-omaisuus. Nopeasti rahaksi muutettavan omaisuuden tulkinta on siis hieman laveampi.<\/p>\n\n\n

<\/div>

Currrent Ration laskukaava<\/h3>Current Ration<\/strong> laskukaava <\/strong>on seuraava: (vaihto-omaisuus + lyhytaikaiset saamiset + rahat & pankkisaatavat + rahoitusarvopaperit) \/ lyhytaikainen vieras p\u00e4\u00e4oma.<\/div>\n\n
\n
\"current-ratio-laskukaava\"<\/a><\/figure><\/div>\n\n\n

Menetelm\u00e4ll\u00e4 voidaan arvioida niin yksitt\u00e4isen yrityksen kuin saman toimialan yritysten toimintaa.<\/p>\n\n\n\n

Current Ratio<\/th>Tulkinta<\/th><\/tr><\/thead>
Yli 2,5<\/strong><\/td>Erinomainen taso<\/td><\/tr>
2-2,5<\/strong><\/td>Hyv\u00e4 taso<\/td><\/tr>
1,5-2<\/strong><\/td>Tyydytt\u00e4v\u00e4 taso<\/td><\/tr>
1-1,5<\/strong><\/td>V\u00e4ltt\u00e4v\u00e4 taso<\/td><\/tr>
Alle<\/strong> 1<\/strong><\/td>Heikko taso<\/td><\/tr><\/tbody><\/table><\/figure>\n\n\n\n

Rahoitustulos<\/h3>\n\n\n\n

Rahoitustulos on varsinaisen yrityksen liiketoiminnan tulorahoitusta mittaava maksuvalmiuden tunnusluku. <\/p>\n\n\n\n

Rahoitustuloksen <\/strong>avulla voidaan tarkastella yrityksen kyky\u00e4 suoriutua lainojen lyhennyksist\u00e4, investointien rahoituksesta, voitonjaosta omistajille sek\u00e4 k\u00e4ytt\u00f6p\u00e4\u00e4oman lis\u00e4\u00e4misest\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 varsinaisen liiketoiminnan tuottoja.<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Rahoitustuloksen toivottu luku on toimialakohtainen, mutta luvun tulisi l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti olla v\u00e4hint\u00e4\u00e4n positiivinen. Negatiivinen rahoitustulos viittaisi siihen, ettei yritys pysty kattamaan rahoituskulujaan ilman lis\u00e4velkaa.<\/p>\n\n\n

<\/div>Rahoitustulos lasketaan lis\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4 nettotulokseen poistot ja arvonalennukset<\/strong>.<\/div>\n\n
\n
\"rahoitustulos-laskukaava\"<\/a><\/figure><\/div>\n\n\n

Toimintaj\u00e4\u00e4m\u00e4<\/h3>\n\n\n\n

Toimintaj\u00e4\u00e4m\u00e4<\/strong> on tunnusluku, jolla kuvataan yrityksen myyntitulojen riitt\u00e4vyytt\u00e4 liiketoiminnan kulujen kattamiseen.<\/p>\n\n\n\n

Toimintaj\u00e4\u00e4m\u00e4n tulee olla positiivinen, jotta liiketoiminta olisi kannattavaa. Se voi joissakin tapauksissa olla hetkellisesti negatiivinen, mik\u00e4li kasvuun investoiminen sitoo hetkellisesti yrityksen k\u00e4ytt\u00f6p\u00e4\u00e4omaa. <\/p>\n\n\n\n

Maksuvalmiuden parantaminen<\/h2>\n\n\n\n

Koska hyv\u00e4 maksuvalmius on ulkopuolisille t\u00e4rkein signaali yrityksen hyvinvoinnista tai mahdollisista ongelmista, on sen yll\u00e4pito t\u00e4rke\u00e4\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

Jos maksuvalmius ei ole hyv\u00e4ll\u00e4 tolalla, on sit\u00e4 syyt\u00e4 parantaa v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti tai yrityksen jatko on ennen pitk\u00e4\u00e4 vaakalaudalla.<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Yksinkertaisin tapa maksuvalmiuden parantamiseen on saatavien ja velkojen saaminen omaa yritystoimintaa tukevaan tasapainoon.<\/p>\n\n\n\n

K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 t\u00e4m\u00e4 tarkoittaa pidemm\u00e4n maksuehdon hankkimista ostoveloille ja lyhemm\u00e4n maksuehdon asettamista myyntisaamisille.<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Yrityksen omavaraisuusaste<\/h2>\n\n\n\n

Yrityksen omavaraisuusaste <\/strong>on termi, johon t\u00f6rm\u00e4\u00e4 varmasti usein yrityksen maksuvalmiutta selvitt\u00e4ess\u00e4\u00e4n. <\/p>\n\n\n\n

Omavaraisuusasteella <\/strong>tarkoitetaan yrityksen kyky\u00e4 selviyty\u00e4 sitoumuksistaan, sietokyky\u00e4 tappioihin sek\u00e4 yleist\u00e4 vakavaraisuutta.<\/p>\n\n\n\n

Omavaraisuusaste on prosenttiluku, jolla mitataan oman p\u00e4\u00e4oman osuutta yhti\u00f6n varallisuuden rahoituksessa.<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Mit\u00e4 parempi yrityksen omavaraisuusaste on, sit\u00e4 vakaammalla pohjalla on koko yrityksen toiminta. <\/strong><\/p>\n\n\n

<\/div>

Omavaraisuusasteen laskukaava<\/h3>My\u00f6s omavaraisuusasteen selvitt\u00e4miseen on olemassa kaava:\n100 * yrityksen omat varat \/ (oikaistun taseen loppusumma \u2013 tehtyihin t\u00f6ihin perustuvat ennakkomaksut)<\/div>\n\n
\n
\"omavaraisuusaaste-laskukaava\"<\/a><\/figure><\/div>\n\n\n

Omavaraisuusaste <\/strong>on erinomainen kun tulos on yli 50%. 35-50% tulosta pidet\u00e4\u00e4n hyv\u00e4n\u00e4, 25-35% tyydytt\u00e4v\u00e4n\u00e4, 15-25% v\u00e4ltt\u00e4v\u00e4n\u00e4 ja alle 15% heikkona.<\/p>\n\n\n\n

Omavaraisuusaste<\/th>Tulkinta<\/th><\/tr><\/thead>
Yli 50%<\/strong><\/td>Erinomainen taso<\/td><\/tr>
35-50%<\/strong><\/td>Hyv\u00e4 taso<\/td><\/tr>
25-35%<\/strong><\/td>Tyydytt\u00e4v\u00e4 taso<\/td><\/tr>
15-25%<\/strong><\/td>V\u00e4ltt\u00e4v\u00e4 taso<\/td><\/tr>
Alle 15%<\/strong><\/td>Heikko taso<\/td><\/tr><\/tbody><\/table><\/figure>\n\n\n\n

Yksi suurimmista omavaraisuusasteeseen vaikuttavista tekij\u00f6ist\u00e4 on yrityksen ik\u00e4. Nuorilla yrityksill\u00e4 omavaraisuusaste on usein vanhempia yrityksi\u00e4 huomattavasti heikompi. <\/p>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4 johtuu yksinkertaisesti siit\u00e4, ett\u00e4 nuorilla yrityksill\u00e4 on tyypillisesti enemm\u00e4n lainaa<\/a><\/strong> ja v\u00e4hemm\u00e4n taseeseen kertynytt\u00e4 omaa varallisuutta.<\/strong><\/p>\n\n\n\n

UKK<\/h2>\n\n\n

Mik\u00e4 on hyv\u00e4 maksuvalmius?<\/h4>
Maksuvalmiutta voidaan mitata monella erilaisella mittarilla, kuten\u00a0Quick Ratiolla.<\/strong> Quick Ratiolla mitattuna 1,0-1,5 on hyv\u00e4 maksuvalmius ja yli 1,5 tulos on erinomainen.<\/div>

Miten maksuvalmiutta mitataan?<\/h4>
Maksuvalmiutta mitataan useilla erilaisilla tunnusluvuilla, kuten Quick Ratiolla, Current Ratiolla, Rahoitustuloksella, toimintaj\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4 ja omavaraisuusasteella.<\/div>

Mik\u00e4 on hyv\u00e4 omavaraisuusaste?<\/h4>
Hyv\u00e4 omavaraisuusaste on 35-50% ja yli 50% omavaraisuusastetta voidaan pit\u00e4\u00e4 erinomaisena.<\/div>

Mik\u00e4 on hyv\u00e4 Current Ratio?<\/h4>
Hyv\u00e4 Current ratio on 2-2,5. Yli 2,5 Current Ratiota pidet\u00e4\u00e4n erinomaisena.<\/div><\/div>","protected":false},"author":27153,"featured_media":17319,"comment_status":"open","ping_status":"closed","template":"","meta":{"disable_branded_featured_image":false,"_genesis_hide_title":false,"_genesis_hide_breadcrumbs":false,"_genesis_hide_singular_image":false,"_genesis_hide_footer_widgets":false,"_genesis_custom_body_class":"","_genesis_custom_post_class":"","_genesis_layout":"","ep_exclude_from_search":false,"footnotes":""},"categories":[1183],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/financer.fi\/wp-json\/wp\/v2\/wiki\/17318"}],"collection":[{"href":"https:\/\/financer.fi\/wp-json\/wp\/v2\/wiki"}],"about":[{"href":"https:\/\/financer.fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/wiki"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/financer.fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/27153"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/financer.fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=17318"}],"version-history":[{"count":35,"href":"https:\/\/financer.fi\/wp-json\/wp\/v2\/wiki\/17318\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":51898,"href":"https:\/\/financer.fi\/wp-json\/wp\/v2\/wiki\/17318\/revisions\/51898"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/financer.fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/17319"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/financer.fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=17318"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/financer.fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=17318"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}