{"id":40766,"date":"2023-01-13T08:41:31","date_gmt":"2023-01-13T06:41:31","guid":{"rendered":"https:\/\/financer.fi\/?p=40766"},"modified":"2024-04-08T17:45:40","modified_gmt":"2024-04-08T14:45:40","slug":"maailman-koyhimmat-valtiot","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/financer.fi\/oma-talous\/artikkelit\/maailman-koyhimmat-valtiot\/","title":{"rendered":"Maailman 10 k\u00f6yhint\u00e4 valtiota"},"content":{"rendered":"\n

Maailman rikkaimmat valtiot<\/a> ovat monille meist\u00e4 tuttuja, mutta mitk\u00e4 ovat maailman k\u00f6yhimpi\u00e4 maita? <\/p>\n\n\n\n

Maailman k\u00f6yhin maa saattaa tulla monelle yll\u00e4tyksen\u00e4, sill\u00e4 v\u00e4hiten kehittyneist\u00e4 talouksista <\/strong>ei puhuta kovinkaan paljoa.<\/p>\n\n\n\n

Listasimme maailman k\u00f6yhimm\u00e4t valtiot<\/strong> mitattuna BKT:lla eli bruttokansantuotteella henkil\u00f6\u00e4 kohden. <\/strong>Kerromme lis\u00e4ksi lyhyesti jokaisen listan maan talouden kokonaiskuvasta.<\/p>\n\n\n

<\/div>

Maailman k\u00f6yhin maa vuonna 2023 on Etel\u00e4-Sudan<\/h3>

Maailman k\u00f6yhin maa vuonna 2023 on IMF:n arvion mukaan Etel\u00e4-Sudan, jossa ostovoimakorjattu BKT per asukas oli ainoastaan 476 dollaria.\u00a0<\/strong><\/p>\n

Etel\u00e4-Sudanin ostovoimakorjattu BKT per asukas oli ainoastaan 0,79 prosenttia Suomen ostovoimakorjatusta BKT:sta per asukas.\u00a0<\/p>\n

Jokaista Etel\u00e4-Sudanissa tuotettua dollaria kohti Suomessa tuotettiin siis 125 dollaria ostovoimapariteetilla korjattuna eli hintatasoon suhteutettuna.<\/p><\/div>\n\n\n

Miten listasimme k\u00f6yhimm\u00e4t valtiot?<\/h2>\n\n\n\n

K\u00e4ytetyt BKT<\/strong>-luvut on ilmoitettu Yhdysvaltain dollareina korjattuna ostovoimapariteetilla <\/strong>(PPP<\/strong>).<\/p>\n\n\n\n

Bruttokansantuote <\/strong>eli BKT<\/strong> mittaa talouden kokoa laskemalla vuosittaisen valtion kokonaistuotannon arvon eli kaikki yritysten ja julkishallinnon tuottamat hy\u00f6dykkeet ja palvelut. <\/p>\n\n\n\n

BKT henkil\u00f6\u00e4 kohden<\/strong> eli BKT per capita saadaan yksinkertaisesti jakamalla koko maan bruttokansantuote valtion asukasm\u00e4\u00e4r\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Ostovoimapariteetin <\/strong>tarkoituksena on suhteuttaa BKT per asukas raham\u00e4\u00e4r\u00e4n todellisella arvolla kyseisess\u00e4 maassa. N\u00e4in luvut ovat vertailukelpoisia kaikkien maiden v\u00e4lill\u00e4, ja kuvaavat tarkemmin maassa vallitsevaa ihmisten elintasoa.\u00a0<\/p>\n\n\n\n

Vertailun vuoksi Suomen ostovoimakorjattu BKT<\/strong> per asukas vuonna 2023 on IMF:n arvion mukaan 59869 dollaria.<\/strong> <\/p>\n\n\n\n

Korkein ostovoimakorjattu BKT per asukas oli Luxemburgissa, 143 304 dollaria <\/strong>vuonna 2023.<\/p>\n\n\n

<\/div>

Kehit\u00e4 taloudellista tiet\u00e4myst\u00e4si<\/h3>Tutustumalla Financer.comin kattavaan valikoimaan oppaita ja wiki-artikkeleita oman talouden hallinnasta, sijoittamisesta ja s\u00e4\u00e4st\u00e4misest\u00e4, voit kerrytt\u00e4\u00e4 itsellesi runsaasti taloudellista tiet\u00e4myst\u00e4.\nOta oman taloutesi hallinta rohkeasti haltuun ja aloita kerrytt\u00e4m\u00e4\u00e4n varallisuutta sijoitusoppaidemme<\/a> avulla.\nSivustomme k\u00e4ytt\u00e4minen on t\u00e4ysin ilmaista, ja voit vertailla parhaimmat ja edullisimmat tuotteet ilman rekister\u00f6inti\u00e4.

\n\t Tutustu ilmaisiin talousoppaisiimme <\/a>\n\t<\/p><\/div>\n\n\n\n\n

Sija<\/th>Valtio<\/th>BKT per asukas (PPP$)<\/th><\/tr><\/thead>
1<\/td>Etel\u00e4-Sudan<\/td>476<\/td><\/tr>
2<\/td>Burundi<\/td>890<\/td><\/tr>
3<\/td>Keski-Afrikan Tasavalta<\/td>1109<\/td><\/tr>
4<\/td>Kongon demokraattinen tasavalta<\/td>1510<\/td><\/tr>
5<\/td>Niger<\/td>1579<\/td><\/tr>
6<\/td>Mosambik<\/td>1584<\/td><\/tr>
7<\/td>Malawi<\/td>1668<\/td><\/tr>
8<\/td>Liberia<\/td>1789<\/td><\/tr>
9<\/td>T\u0161ad<\/td>1807<\/td><\/tr>
10<\/td>Madagaskar<\/td>1907<\/td><\/tr><\/tbody><\/table>
Listan tiedot haettu 9.11.2023<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

10 Maailman k\u00f6yhint\u00e4 valtiota<\/h2>\n\n\n\n

1. Etel\u00e4-Sudan<\/h3>\n\n\n\n

BKT per asukas: 476 dollaria (PPP 2023)<\/strong><\/p>\n\n\n\n

\"\"
Etel\u00e4-Sudanin infrastruktuuri on olematon ja suuri osa ihmisist\u00e4 asuu syrj\u00e4seuduilla<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Etel\u00e4-Sudan <\/strong>on It\u00e4-Afrikassa sijaitseva valtio, joka itsen\u00e4istyi Sudanista vuonna 2011. N\u00e4in Etel\u00e4-Sudan on tuorein itsen\u00e4inen valtio, jonka itsen\u00e4isyys on kansainv\u00e4lisesti tunnustettu.<\/p>\n\n\n\n

Maa oli sis\u00e4llissodassa vuodesta 2013 vuoteen 2020 asti<\/strong>, jonka aikana Etel\u00e4-Sudan tuli tunnetuksi r\u00e4ikeist\u00e4 ihmisoikeusrikkomuksista. Sis\u00e4llissota ajoi suuria ihmismassoja pakenemaan asuinalueiltaan vuosiksi konfliktin vuoksi.<\/p>\n\n\n\n

Etel\u00e4-Sudanin talous on er\u00e4s maailman alikehittyneimpi\u00e4, ja perustuu pitk\u00e4lti maatalouteen <\/strong>ja raaka-aineiden<\/strong> vientiin. <\/p>\n\n\n\n

Alueella on lukuisia raaka-aineiden esiintymi\u00e4<\/strong>, joihin lukeutuvat muun muassa raaka\u00f6ljy<\/strong>, kulta<\/strong>, timantit <\/strong>ja rautamalmi<\/strong>.<\/p>\n\n\n\n

Maan infrastruktuuri on olematon ja naisten lukutaidottomuus sek\u00e4 \u00e4itiyskuolleisuus ovat maailman korkeimpien joukossa.<\/p>\n\n\n\n

2. Burundi<\/h3>\n\n\n\n

BKT per asukas: 890 dollaria (PPP 2023)<\/strong><\/p>\n\n\n\n

\"\"
Burundin talous painottuu maatalouteen ja maan infrastruktuuri on heikolla tasolla<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Burundi <\/strong>on maailman toiseksi k\u00f6yhin valtio, joka sijaitsee It\u00e4-Afrikan suurten j\u00e4rvien alueella. Burundin aluetta ovat asuttaneet Twat, Hutut ja Tutsit jo yli 500 vuoden ajan.\u00a0<\/p>\n\n\n\n

Maa on itsen\u00e4istynyt jo vuonna 1962, mutta 1970- ja 1990-luvuilla tapahtuneet kaksi sis\u00e4llissotaa <\/strong>ja kansanmurhat <\/strong>ovat j\u00e4tt\u00e4neet j\u00e4lkeens\u00e4 eritt\u00e4in alikehittyneen talouden ja tehneet kansasta maailman k\u00f6yhimm\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n

Maa on yh\u00e4 p\u00e4\u00e4osin maalaisyhteiskunta<\/strong>, jossa yli 86 prosenttia ihmisist\u00e4 asuu maaseudulla<\/strong>. Maan alikehittynyt talous perustuu valtaosin maatalouteen, jonka vientituotteita ovat muun muassa kahvi <\/strong>ja tee<\/strong>.\u00a0<\/p>\n\n\n\n

Burundin alikehittynyt talous nojaa avustuksiin ja jopa 42 prosenttia Burundin valtion tuloista koostuu sen saamasta ulkomaanavusta.\u00a0<\/p>\n\n\n\n

3. Keski-Afrikan tasavalta<\/h3>\n\n\n\n

BKT per asukas: 1109 dollaria (PPP 2023)<\/strong><\/p>\n\n\n\n

\"\"
Keski-Afrikan tasavallan luonto on er\u00e4s maailman monipuolisimmista, ja toimii kotina yli 11 uhanalaiselle lajille, kuten kuvan l\u00e4ntiselle tasankogorillalle.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Keski-Afrikan tasavalta<\/strong> on Keski-Afrikassa sijaitseva valtio, joka on ollut sis\u00e4llissodassa jo vuodesta 2012.<\/p>\n\n\n\n

Keski-Afrikan tasavallan maaper\u00e4 on t\u00e4ynn\u00e4 mineraaliesiintymi\u00e4 ja muita arvokkaita luonnonvaroja<\/strong>, kuten \u00f6ljy\u00e4<\/strong>, uraania<\/strong>, kultaa <\/strong>ja timantteja<\/strong>. <\/p>\n\n\n\n

T\u00e4st\u00e4 huolimatta maa on er\u00e4s maailman alikehittyneimpi\u00e4 talouksia, ep\u00e4tasa-arvoisimpia ja ep\u00e4terveimpi\u00e4 maita sek\u00e4 maailman vaarallisin valtio olla nuori.<\/p>\n\n\n\n

Keski-Afrikan tasavallan sijoitus listalla on kiistanalainen, sill\u00e4 listattu BKT per asukas sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 ainoastaan kirjatut myynnit. N\u00e4in ollen maassa tapahtuva runsas rekister\u00f6im\u00e4t\u00f6n kaupank\u00e4ynti j\u00e4\u00e4 tilaston ulkopuolelle.<\/p>\n\n\n\n

Keski-Afrikan tasavalta oli my\u00f6s maailman toinen valtio El Salvadorin j\u00e4lkeen, joka hyv\u00e4ksyi Bitcoinin<\/a> virallisena valuuttana<\/strong>.<\/p>\n\n\n\n

4. Kongon demokraattinen tasavalta<\/h3>\n\n\n\n

BKT per asukas: 1510 dollaria (PPP 2023)<\/strong><\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kongon demokraattisessa tasavallassa sijaitsee aktiivinen tulivuori Nyiragongo<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Kongon demokraattinen tasavalta <\/strong>on Keski-Afrikassa sijaitseva valtio, joka tunnettiin vuosina 1971-1997 Zairena ja ennen t\u00e4t\u00e4 Belgian Kongona.<\/p>\n\n\n\n

Kongon demokraattinen tasavalta omaa maaper\u00e4ss\u00e4\u00e4n eritt\u00e4in arvokkaat varannot useita erilaisia luonnonvaroja<\/strong>, mutta kehittyneen infrastruktuurin puute, poliittinen ep\u00e4vakaus ja korruptio ovat heikent\u00e4neet n\u00e4iden hy\u00f6dynt\u00e4mist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Maan maaper\u00e4ss\u00e4 on suuri osa koko maailman koltaanista<\/strong>, koboltista<\/strong>, timanteista <\/strong>sek\u00e4 kuparista<\/strong>. <\/p>\n\n\n\n

Vaikka suurin osa maan taloudesta perustuukin raaka-aineiden vientiin, on maan talous ainoastaan heikentynyt 80-luvun j\u00e4lkeen. T\u00e4m\u00e4n johdosta suurin osa maaper\u00e4n raaka-aineista on edelleen hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4tt\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Maan kehityst\u00e4 ovat hidastaneet entisest\u00e4\u00e4n vuosikymmeni\u00e4 jatkuneet sis\u00e4llissodat<\/strong>, jotka lopulta pys\u00e4htyiv\u00e4t vuonna 2018.\u00a0<\/p>\n\n\n\n

5. Niger<\/h3>\n\n\n\n

BKT per asukas: 1579<\/strong> dollaria (PPP 2023)<\/strong><\/p>\n\n\n\n

\"\"
Yli 80 prosenttia Nigerin pinta-alasta on Saharan autiomaata<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Niger <\/strong>on L\u00e4nsi-Afrikassa sijaitseva valtio, jonka pinta-alasta yli 80 prosenttia on Saharan autiomaata.\u00a0<\/p>\n\n\n\n

Maan talous koostuu l\u00e4hinn\u00e4 maataloudesta ja raaka-aineiden, kuten uraanin <\/strong>ja kullan <\/strong>viennist\u00e4.\u00a0<\/p>\n\n\n\n

Maatalous on suurimmassa osaa Nigeria omavaraisviljely\u00e4, lukuun ottamatta muutamia etel\u00e4isi\u00e4 alueita. N\u00e4iden alueiden ravinteikkaampi maaper\u00e4 mahdollistaa my\u00f6s maataloustuotteiden viennin.<\/p>\n\n\n\n

Toisin kuin monilla muilla listan mailla, on Niger suhteellisen vakaa valtio<\/strong>, jossa poliittinen ep\u00e4vakaus, sis\u00e4llissodat tai terrorismin uhka eiv\u00e4t h\u00e4iritse taloutta.\u00a0<\/p>\n\n\n\n

Talouskasvua <\/strong>ovat hidastaneet <\/strong>l\u00e4hinn\u00e4 maata vaivannut kuivuus, aavikoituminen ja r\u00e4j\u00e4hdysm\u00e4inen v\u00e4est\u00f6nkasvu<\/strong>. My\u00f6s suurien vientituotteiden, kuten uraanin matala markkinahinta on heikent\u00e4nyt maan taloutta.<\/p>\n\n\n\n

6. Mosambik<\/h3>\n\n\n\n

BKT per asukas: 1584 dollaria (PPP 2023)<\/strong><\/p>\n\n\n\n

\"\"
Suurin osa Mosambikin v\u00e4est\u00f6st\u00e4 saa elantonsa omavaraisviljelyst\u00e4<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Mosambik <\/strong>on etel\u00e4isess\u00e4 Afrikassa sijaitseva valtio, joka oli Portugalin siirtomaa yli nelj\u00e4n vuosisadan ajan.\u00a0<\/p>\n\n\n\n

Mosambik itsen\u00e4istyi vuonna 1975, mutta ajautui pian sis\u00e4llissotaan aina vuoteen 1992 saakka. Sis\u00e4llissodan p\u00e4\u00e4ttymisen j\u00e4lkeen maan poliittinen tilanne on tasoittunut suhteellisen vakaaksi.<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Maa kuluu edelleen maailman k\u00f6yhimpien valtioiden joukkoon, mutta maan talous on kasvanut nopeaan tahtiin 2000-luvun alusta l\u00e4htien. Kasvu on kuitenkin hidastunut huomattavasti 2010-luvun aikana.<\/p>\n\n\n\n

Nopeasta talouskasvusta huolimatta suurin osa valtion budjetista koostuu edelleen ulkomaanavusta. Suurin osa ihmisist\u00e4 hankkii elantonsa yh\u00e4 omavaraisviljelyll\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Maan maaper\u00e4ss\u00e4 on runsaasti arvokkaita luonnonvaroja, mutta t\u00e4st\u00e4 huolimatta kalastus, maanviljely sek\u00e4 elintarvike- ja kemianteollisuus ovat suurempi osa maan taloutta.\u00a0<\/p>\n\n\n\n

Viimeaikaiset \u00f6ljy- ja kaasuesiintymien<\/strong> l\u00f6yd\u00f6t ovat tuoneet maahan miljardien ulkomaiset investoinnit vuosittain ja kasvattaneet maasta merkitt\u00e4v\u00e4n tekij\u00e4n energia-alalla.<\/p>\n\n\n\n

Investoinnit alumiinin tuotannon kehitt\u00e4miseen<\/strong> ovat tehneet my\u00f6s alumiinin viennist\u00e4 2000-luvulla merkitt\u00e4v\u00e4n osan maan taloutta.<\/p>\n\n\n\n

7. Malawi<\/h3>\n\n\n\n

BKT per asukas: 1668 dollaria (PPP 2023)<\/strong><\/p>\n\n\n\n

\"\"
Malawij\u00e4rven mahdollistama kalastus ja luontoturismi ovat t\u00e4rkeit\u00e4 tulonl\u00e4hteit\u00e4 Malawille.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Malawin tasavalta <\/strong>on on etel\u00e4isess\u00e4 Afrikassa sijaitseva valtio, joka tunnettiin ennen itsen\u00e4istymist\u00e4\u00e4n Njassamaana.\u00a0<\/p>\n\n\n\n

Malawin talous perustuu monien listan maiden tavoin p\u00e4\u00e4asiassa maatalouteen, suuren osan v\u00e4est\u00f6\u00e4 asuessa maaseudulla ja el\u00e4tt\u00e4ess\u00e4 itsens\u00e4 omavaraisviljelyll\u00e4.\u00a0<\/p>\n\n\n\n

Yli kolmannes Malawin bruttokansantuotteesta ja l\u00e4hes 90% maan viennist\u00e4 koostuu maataloustuotteista. Suurimmat vientituotteet <\/strong>ovat tupakka<\/strong>, tee<\/strong>, sokeriruoko <\/strong>ja kahvi<\/strong>.<\/p>\n\n\n\n

Maa on onnistunut kasvattamaan talouttaan ja v\u00e4hent\u00e4m\u00e4\u00e4n \u00e4\u00e4rimm\u00e4ist\u00e4 k\u00f6yhyytt\u00e4 2000-luvulla, mutta nopea v\u00e4est\u00f6nkasvu ja maata vaivanneet tulvat ovat hidastaneet kehityst\u00e4<\/strong>. Kehityksest\u00e4 huolimatta maan talous on yh\u00e4 riippuvainen ulkomaanavusta.<\/p>\n\n\n\n

8. Liberia<\/h3>\n\n\n\n

BKT per asukas: 1789 dollaria (PPP 2023)<\/strong><\/p>\n\n\n\n

\"\"
Liberian dollari (LRD) on Liberiassa k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 oleva virallinen valuutta.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Liberia <\/strong>on l\u00e4ntisen Afrikan rannikolla sijaitseva valtio, joka on ensimm\u00e4inen itsen\u00e4istynyt afrikkalainen valtio ja Afrikan vanhin moderni tasavalta.<\/p>\n\n\n\n

Liberia oli er\u00e4s kehittyneimpi\u00e4 ja nopeiten kasvavia talouksia Saharan etel\u00e4puolisessa afrikassa aina vuoteen 1979 asti.\u00a0<\/p>\n\n\n\n

1980 tapahtunut vallankaappaus ja t\u00e4t\u00e4 seuranneet kaksi sis\u00e4llissotaa aiheuttivat maan talouden kutistumisen yli 90 prosentilla<\/strong> er\u00e4\u00e4ksi maailman k\u00f6yhimpi\u00e4 valtioita.<\/p>\n\n\n\n

Valtaosa v\u00e4est\u00f6\u00e4 el\u00e4tt\u00e4\u00e4 itsens\u00e4 omavaraisviljelyll\u00e4, ja suurin osa maan viennist\u00e4 koostuu raaka-aineista, kuten rautamalmista ja kumista.\u00a0<\/p>\n\n\n\n

Liberian luonnonvarat ovat kuitenkin mittavat<\/strong>, sill\u00e4 maassa on runsaasti vett\u00e4, metsi\u00e4 sek\u00e4 erilaisia mineraaleja. Heikko infrastruktuuri ja konfliktien rappeuttama talous ovat kuitenkin est\u00e4neet kasvun.<\/p>\n\n\n\n

Aluetta piinannut Ebola-virus on hidastanut valtion kehittymist\u00e4 ja talouskasvua entisest\u00e4\u00e4n, ja yli puolet kansalaisista el\u00e4\u00e4 kansallisen k\u00f6yhyysrajan alapuolella.<\/p>\n\n\n\n

9. T\u0161ad<\/h3>\n\n\n\n

BKT per asukas: 1807 dollaria (PPP 2023)<\/strong><\/p>\n\n\n\n

\"\"
T\u0161adin kansallispuistot ovat koti lukemattomille el\u00e4inlajeille, mutta salamets\u00e4stys ovat alueella yleisi\u00e4.<\/strong><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

T\u0161ad <\/strong>on Keski-Afrikassa sijaitseva valtio, joka on nimetty maassa osittain sijaitsevan T\u0161adj\u00e4rven mukaan.\u00a0<\/p>\n\n\n\n

T\u0161adissa el\u00e4\u00e4 yli 200 etnist\u00e4 ryhm\u00e4\u00e4, ja maan rajat ovat syntyneet pitk\u00e4lti siirtomaahistorian perusteella Ranskan alaisuudessa. Poliittinen v\u00e4kivalta ja toistuvat vallankaappausyritykset ovat edelleen arkip\u00e4iv\u00e4\u00e4 T\u0161adissa.<\/p>\n\n\n\n

Kuten suurimmassa osaa muita v\u00e4hiten kehittyneit\u00e4 maita, my\u00f6s T\u0161adissa suurin osa, noin 85 prosenttia v\u00e4est\u00f6st\u00e4 el\u00e4\u00e4 omavaraisviljelyll\u00e4 ja karjataloudella.<\/p>\n\n\n\n

T\u0161adin ylivoimaisesti suurin vientituote <\/strong>on \u00f6ljy<\/strong>, jonka lis\u00e4ksi maasta vied\u00e4\u00e4n runsaasti puuvillaa <\/strong>ja karjaa<\/strong>.<\/p>\n\n\n\n

\u00c4\u00e4rimm\u00e4isess\u00e4 k\u00f6yhyydess\u00e4 el\u00e4vien prosentuaalinen osuus v\u00e4est\u00f6st\u00e4 on laskenut 2000-luvulla, mutta k\u00f6yhyydest\u00e4 k\u00e4rsivien absoluuttinen m\u00e4\u00e4r\u00e4 on kuitenkin noussut. <\/p>\n\n\n\n

Edelleen noin 40 prosenttia T\u0161adin v\u00e4est\u00f6st\u00e4 el\u00e4\u00e4 \u00e4\u00e4rimm\u00e4isess\u00e4 k\u00f6yhyydess\u00e4<\/strong>.<\/p>\n\n\n\n

10. Madagaskar<\/h3>\n\n\n\n

BKT per asukas: 1907 dollaria (PPP 2023)<\/strong><\/p>\n\n\n\n

\"madagaskar-kissamaki\"<\/a>
Madagaskar tunnetaan ainutlaatuisesta ja vehre\u00e4st\u00e4 luonnostaan, johon kuuluvat my\u00f6s kuvassa n\u00e4kyv\u00e4t rengash\u00e4nt\u00e4makit eli kissamakit<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Madagaskar on Afrikan koillisrannikolla sijaitseva saarivaltio, ja pinta-alaltaan maailman toiseksi suurin saarivaltio Indonesian j\u00e4lkeen. <\/p>\n\n\n\n

Madagaskarin talous rakentuu maataloussektorin sek\u00e4 kasvavan turismin, tekstiiliteollisuuden ja kaivostoiminnan ymp\u00e4rille. Maa- ja mets\u00e4talous yhdess\u00e4 kalastuksen kanssa ty\u00f6llist\u00e4v\u00e4t yh\u00e4 82 prosenttia maan v\u00e4est\u00f6st\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Maan maataloussektorin t\u00e4rkeit\u00e4 vientituotteita ovat kahvi, vanilja, sokeri, p\u00e4hkin\u00e4t ja simpukat.<\/p>\n\n\n\n

Madagaskar on maailman suurin vaniljan tuottaja, tuottaen noin 80-85 prosenttia koko maailman vaniljasta. <\/p>\n\n\n\n

V\u00e4hiten kehittyneet maat<\/h2>\n\n\n\n

YK <\/strong>on m\u00e4\u00e4ritt\u00e4nyt maailman k\u00f6yhimm\u00e4t ja heikoimmat maat omalla V\u00e4hiten kehittyneiden maiden<\/strong> k\u00e4sitteell\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

V\u00e4hiten kehittyneisiin maihin eli Least Developed Countriesiin (LDC)<\/em> kuuluu t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 48 maata, joista 33 sijaitsee Afrikassa, 14 Aasiassa ja Tyynell\u00e4merell\u00e4 sek\u00e4 yksi Latinalaisessa Amerikassa.<\/p>\n\n\n\n

Jokainen listaamastamme kymmenest\u00e4 maailman k\u00f6yhimm\u00e4st\u00e4 valtiosta kuuluvat YK:n m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4n mukaan v\u00e4hiten kehittyneisiin maihin.<\/p>\n\n\n\n

V\u00e4hiten kehittyneisiin maihin listaaminen edellytt\u00e4\u00e4 seuraavan kolmen kriteerin t\u00e4yttymist\u00e4:<\/p>\n\n\n\n

    \n
  • Matala tulotaso<\/strong> – Bruttokansantulo henke\u00e4 kohden alle Maailmanpankin m\u00e4\u00e4rittelem\u00e4n rajan (vuonna 2021 1018 Yhdysvaltain dollaria)<\/li>\n\n\n\n
  • Haavoittuvainen talous ja ymp\u00e4rist\u00f6<\/strong> – Indeksi, joka mittaa haavoittuvaisuutta talouteen ja ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n kohdistuville h\u00e4iri\u00f6ille. Kriteerein\u00e4 muun muassa talouden yksipuolisuus, maatalouden osuus BKT:sta, rannikkojen asutus sek\u00e4 maatalouden vakaus.<\/li>\n\n\n\n
  • Heikko inhimillisen kehityksen taso<\/strong> – Inhimillisen kehityksen tasoa mitataan lapsikuolleisuuden, \u00e4itiyskuolleisuuden, lukutaidon, tasa-arvoisuuden ja toisen asteen koulutuksen mittareilla.<\/li>\n<\/ul>\n\n\n

    UKK<\/h3>

    Mik\u00e4 on maailman k\u00f6yhin maa?<\/h4>
    IMF:n tilaston mukaan, ostovoimapariteetilla korjatulla BKT:lla asukasta kohden mitattuna, maailman k\u00f6yhin maa on Burundi. Burundin ostovoimapariteetilla korjattu BKT asukasta kohden oli 865 Yhdysvaltain dollaria vuonna 2022.<\/div>

    Miss\u00e4 maailman k\u00f6yhimm\u00e4t maat sijaitsevat?<\/h4>
    Maailman kymmenen k\u00f6yhint\u00e4 valtiota sijaitsivat vuonna 2022 kaikki Afrikassa.<\/div>

    Mit\u00e4 ovat v\u00e4hiten kehittyneet maat?<\/h4>
    V\u00e4hiten kehittyneet maat ovat YK:n listaamia, maailman k\u00f6yhimpi\u00e4 ja heikoimpia maita. Kyseiset maat ovat erityisen alttiita talouden h\u00e4iri\u00f6ille ja luonnonmullistuksille sek\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6n muutoksille.<\/div><\/div>\n\n
    <\/div>

    Olivatko listauksen valtiot tuttuja?<\/h3>Olivatko listauksen valtiot sinulle tuttuja vai yll\u00e4ttik\u00f6 maailman k\u00f6yhin maa sinut? Kerro kommenteissa mit\u00e4 ajatuksia artikkeli her\u00e4tti!<\/div>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

    Maailman rikkaimmat valtiot ovat monille meist\u00e4 tuttuja, mutta mitk\u00e4 ovat maailman k\u00f6yhimpi\u00e4 maita? Maailman k\u00f6yhin maa saattaa tulla monelle yll\u00e4tyksen\u00e4,\u2026 <\/p>\n","protected":false},"author":27153,"featured_media":40812,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"disable_branded_featured_image":false,"_genesis_hide_title":false,"_genesis_hide_breadcrumbs":false,"_genesis_hide_singular_image":false,"_genesis_hide_footer_widgets":false,"_genesis_custom_body_class":"","_genesis_custom_post_class":"","_genesis_layout":"","ep_exclude_from_search":false,"footnotes":""},"categories":[1160],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/financer.fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/40766"}],"collection":[{"href":"https:\/\/financer.fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/financer.fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/financer.fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/27153"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/financer.fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=40766"}],"version-history":[{"count":49,"href":"https:\/\/financer.fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/40766\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":53739,"href":"https:\/\/financer.fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/40766\/revisions\/53739"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/financer.fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/40812"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/financer.fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=40766"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/financer.fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=40766"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/financer.fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=40766"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}